Lapset leikkivät hippaa 1991 (videossa ei ole ääntä)
Lapset

”Kaikki pelastettu!” – Nämä ulkoleikit saivat lukijat muistelemaan suosikkejaan

Kirkonrotan muistavat melkein kaikki, mutta vieläkö osaisit leikkiä peiliä tai purkkista? Katso, löytyykö arkistovideoista lapsuuden lempparisi.

Kysyimme lokakuussa 2023 Elävän arkiston ulkoleikkejä käsittelevässä jutussa lukijoilta heidän suosikkileikeistään ja saimme lähes tuhat vastausta.

Tämän jutun lopusta voit katsoa listan lukijoiden muistelemista ulkoleikeistä ja kertoa kommenteissa oman suosikkileikkisi.

Kirkonrotta suosituin

Jutussa esitellyistä kymmenestä ulkoleikistä eniten ääniä sai kirkonrotta, joka keräsi neljäsosan äänistä.

Kirkonrottaa leikkimässä (Liikuntakoulu, 1985)

Kirkonrottaa kertoi leikkineensä jopa 90 prosenttia jutun lukijoista. Leikistä ovat tuttuja huudahdukset kuten ”kirkonrotta kotona”, ”kaikki pelastettu” sekä erilaiset selänpesulorut.

Elävän arkiston Instagram-tilillä kyselimme kirkonrottaan liittyviä loruja ja saimme yli sata vastausta ja kirkonrotta-video keräsi yli miljoona katselua.

Polttopallo ja tervapata kärkiviisikossa

Polttopallo ja tervapata olivat lukijoiden vastausten perusteella seuraavaksi suosituimpia heti kirkonrotan ja kymmenen tikkua laudalla -leikin jälkeen.

Tervapataa oli leikkinyt noin 90 prosenttia. Elävän arkiston Instagram-tilillä yleisö muisteli leikillä olleen myös sellaisia nimiä kuin pikipata, rokkapata ja puuropata.

Tervapataa puistossa (1962)
Piirileikkejä, hura hura häitä, polttopalloa, 10 tikkua laudalla ja ruutuhyppelyä. (Urheiluvartti, 1981)

Hura hura häitä on tunnetuimpia porttileikkejä. Leikki tunnetaan myös nimillä keisarin palatsissa ja rump rump rellaa. Sitä oli leikkinyt yli puolet vastaajista, mutta suosikkien joukkoon se ei yltänyt.

Se ken tulee viimeiseksi, ompi kuolemaks!

Hura hura häitä kerrostalon pihalla (1974)

Peili oli monen suosikki

Kymmenen esitellyn leikin lisäksi pyysimme yleisöltä kommentteja suosikkileikeistä. Eniten mainintoja sai peili-leikki.

Peili-leikki (Tule leikkimään, 2013)

Leikistä on monia versiota, mutta perusidea on, että yksi leikkijöistä on peili, joka asettuu seisomaan useamman metrin päähän selin muihin leikkijöihin. Tavoitteena on päästä peiliksi peilin paikalle hiipimällä kohti selin olevaa peiliä. Peili saa välillä kurkistaa taakseen ja jos hän huomaa jonkun leikkijöistä liikkuvan, on tämän palattava lähtöviivalle.

Yleisökommenteissa mainittiin useasti myös purkkis, joka muistuttaa kirkonrotta ja 10 tikkua laudalla -leikkejä. Leikki tunnetaan monilla eri nimillä, esimerkiksi pallokuoppa, tönttis, rönttönen, purtsu, lekkeri ja karttu.

Purkkiksessa valitaan etsijä ja potkaistaan pallo purkista tai ympyrän sisältä. Etsijän hakiessa palloa muut piiloutuvat. Kun etsijä on valmis, hän huutaa esim. ”pallo purkissa” ja lähtee etsimään muita. Löytäessään piiloutuneen etsijä menee pallolle ja huutaa tämän nimen. Löydetyt menevät pallon luo odottamaan ja muut voivat pelastaa heitä potkaisemalla palloa.

Paljon mainintajoja keräsivät myös leikit maanvalloitus, nurkkajussi, väri ja lipunryöstö. Linkkejä klikkaamalla voit katsoa niiden leikkiohjeet Leikkipankki-sivustolta. Lisää yleisön muistelemia leikkejä löydät listattuna tämän jutun lopusta.

Naruhyppely, ruutuhyppely ja twist

Naruhyppely on monelle tuttu leikki ja siihen liittyy monia hauskoja loruja. Alla olevalla videolla hypätään narua muun muassa nallekarhu-lorun tahdissa.

Nallekarhu nallekarhu sano nimesi!

Naruhyppelyä lorujen tahdissa (1974).

