Entinen jokapaikan lintu eli varpunen on nykyään erittäin uhanalainen. Varpuset ovat hätää kärsimässä maailmanlaajuisesti. Kaikkia syitä katoon ei tunneta, mutta se tiedetään, että ihmisellä on sormensa pelissä.
Mutta osattiin sitä ennenkin. Kokonainen valtio halusi ja pääsi eroon varpusista vuonna 1958, tuhoisin seurauksin.
Kiinassa oli kokemuksia onnistuneista terveyskampanjoista viime vuosisadan puolivälissä. Esimerkiksi bilhartsiatautia levittävät loiset saatiin monin paikoin hävitettyä, kun kansa pantiin keräilemään matoja lähilammikoista.
Sitten Kiina päätti puhemies Maon johdolla kaiken mullistavasta talousuudistuksesta. Suureksi harppaukseksi nimetty historiallinen projekti polkaistiin käyntiin järjestelemällä esimerkiksi maanviljely täysin uusiksi.
Mao päätteli, että tehokas tuholaistorjunta saisi sadot kukoistamaan ja viennin vetämään. Samalla päästäisiin eroon silloin tällöin leimahtavista ruttoepidemioista ja malariasta.
Oli uuden kansalaiskampanjan aika. Rummut pärisivät, kun maalaiset ja kaupunkilaiset valjastettiin tuhomaan neljää inhottavaa vitsausta. Nämä vitsaukset olivat rotta, hyttynen, kärpänen – ja varpunen.
Varpuskato vei sadon ja toi nälän
Kampanja näkyi ja kuului. Seiniin liimattiin propagandajulisteita ja kaduilla kulki ihmisiä hakkaamassa kattilankansia yhteen uuvuttaakseen meteliin väsyneet varpuset hengiltä.
Pesät ja munat rikottiin, linnut tapettiin, eikä tunnistamisen kanssa ollut niin tarkkaa. Pikkulintuja syytettiin yleisesti sadon popsimisesta ja likaamisesta.
Tuholaismyrkkyjä syydettiin ilmaan ja maaperään, ja tulostakin syntyi: arviolta miljardi varpusta menetti kampanjassa henkensä. Käytännössä varpuset hävitettiin Kiinasta lähes kokonaan.
Biologit varoittivat jo kampanjan alkumetreillä puuttumasta luonnon ekologiseen tasapainoon näin radikaalisti, mutta heitä ei kuunneltu. Jo seuraavana kesänä heinäsirkat ja muut hyönteiset pääsivät vapaasti iskemään viljelysten kimppuun, koska eläinten luontaiset viholliset eli pikkulinnut puuttuivat. Sadot olivat mennyttä, ja jo aiemmin nälkäongelman kanssa kamppaillut Kiina vajosi syvään kriisiin.
Kampanjaa ei kuitenkaan pysäytetty, varpuset vaan vaihdettiin lutikoihin vuonna 1960. Mutta kammottava virhe oli jo tapahtunut – suuren harppauksen ja nelivuotisen tuholaiskampanjan seurauksena jopa yli 30 miljoonaa ihmistä kuoli nälkään.
Nälänhädän lisäksi holtittomasti levitetyt myrkyt aiheuttivat terveysongelmia ja vaikuttivat viljelyalueilla sekä luonnossa pitkään. Luonnon ekologinen tasapaino oli pahasti järkkynyt.
Varpunen on yhä vaarassa
Kiinan tapahtumat 1960-luvun vaihteessa ovat varoittava esimerkki siitä, mitä voi tapahtua, kun ihminen menee peukaloimaan luontoa. Yhden eliölajin hävittämisellä voi olla katastrofaaliset seuraukset.
Entä mitä tapahtui kampanjan aikana rotille, hyttysille ja kärpäsille? On arvioitu, että 1,5 miljardia rottaa, 100 miljoonaa kiloa kärpäsiä ja 11 miljoonaa kiloa hyttysiä tapettiin kampanjan aikana. Siitä huolimatta nämä eläinlajit voivat yhä oikein hyvin kaikkialla maailmassa – toisin kuin varpuset.
Varpuset saivat Kiinassa myöhemmin uuden mahdollisuuden, kun Neuvostoliitosta ja Kanadasta tuotiin sinne satoja tuhansia lintuja. Mutta koko maailmaa koskeva nykyinen varpuskato on tutkijoille yhä mysteeri.
Varpunen on maailman levinnein pikkulintu – toistaiseksi. Sen suojelemisella on kuitenkin kiire. Kiinalainen hävitystarina ei kaipaa uusintaa, hinta olisi ihmiskunnalle liian kallis.
Artikkeli on osa Punaisen listan pelastajat -nimistä kokonaisuutta, jonka tavoitteena on lisätä tietoisuutta Suomen luonnon uhanalaisista lajeista.