Haluaisitko asumaan tällaiseen maisemaan? Marsin asuttamiseksi on tehty jo konkreettisia suunnitelmia, katso tästä millaisia

Mars on olosuhteiltaan karu, vaikea ja vaarallinen, mutta verrattuna muihin planeettoihin, on se paras paikka ihmisille – oman maapallomme jälkeen.

Miljoonat ihmiset voisivat asua punaisella planeetalla osittain pinnan alle kaivetuissa kaupungeissa. Mars voisi olla aikanaan omavarainen planeetta, joka elää ihan omaa elämäänsä maapallosta riippumatta.

Kuvassa on Mars Colony Prize -kilpailuun osallistuneen Innspacen näkemys mahdollisesta Mars-kaupungista.

Wojciech Fikus kuvitteli tällaisen näkymän suuren Mars-aseman sisällä Mars Colony Prize -kilpailussa.

Näkymä on kuin trendikkäästä kauppakeskuksesta täällä Maan pinnalla.

Mars-kaupungin pitää olla kokonaan eristetty ulkomaailmasta.
Tällaista itsenäistä ekosysteemiä on testattu jo maapallollakin. Arizonassa sijaitseva Biosphere 2 ei onnistunut olemaan täysin omavarainen, mutta osoitti, että periaatteessa Mars-aseman kaltaisen suljetun systeemin tekeminen on mahdollista.

Hieman vastaavaa testataan pian Arabiemiraateissa. Mars Science City eri pyri olemaan täysin suljettu tai omavarainen, mutta on rakenteellisesti hyvin samanlainen kuin Mars-asemat voisivat olla.

Rakennuksen on suunnitellut tanskalainen arkkitehti Bjarne Ingelsin ja hänen BIG-toimistonsa.

Mutta millainen Mars oikeasti on? Voisiko sinne oikeasti perustaa siirtokuntia?

Se on kooltaan noin puolet maapallosta ja painovoima sen pinnalla on jotakuinkin kolmasosa omastamme.

Periaatteessa pieni painovoima on siis hyvin mukavaa, koska tavaroilla on selvästi painoa, mutta vähemmän kuin maapallolla.

Viking Orbiter 1 -kiertolaisen ottamista kuvista tehty kooste on hyvä yleiskuva Marsista. Kuvassa näkyy pinnalla olevien kohteiden lisäksi myös ohuita pilviä sekä napajäätikkö ylhäällä pohjoisessa.

Suurin ongelma ihmisille on Marsin kaasukehä. Sen paine on vain sadasosa Maan ilmanpaineesta merenpinnan tasossa ja se koostuu pääosin hiilidioksidista.

Sitä ei voi siis hengittää, eikä se suojaa juuri lainkaan avaruudesta tulevalta säteilyltä tai meteoroideilta.

Kaasukehä on kuitenkin tarpeeksi paksu, jotta siinä on tuulia ja esimerkiksi pölypyörteitä. Myös laskuvarjot toimivat hyvin Marsissa.

Ohuen kaasukehän vuoksi myös lämpötilaerot ovat suuria.

Myös joka paikassa oleva hienojakoinen pöly on suuri ongelma. Tutkimusten mukaan sen hengittäminen voi olla vaarallista.

Pöly on vähän kuin asbestia, joka kerääntyy keuhkoihin.

Avaruuspuvut pitää siksi pestä huolellisesti jokaisen ulkoilmassa käynnin jälkeen.

Naapuriplaneettamme Marsin tuntemus on ottanut huimia harppauksia eteenpäin viimeisen viiden vuosikymmenen aikana, kun sitä on pystytty tutkimaan avaruusaluksin, jotka ovat kiertäneet planeettaa tai laskeutuneet sen pinnalle.

Ensimmäiset lähikuvat otti Marsin ohi lentänyt Mariner 4 marraskuussa 1964 (tässä yksi niistä).

Nyt tuoreita kuvia ja tietoja Marsista tulee jatkuvalla syötöllä. Tässä on esimerkiksi Jezero-kraatteria tutkiva Perseverance-kulkija, joka ottaa myös selfieitä aina silloin tällöin. Vieressä on pieni Ingenuity-helikopteri.

Tällä hetkellä kaikkiaan 13 luotainta ja kulkijaa hyrrää Marsissa tai sen ympärillä.

Seuraava suuri merkkipaalu on näytteen hakeminen Marsista tutkittavaksi laboratorioissa täällä maapallon pinnalla.

Nasan ja Euroopan avaruusjärjestön suunnitelmien mukaan näin tapahtuisi kymmenen vuoden sisällä. Sen jälkeen tavoitteena on ihmisen tekemä tutkimusmatka punaisen planeetan pinnalle – mutta milloin se tapahtuu, ei ole varmaa.

Kuvassa näytteet laukaistaan pienellä raketilla Marsin kiertoradalle, missä avaruusalus nappaa näytteet ja kuljettaa ne maapallolle.