Ruutuhyppelyä voi leikkiä melkein missä vaan tasaisella pihalla. Ruudukon voi piirtää hiekkaan tai liidulla asfalttiin. Ruudukoissa ja pelitavassa vain mielikuvitus on rajana. Ideana on yleensä, että osaan ruutuja hypätään yhdellä jalalla ja osaan tasajalkaa.

Ruutuhyppelyä koulun pihalla (1971)

Twistiä hypätään twist-narulla, joka on iso kuminauha. Leikkiin tarvitaan kolme leikkijää. Twist-naru pingotetaan kahden leikkijän väliin ja kolmas leikkijä hyppii erilaisia haarahyppyjä narun molemmille puolille, keskelle ja päälle.

Twistiä koulun pihalla (mykkä, 1981)

Viimeinen pari uunista ulos hännänhuippuna

Rosvo ja poliisi, jonka osa tuntee lempinimellä rofe ja pole, on jo kenties hieman hiipuva klassikko. Ja vielä vieraampi monelle on Viimeinen pari uunista ulos -leikki, jonka mainitsi suosikikseen vain pari prosenttia vastanneista.

Viimeinen pari uunista ulos -leikin tunnisti lukijoista yli puolet, vaikka kuvamateriaali oli hieman epäselvää. Kyseessä on arkistolöytö 1930-luvulta filmiyhtiö Aho & Soldanin materiaaleista.

Viimeinen pari uunista ulos -leikki (1930-luku)
Rosvo ja poliisi -leikki (arvioitu kuvausaika 1960-luvun alku)

Suosituin leikkipaikka oli piha

Leikkiympäristöistä kysyttäessä enemmistö vastasi tykänneensä leikkiä talojen pihoilla. Luonto oli mieluisin noin kolmasosalle ja vain vajaa kymmenen prosenttia vastasi leikkipuistot tai puistot.

 Lapset leikkivät Brahenkentällä Helsingin Kalliossa 1950-luvulla.

Leikkikenttä Brahe perustettiin 1.5.1951. Se oli Helsingin ensimmäinen ympärivuotisesti ohjattua toimintaa tarjoava leikkikenttä.

Leikkipuistojen varusteluun kuului usein vain hiekkalaatikko ja keinut. 1970-luvulla leikkipuistot alkoivat monipuolistumaan. Tuolloin myös asuinrakennusten pihoihin ryhdyttiin kiinnittämään enemmän huomiota ja rakennusasetuksiin lisättiin maininta riittävistä leikkipaikoista.

Lapset leikkivät hiekkalaatikolla ja hoitajien kanssa leikkipuistossa 1950-luvulla.
Lapset hoitajien kanssa leikkipuistossa 1950-luvulla. Kuva: Kalle Kultala

Lapsen mielessä liikkuvat asiat saavat muodon leikeissä

Leikki ei ole vain ajan kuluttamista. Leikin kautta lapsi oppii tunne-elämän taitoja sekä sosiaalisia, kognitiivisia ja fyysisiä taitoja. Leikkiminen kehittää itsetuntemusta ja mielikuvitusta. Lapsen oikeus leikkiin on kirjattu myös vuonna 1989 laadittuun Lapsen oikeuksien sopimukseen.

Elämänmaku-sarjan lapsuus-jaksossa käsiteltiin leikin tärkeyttä. Otteessa nähdään, miten lapset leikkivät metsässä, kiipeilevät puissa ja tekevät käpylehmiä.

Lapsella joka luo maailmaa leikeissään, on paljon annettavaa myös aikuiselle.

Leikin merkitys (Elämän maku, 1969)

Monet perinneleikit ovat hiipuneet

Leikit muuttavat muotoaan. Edelleen leikitään kirkkistä tai polttista, mutta monet perinteiset pihaleikit, kuten vaikkapa twistin hyppääminen ovat katoavaa kansanperinnettä. Pihaleikkejä ei näe enää samaan tapaan katukuvassa, vaan niitä leikitään esimerkiksi päiväkodeissa ja kouluissa. Myös perheiden arkinen yhdessä liikkuminen vähentynyt.

Kevyet mullat -sarjan jaksossa vuodelta 2018 puhuttiin muuttuvasta pihaleikkiperinteestä. Toimittaja Jarmo Laitanevan vieraana olivat Leikki-innovaattori Isa Pelto ja pihapelipäivän järjestäjä Vili Nurmi. Perheiden ulkoilutottumusten muutoksista kertoi Susanne Blomqvist Suomen Ladusta.

Perinneleikit

Muistatko vielä mitä leikit lapsena? Entä millaisia loruja leikkeihisi kuului? Kerro muistosi kommenteissa.