Mitä tapahtuu kun joku eläin tai kasvi katoaa luonnosta? Ketjureaktio-sarjan oppimispaketti kouluille

Kaikilla lajeilla on luonnossa jokin tarkoitus, mutta jotkut lajit ovat tärkeämpiä kuin toiset. Avainlajien suojelussa on saatu pieniä voittoja luontokadon suitsimiseen.

Lehmiä Jungfruskärin niityllä.
Kuva: Markku Sipi

Avainlaji on eliölaji, jonka vaikutus ekosysteemiin ja sen toimintaan on normaalia merkittävämpi. Yleensä avainlajit tunnistetaan vasta, kun ekosysteemi alkaa voimaan huonosti lajin kadottua alueelta.

Rakkohauru

Rakkohaurua voi kutsua avainlajiksi, sillä sen häviäminen systeemistä aiheuttaisi valtavan ketjureaktion ja ekosysteemi voisi vaurioitua pahasti.

Miksi juuri Itämeren luonto on haavoittuvainen?

  1. Mitä tarkoitetaan ketjureaktiolla puhuttaessa luonnon monimuotoisuudesta?
  2. Mitä tapahtuisi, jos rakkohauru hävitettäisiin Itämeren rannoilta? Selitä, millaisen ketjureaktion se todennäköisesti käynnistäisi.
  3. Ota selvää, mistä rakkohauru eli rakkolevä on saanut suomenkielisen nimensä.
  4. Mikä on aiheuttanut sen, että rakkohauru on silmällä pidettävä laji?
  5. Rakkohauru on tärkeä laji Itämeren ja sen ranta-alueiden luonnon monimuotoisuuden kannalta. Mitä muuta hyötyä siitä voi olla? Käytä apuna muun muassa Ylen artikkelia IItämerestä löytyy muutakin syötävää kuin kalaa.

Lehmä

Katso video: Lehmä voi pelastaa köyhtyvää luontoa

Maitotilojen määrä on vähentynyt ja niiden koko kasvanut. Onko lehmien vaikutus laitumilla aiempaa suurempi vai pienempi?

  1. Miten lehmä pitää yllä luonnon monimuotoisuutta?
  2. Miksi lehmän vaikutus luonnon monimuotoisuuteen on merkittävämpää sen laiduntaessa luonnonlaitumella kuin tavallisella nurmilaitumella?
  3. Videolla kerrotaan lehmien vaikuttavan kasvien väliseen kilpailuun. Mistä kasvit kilpailevat ja miten niiden välinen kilpailu on havaittavissa luonnossa?
  4. Videolla lehmien laiduntamat perinnemaisemat ovat osa kulttuuriympäristöä. Ota selvää ja tutustu, miten perinnemaisemat ovat syntyneet ja millaisista piirteistä ne voi tunnistaa.
  5. Mitä muita eläimiä voidaan käyttää perinnemaisemien hoidossa laiduntamalla? Tietoa voit etsiä muun muassa Ruokaviraston julkaisusta Perinnebiotooppien hoitokortti 1, Laidunnus.
  6. Ota selville, millainen eläin lehmä on. Kerro perustietoja lehmästä, sen omintakeisesta ruoansulatuksesta ja sen toiminnasta sekä tavoista, miten ihminen on hyödyntänyt ja hyödyntää nykyään lehmiä.
  7. Lehmät voisivat edistää luonnon monimuotoisuutta, mutta niiden suuri määrä nopeuttaa ilmastonmuutosta. Lue Ylen artikkeli Lehmien röyhtäilemä metaani edistää ilmastonmuutosta ja siksi siitä halutaan eroon ja pohdi sekä vertaile karjatalouden etuja ja haittoja.
  8. Metsähallituksen järjestämät Paimenviikot ovat nousseet suureen suosioon viime vuosina. Mistä Paimenviikoissa on kyse ja miten ne tukevat Suomen luonnon monimuotoisuutta ja suojelua? Tutustu Paimenviikkoihin Metsähallituksen nettisivuilla.

Mustikka

  1. Miten mustikka ylläpitää elämää suomalaisessa metsässä?
  2. Selitä, miten videolla mainittu mustikan pölytys tapahtuu. Miksi pölytys on elintärkeää mustikalle sekä kimalaiselle?
  3. Videossa kerrotaan mustikan siementen leviävän muun muassa eläinten ulosteen mukana uusille kasvupaikoille. Millä muilla tavoilla kasvit voivat levittää siemeniään?
  4. Miksi linnut ovat tehokkaampia siementen levittäjiä kuin esimerkiksi nisäkkäät?
  5. Videolla kerrotaan mustikan terveysvaikutuksista. Ota selvää ja kerro, mitä kaikkia terveysvaikutuksia mustikalla on. Tutustu esimerkiksi Ylen artikkeliin Tiesitkö tämän mustikasta?
  6. Mitä muuta hyötyä mustikasta on ihmiselle?

Merimetso

  1. Mieti, mistä tuntomerkeistä tunnistat merimetson. Ajattele tuntomerkit niin, että voisit selittää niiden avulla pienelle lapselle, millaiselta merimetso näyttää.
  2. Merimetso jakaa mielipiteitä Suomessa ja muualla pohjoismaissa, mistä tämä johtuu? Lisätietoa saat esimerkiksi tästä artikkelista.
  3. Vertaile merimetsojen ja metsäpalojen vaikutusta ekosysteemeihin ja luonnon monimuotoisuuteen (sijainnin ja luonnon uudistumisen näkökulmasta). Lisätietoa metsäpaloista.
  4. Miten aloittaisit mielipidekirjoituksen merimetsojen puolesta tai vastaan? Millaisia argumentteja eli perusteluja käyttäisit?

Kysymykset artikkeliin tekivät maantiedon ja biologian opettajat Jonna Löfhjelm ja Sebastian Rossi.

Artikkeli liittyy Punaisen listan pelastajat -kokonaisuuteen