On todennäköistä, että ensimmäisten tutkimusmatkojen jälkeen Marsin pinnalle rakennetaan asumuksia – ensin lyhytaikaiseen olemiseen ja sitten pysyviksi asutuksiksi.

Ensimmäisillä asukkailla ei tule olemaan helppoa ja varmasti osa uudisraivaajista tulee kuolemaan.

Monet haaveilevat jo siirtokunnista, joiden avulla osa ihmiskuntaa siirtyisi asumaan pysyvästi punaisen planeetan pinnalle.

Olosuhteet siellä ovat hyvin vaikeat, mutta vaikeudethan on tehty voitettaviksi...

Yksin Marsissa (The Martian) -elokuva on varsin realistinen kuvaus Marsin pinnalla mahdollisesti olevasta tutkimusasemasta. Tarinassa otetaan monia taiteellisia vapauksia, mutta asema, sen sisustus sekä muu olemus voisivat olla kuten todelliselta asemalta.

Perunoita voitaisiin hyvinkin kasvattaa Marsin kasvihuoneissa.

Nasa järjesti vuonna 2018 kilpailun, missä tavoitteena oli tehdä mahdollisimman hyvä, kätevä ja edullinen asumus Marsissa käytettäväksi. Tavoitteena oli käyttää Marsissa saatavissa olevia materiaaleja ja toteuttaa rakennus 3D-tulostamalla paikan päällä.

Kilpailussa oli kolme osaa: suunnitelma, materiaalien käyttö ja rakennustekniikka. Kuvassa on työryhmä AI SpaceFactory ja Plompion ehdotus.

Tässä kilpailun voittanut "Mars Ice House". Asema on aerodynaaminen (pölymyrskyt eivät haittaa sitä) ja jakaantuu selvästi kahteen päällekkäiseen osaan: lämpötilaa tasaavaan väliosaan ja varsinaiseen asuintilaan keskellä.

Halkileikkauskuvassa näkyy aivan alimpana veden kierrätykseen tehty allas sekä sen päällä säteilysuoja, mihin asukkaat menevät voimakkaiden avaruusmyrskyjen aikaan. Vasemmalla on ilmalukko, jonka kautta päästään ulkoilmaan.

Suunnittelijoina olivat Space Exploration Architecture ja Clouds Architecture Office.

Astronautit poraavat Marsin pintaa ja etsivät jäätä (eli vettä) tässä Nasan piirroksessa.
Jää on kenties tärkein aine, mitä Mars-asemat tarvitsevat paikallisesti, koska siitä saadaan varsin helposti happea ja vetyä. Happea tarvitaan paitsi hengittämiseen, niin myös vedyn ohella rakettimoottorien ajoaineeksi. Myös metalleja ja mineraaleja olisi mukavaa saada Marsista, jotta niitä ei täytyisi kuljettaa kaukaa maapallolta.

SpaceX -yhtiö ja sen perustaja Elon Musk ovat olleet Mars-siirtokuntien näkyvimpiä puolestapuhujia. Muskin mukaan ihmiskunnan pitää levittäytyä maapallon ulkopuolelle myös siksi, että jos maapallolle kävisi jotain, voisi ihmiskunta jatkaa elämistä.

Kuvassa on yhtiön hahmottelema suuri siirtokunta Marsissa sekä sieltä avaruuteen nouseva Starship-alus.

Utopia Planitia on suuri törmäyskraatteri Marsin pinnalla. Se on eräs parhaimmista paikoista siirtokunnan perustamiseen.

Kiinalainen Zhurong-kulkija tutkii aluetta parhaillaan. Taustalla on sen kesäkuussa 2021 ottama kuva. Myös Kiinalla on suuria suunnitelmia Marsiin menemisen suhteen.

Mars-asukkaille on luvassa upeita, mutta kuivia maisemia Marsin loputtomilta autiomailta, mutta myös omalaatuisia auringonlaskuja: ne ovat sinisävyisiä.

Syynä on Marsin taivaalla leijuva punainen pöly. Pitkäaallonpituuksinen punertava valo ei tunkeudu kaasukehän läpi niin hyvin kuin aallonpituudeltaan lyhyempi sininen valo.

Toisinaan juuri Auringon laskettua tulee näkyviin myös pieni tähti. Se on Maa, joka näkyy Marsista katsottuna vain pienenä, varsin vaatimattomana valopisteenä tähtien joukossa.

Richard Zurek on Nasan Mars Reconnaissance Orbiter -luotaimen tiedejohtaja. Hän on seurannut Marsin tutkimusta aitiopaikalla Jet Propulsion Laboratoryssä jo viiden vuosikymmenen ajan.

Jos Marsiin lähtijä kaipaa opasta parhaimman laskeutumispaikan valintaan, suosittelemme Zurekia. Hänellä ei ole kiire eläkkeelle.

Zurek on mukana Marsiin kurottavassa Tiedeykkösessä.