Jokainen Suomen presidenteistä on ainakin joskus elämässään urheillut. Mutta mitä kaikkea he ovat sitten harrastaneet?
Elävä arkisto pyysi urheilujournalismin tohtorilta Kalle Virtapohjalta näkemyksiä presidenttien urheiluharrastuksista.
Ensimmäinen hiihtävä presidentti 1919–1925
Kaarlo Juho Ståhlberg, Suomen ensimmäinen presidentti, oli kotosin Kainuun Suomussalmelta. Alueelta, jossa oli väkilukuun nähden kaikkein eniten suksiseppiä Suomessa.
Tuleva presidentti opiskeli Oulussa, joka oli Suomen merkittävin hiihtokaupunki. Vuonna 1889 ensimmäisen kerran järjestetty Oulun hiihto on maailman vanhin yhtäjakoisesti järjestetty hiihtotapahtuma.
Voimme olla aika varmoja, että Ståhlberg harrasti hiihtämistä jo sillä perusteella, että hän meni kuvattavaksi Oulun parhaan valokuvaajan studioon sen ajan hiihtovarusteissa ensimmäisen vaimonsa Hedvigin kanssa.
Kalle Virtapohja Ståhlbergista
Kalastava ja veneilevä presidentti 1925–1931
Lauri Relander oli sen verran innokas kalastaja, että presidentille hankittiin Kultarantaan oma purjevene. Veneily kuului muutenkin presidentin harrastuksiin, kalastaessa tahi ei.
Hänet kutsuttiin urheilukalastajien kunniajäseneksi.
Kalle Virtapohja Relanderista
Relander oli lähtöisin Kurkijoelta ja oli maatalon poika. Ulkoilmaelämä oli tullut tutuksi nuoruudessa, eikä hän kavahtanut sitä presidenttinäkään.
Tarkasti ampuva presidentti 1931–1937
Pehr Evind Svinhufvud oli intohimoinen ampumaharrastaja ja asemies. Suomen kolmas presidentti rakennutti virkakaudellaan ampumaradat Kultarantaan. Hänen kotitilaltaankin Kotkaniemestä löytyi paikka aseharjoitteluun.
Hän perusti ampumaurheilun Presidentinkilpailut heti samana vuonna kuin hänestä tuli presidentti.
Kalle Virtapohja Svinhufvudista
“Ukko-Pekka” eli aikakautena, jolloin urheilussa painotettiin kehon tasapuolista kyvykkyyttä. Presidentti esimerkiksi ampui pistoolilla taitavasti molemmilla käsillään.
Vartalonhallintaan liittyi myös voimistelu, jota Svinhufvud harrasti nuorempana innokaasti.
Tennistä pelaava presidentti 1937–1940
Kyösti Kallion presidenttikaudelta on ikuistettu valokuvia, joissa hän pelaa Kultarannassa tennistä aikakaudelle tyypillisessä asussa ja hatussa.
Nuoremmalla iällä Kallio hiihti kilpaa ja saavutti lajissa menestystäkin.
1890-luvulla oli tavallista hiihtää ensin kilpailupaikkakunnalle, sitten hiihdettiin itse kilpailu, ja lopuksi hiihdettiin takaisin kotiin.
Kalle Virtapohja Kalliosta
Kävelevä ja marssiva presidentti 1940–1944
Risto Ryti vakiinnutti presidenttikaudellaan kävelypalaverit osaksi poliittista työtään. Hapen haukkaaminen keskusteluiden aikana virkisti ja piti samalla turhat uteliaat korvat loitolla.
Presidenttinä hän osallistui vuonna 1941 Suomi–Ruotsi-maaottelumarssille. Suomessa innostus marssiin oli niin suurta, että innokkaimmat lähtivät ensimmäisenä päivänä liikkeelle jo aamuyöstä.
Voisi sanoa, että hän on ensimmäinen, joka alkoi käyttää näitä kävelypalavereja.
