ABITREENIT

Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Kolme abia kertovat, mikä pisterajapäivässä on jännittävintä

Kevään yo-kokeiden pisterajat julkaistaan tiistaina 17.5. Kysyimme Matilta, Yasminilta ja Martalta, kuinka tärkeitä omat arvosanat ovat. Opettaja Suvi Randén kertoo, ottaako hän paineita alustavan arvioinnin tekemisestä.

Kuvassa on kolme lukiolaista.
Matti Laine, Martta Kuusela (keskellä) ja Yasmin Goran odottavat kevään ylioppilaskokeiden pisterajoja. Kuva: Yle
Lukiolainen esittelee itse rakentamaansa graafista hyllyä.
Nurmijärven lukion Rajamäen toimipisteessä opiskeleva Matti Laine rakensi osana kuvaamataidon diplomityötä puisen hyllyn. Sen suunnittelussa ja toteuttamisessa tarvittiin niin ikään matematiikkaa, koska mittasuhteiden oli oltava kohdallaan. Kuva: Paula Vehko

Abi Matti Laine: "Haluan tietää, kuinka tarkasti opettajan arvio osuu yhteen sensorin kanssa"

Matti Laine: “Odotan kevään pisterajoja jännityksellä. Erityisen jännittävän pisterajapäivästä tekee se, jos opettajan antamat alustavat pisteet näyttäisivät olevan kahden arvosanan rajamailla.

Omista pisterajoista katson ensimmäiseksi pitkän matematiikan ja fysiikan, jossa näin on. Pitkän matikan kokeessa ei kuitenkaan ollut tänä keväänä mitään naurettavan helppoa tai hirveän vaikeita tehtäviä. Myös opettajani oli samaa mieltä.

Arvelisin, että tänä keväänä matalammissa arvosanoissa pitkän matematiikan pisterajat voivat hieman nousta, mutta E:n ja L:n pisterajat nousee luultavasti korkealle, lähelle syksyn rajoja. Syksyllä 2021 L:n raja oli 99, kun taas saman vuoden keväällä se oli 82. Itse olisin nyt saamassa alustavien pisteiden mukaan L:n, elleivät pisterajat nouse ihmeellisen korkealle tai sensori vähennä pisteitä rajusti, mikä on aina mahdollista.

Erityisen jännittävän pisterajapäivästä tekee se, jos opettajan antamat alustavat pisteet näyttäisivät olevan kahden arvosanan rajamailla.

Abi Matti Laine

Pisterajoissa minua kiinnostaa myös se, kuinka tarkasti opettajan antama arvio osuu yhteen sensorien arvion kanssa. Koepäivän jälkeen osa jää suoraan odottamaan Ylioppilastutkintolautakunnan arvosanaa eikä pohdi koetta tai pisteitä sen enempää.

Itse olen kuitenkin toisesta päästä. Haluan käydä kokeen aina mahdollisimman tarkasti läpi opettajan kanssa ja tietää, miten tehtävät menivät. Opettajan kommenteista saan paljon enemmän irti kuin alustavista hyvän vastauksen piirteistä, jotka eivät tietenkään ota huomioon yksittäistä koesuoritusta. Omien virheiden läpikäyminen on ärsyttävää, mutta samalla juuri siitä opin eniten.”

Abi Yasmin Goran: "Jos pisterajapäivänä tulee pettymyksiä, ei opiskelu ole vielä ohi"

Yasmin Goran: “Pisterajapäivässä parasta on, että pitkä odotus päättyy. Saan vihdoin tietää, kuinka paljon minun pitää vielä valmistautua yliopistojen pääsykoetta varten. Jos arvosanat ovat hyviä, voin ottaa höllemmin, mutta jos pisterajapäivänä tulee pettymyksiä, ei opiskelu ole vielä ohi.

Odotan erityisesti pitkän matematiikan ja äidinkielen arvosanoja. Pitkässä matikassa kokeet ovat vaihdelleet paljon – ja niin ovat myös pisterajat. Tämän kevään kokeen pisterajat ovat minulle vielä täysi mysteeri, koska mielestäni kokeessa oli sekä helppoja että haastaviakin tehtäviä.

Kuvassa on nuori nainen kirsikankukkapuun alla.
“En aio uusia yo-kokeita, vaikka pisterajapäivänä tulisikin pettymys”, sanoo Yasmin Goran. Hän käy Kulosaaren yhteiskoulun lukiota. Kuva: Yasmin Goran

Se, kuinka paljon uskallan luottaa opettajan antamiin alustaviin pisteisiin, riippuu täysin aineesta. Matemaattisissa aineissa minun on helppo uskoa alustaviin hyvän vastauksen piirteisiin, mutta esimerkiksi äidinkielessä arviointi on paljon enemmän tulkinnanvaraista. Se lisää hermostuneisuutta pisterajapäivää odottaessa.

Omassa lukiossani sekä alustavista arvioinnista että pisterajoista puhutaan paljon. Kumpaankin voi liittyä myös negatiivisia yllätyksiä ja pettymyksiä, joten minusta on myös täysin ok, jos omia arvosanojaan ei halua jakaa.

Matemaattisissa aineissa on helppo uskoa alustaviin hyvän vastauksen piirteisiin, mutta esimerkiksi äidinkielessä arviointi on paljon enemmän tulkinnanvaraista.

