Varsinaiskarjalaksi lapselle saatetaan sanoa näin: Mäne anna passibot emännällä! Luultavasti monet ymmärtävät tästä ainakin sanan, vaikka eivät ole koskaan opetelleet karjalan kieltä. Moni myös tietää, mitä tarkoitetaan pagisemisella.
Jopa parilla miljoonalla suomalaisella on karjalaiset sukujuuret. Tämä johtuu siitä, että, vuonna 1944 Suomeen tuli Karjalasta yli 400 000 evakkoa. Heistä arviolta 40 000 oli karjalankielistä.
Karjalan kielelle on kehitetty päämurteiden pohjalta kolme kirjakieltä: varsinaiskarjala, vienankarjala ja livvinkarjala.
Kieltä on kerätty talteen ääninauhoille. Yksi äänitteitä kerännyt henkilö on tutkija Matti Jeskanen. Hän oli opiskelijana kesätöissä kielenkerääjänä vuosina 1963–1964, jolloin. Jeskanen ajoi skootterilla talosta toiseen ja etsi puhutettavaksi karjalankielisiä evakkoja. Haastateltaviksi valittiin henkilöitä, joiden kieli oli säilynyt mahdollisimman karjalaisena.
Nyt pääset testaamaan omaa karjalan kielen taitoasi yhdeksällä kysymyksellä.
Karjalan kielen elvytystyötä tehdään muun muassa Itä-Suomen yliopistolla. Valmiina on muun muassa Pieni suomi-karjala sanakirja, joka on tehty suomeksi, vienankarjalaksi, varsinaiskarjalaksi eli suvikarjalaksi sekä livvinkarjalaksi. Tekeillä on parhaillaan varsinaiskarjalan kieliopin toinen osa.
Kieliperintömme säilyttämiseksi on Suomen kielen nauhoitearkistoon kerätty 24 000 tuntia äänitteitä, joista noin 1 700 tuntia on karjalaa.
Tehty keräys- ja arkistointityö on kielen elvyttämisen ja opiskelun kannalta kullanarvoista, koska karjalankielisten keski-ikä on korkea ja vain harvassa perheessä kieli on siirtynyt seuraavalle sukupolvelle.
Mikäli haluat kuunnella ja tietää lisää aiheesta, voit kuunnella Yle Areenasta audiodokumentin.
Lisätty 27.1.2024 kello 16:55 lause Suomeen tulleista evakoista: Heistä arviolta 40 000 oli karjalankielistä.