Kalle Virtapohja Rytistä
Ryti oli koulupoikana luokkansa parhaita voimistelijoita, mutta ei ole tietoa kuuluiko hän koskaan mihinkään voimisteluseuraan.
Ratsastava presidentti 1944–1946
Carl Gustaf Emil Mannerheim harrasti elämänsä aikana ainakin ratsastusta ja ammuntaa. Vuosisadan alussa pitkät hevosvaellukset ja metsästyretket lukeutuivat urheiluksi siinä missä muukin. Pariisin olympialaisissa 1900 ammuttiin vielä eläviä kyyhkysiä kilpailulajina.
Presidentiksi Mannerheim nousi jatkosodan loppussa. Sodankin aikana marsalkka kävi säntillisesti aamuisin ratsastuslenkeillä.
Mannerheim osallistui myös suojelijana ampumakilpailuihin ja oli kunniavieraana Helsingin MM-kisoissa vuonna 1937. Hän myös lahjoitti kivääriampujille kultaisen maapallon kiertopalkinnoksi.
Olympia-presidentti 1946–1956
Kun Suomi vuonna 1952 valmistautui kesäolympialaisten isännöintiin, teki presidentti Juho Kusti Paasikivi kisajoukkueille kuvanauhalle tallennetun tervehdyksen.
Tervehdyksessä Paasikivi mainitsee olleensa itsekin nuorena innokas voimistelija. Yli 80-vuotias presidentti viittasi ilmeisesti kouluvuosiinsa Hämeenlinnan lyseossa.
Viisi vuotta aikaisemmin Paasikivi oli osallistunut presidenttinä Suomen Voimistelu- ja Urheiluliiton suurkisojen avajaisiin.
Hiihtävä, kalastava, korkeutta hyppäävä presidentti 1956–1982
Urho Kekkosen pitkät hiihtolenkit ja metsästysretket ovat legendaarisia sekä osa hänen harkittua julkisuuskuvaansa.
Metsästyretket Neuvostoliittoon ja hiihtovaellukset Lappiin olivat myös oleellisia ohjelmanumeroita Kekkosen aikakauden valtiovierailuilla.
Kekkonen oli nuoruudessaan todellinen huippu-urheilija. Korkeushypyssä hän olisi voinut kilvoitella vuoden 1924 olympialaisissa. Karsintatulos 180 cm ei suorituspäivänä kuitenkaan riittänyt kisoihin. Vaaditun korkeuden (185 cm) Kekkonen ylitti myöhemmin samana kesänä voittaessaan lajin Suomen mestaruuden.
Kekkonen edusti presidenteistä kilpaurheilijana korkeinta tasoa, koska hän oli hilkulla päästä olympiakisoihin.
Kalle Virtapohja Kekkosesta
Lentopalloileva presidentti 1982–1994
Mauno Koivisto oli ensimmäinen presidentti, joka harrasti joukkuelajia. Sota-aikana alkanut lentopalloharrastus seurasi Koivistoa läpi tämän elämän.
Presidenttinä hän pelasi mielilajiaan monilla ulkomaanmatkoilla, virkatehtävissä sekä lomalla.
Presidenttiaikanaan Koivisto toimi lännen lähimpänä diplomaattina Neuvostoliittoon, ensin liennytyksen aikana ja lopulta Neuvostoliiton hajottua. Joukkuepelihistoriasta ei ollut haittaa näinä aikoina. Venäjän ensimmäinen presidentti Boris Jeltsin oli hänkin lentopallomiehiä.
Seppo Kääriäinen tiivisti, että Kekkonen oli sellainen kaveri joka meni suoraan eteenpäin kuin ladulla. Mutta Koivisto liikkui lahjakkaasti sivusuuntaan kuin lentopalloverkolla.
Kalle Virtapohja Koivistosta
Myöhemmin Koivisto lentopalloili Sikariporras-seurassa ja voitti veteraanisarjan Suomen mestaruuksia.