Abi Yasmin Goran

Jos pisterajat nousevat enkä yllä tavoitteisiini, aion syödä lohturuokaa, unohtaa yo-kokeet ja keskittyä pääsykokeisiin. Jos pisterajat ovat laskeneet tai vastaavat omia arvailujani, juhlistan niitä lepäämällä ja tekemällä jotain hauskaa.”

Kuvassa lukiolainen.
Kulosaaren yhteiskoulun lukiota käyvä Martta Kuusela on huomannut, että vaikka arvosanat ovat jokaisen oma asia, liittyy niihin paljon sosiaalista painetta. "On pelottavampaa sanoa muille, että kokeet eivät menneet hyvin, vaikka olisikin itse sinut asian kanssa.” Kuva: Martta Kuusela

Abi Martta Kuusela: "En ole katsonut opettajan antamia alustavia arvosanoja lainkaan"

Martta Kuusela: “Uskon arvosanojen olevan iso asia, etenkin jos tavoittelee korkeita arvosanoja tai läpipääsy on epävarmaa. Pisterajapäivänä jännitän erityisesti lyhyen matikan ja pitkän englannin arvosanoja.

En ole katsonut opettajan antamia alustavia arvosanoja lainkaan. Siksi pisterajapäivä tuntuu entistä isommalta jutulta. Minulla ei ole mitään käsitystä siitä, millaiset pisteet olisi tulossa, vaikka tietysti hyviä arvosanoja toivonkin. Kun minulta on kysytty, mkä arvosana olisi tulossa, olen voinut sanoa rehellisesti, etten tiedä.

Luulen, että sisimmässään varmasti aika moni tuntee pelkoa tai ahdistusta ennen pisterajapäivää. Mitä, jos olenkin ymmärtänyt tehtävän täysin väärin? Mitä, jos sensorin antamat pisteet ovatkin tippuneet alustavista? Mielessä voi pyöriä ikäviä skenaarioita, vaikka kokeet olisivatkin menneet ihan hyvin.

Olen ymmärtänyt, että kurssi- tai ylioppilaskokeesta saatu arvosana ei määritä sitä, kuinka hyvä tyyppi olen itselleni tai muille.

Abi Martta Kuusela

Oma suhtautumiseni arvosanoihin on muuttunut koronan myötä. Poikkeusolojen aikana opiskeleminen oli vaikeaa ja motivaatio katosi täysin. Kurssikokeet pystyi uusimaan heti, mutta yo-kokeen suorituksen kanssa on elettävä ennen aineen seuraavaa koepäivää.

Olen ymmärtänyt, että kurssi- tai ylioppilaskokeesta saatu arvosana ei määritä sitä, kuinka hyvä tyyppi olen itselleni tai muille. Arvosana voi ja saa tuntua nyt isolta jutulta, mutta lopulta sen merkitys hälvenee."

Millaista yo-kokeiden alustavan arvioinnin tekeminen on, Järvenpään lukion historian opettaja Suvi Randén?

Suvi Randén: “Alustavan arvioinnin tekeminen on opettajan näkökulmasta aina yhtä kiinnostavaa. Jokainen koe on erilainen, joten kahta samanlaista arviointikertaa ei ole.

Opettajana minulla on noin viikko aikaa käydä kokeita läpi. Ennen arviointia käyn huolellisesti koetta ja sen aineistoja läpi ja tutustun Ylioppilastutkintolautakunnan julkaisemiin hyvän vastauksen piirteisiin. Myös opettajien ainejärjestöt julkaisevat omia kommenttejaan kokeeseen ja sen arviointiin liittyen opettajan tueksi, mitä kovinkaan moni kokelas ei välttämättä tiedä.

Arvioin noin parikymmentä koetta. Käyn jokaisen tehtävän läpi yksitellen ja merkitsen omat huomioni. Sitten luen vastauksen taas uudelleen, uusin silmin. En koe paineita arvioimisesta, koska yleensä kokelaan pisteet ovat pysyneet suunnilleen samana myös pisterajojen ilmestyttyä.

Koetta arvioidessani en mieti, miten tehtävän arviointi vaikuttaa kokelaan kokonaispistemäärään tai koemenestykseen yleisesti. En myöskään kiinnitä huomiota siihen, kenen vastausta luen.

Koetta arvioidessani en mieti, miten tehtävän arviointi vaikuttaa kokelaan kokonaispistemäärään tai koemenestykseen yleisesti.

Opettaja Suvi Randén

Mielestäni on hyvä, että YTL:n sensorit tekevät lopullisen arvioinnin. He käyvät läpi paljon enemmän kokeita kuin minä ja osallistuvat yhdessä sensorikokouksiin tarkentamaan arviointikriteerejä. Siksi on hyvä, että lopullisen arvion tekee henkilö, jolla on paljon laajempi otanta kokeista kuin opettajalla.”

Kuvakaappaus Abitreenien lähetyksestä.
Suvi Randén on tuttu myös Abitreenien yo-koelähetyksistä. “Historia on hyvä esimerkki aineesta, jossa kokelaan vastaus voi olla hyvä, vaikka se eroaisi hyvän vastauksen piirteistä. Kokonaisuus ratkaisee.” Kuva: Yle

Muista katsoa tämän kevään pisterajat Abitreenien sivuilta tiistaina 17.5. noin klo 9:10!