Golfaava presidentti 1994–2000
Martti Ahtisaaren urheilujuuret olivat koripallossa, Oulun NMKY -seurassa, jossa hän pelasi ja toimi joukkueenjohtajana.
Tätä paikkakuntahistoriaa tuotiin myös aktiivisesti esille vuoden 1994 presidentivaalien alla.
Presidenttinä Ahtisaari oli intohimoinen golfari. Hän rakennutti Kultarantaan oman golfviheriön ja tarinoiden mukaan pyrki kesäisin pelaamaan lähes päivittäin. Harrastus jatkui myös presidenttikauden jälkeen.
Jos Suomi olisi Ruotsi tai Englanti, niin meillä olisi jo Ahtisaaren mukaan nimettyjä golfkenttiä.
Kalle Virtapohja Ahtisaaresta
Ahtisaari palkittiin Nobelin rauhanpalkinnolla vuonna 2008. Palkinto oli esillä Hirsalan golfkerhossa useampanakin kesänä.
Sauvakävelevä presidentti 2000–2012
Tarja Halosen presidenttikausien aikana tasa-arvoasiat nousivat usein liikunta- sekä urheilujuttujen edelle. Halonen on kuitenkin ollut pitkin elämäänsä aktiivinen koripalloilija, uimari, tanssija ja naisvoimistelija.
Yleisradion ohjelmassa Halonen nähtiin myös sauvakävelemässä.
Presidenttiaikanaan Halonen osallistui Naisten kympille ja oli kunniavieraana sekä suojelijana lukuisissa urheilutapahtumissa.
Hän oli voimisteluliiton hallituksen kokouksessa josta kutsuttiin puhelimeen. Kun hän tuli takaisin, hän ilmoitti, että okei, minusta tulee ministeri.
Kalle Virtapohja Halosesta
Jääkiekkoileva presidentti 2012–2024
Sauli Niinistö ehti Suomen presidenteistä ensimmäisenä jääkiekkokaukaloon. Presidenttinä hän vieraili Helsingin pipolätkä-peleissä sekä vieraili Tuusulanjärvellä luistelemassa kansalaisten keskellä.
Niinistö on myös osallistunut useamman kerran Save pond hockey -tapahtumaan, joka on järjestetty ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi.
Mieliinpainunut urheiluhetki todistettiin heti Niinistön presidenttiajan ensimmäisenä vuonna. Vladimir Putin yllätti Niinistön kesken tämän ensimmäisen Venäjän-vierailun ja miehet pelasivat yhdessä jääkiekko-ottelun.
Se oli kamala tilanne. Niinistöllä oli sekunti aikaa reagoida siihen. Jos hän olisi sanonut Putinille, että me ei laiteta paitoja päälle, niin tiedä mitä siitä olisi sitten seurannut.
Kalle Virtapohja Niinistöstä
Vuonna 2023 Niinistö käynnisti liikkumishaasteen, joka polkaistiin käyntiin kävelytempauksella. Presidentti jalkautui kansalaisten pariin ja käveli Helsingissä Töölönlahden ympäri.
Ennen presidenttikausiaan Niinistö oli usein medioissa esillä rullaluisteluharrastuksensa johdosta.
Triathloneja suorittava presidentti 2024–
Alexander Stubb on Suomen 13. presidentti. Hän on myös kovakuntoinen urheilija.
Nuoruudessaan Stubb pelasi jääkiekkoa sekä golfia. Jälkimmäisestä saatu stipendi vei hänet Yhdysvaltoihin opiskelemaan.
Vuonna 2008 Stubb osallistui 40-vuotiaana ensimmäistä kertaa triathlon-kilpailuun. 15 vuotta myöhemmin hän voitti lajissa 50-vuotiaiden sarjan Euroopan mestaruuden.
Triathlon-harrastus rinnastuu Urho Kekkoseen, joka teki pitkistä hiihtoretkistä muotiasian jo viisikymmentäluvulla.
Kalle Virtapohja Stubbista
Stubb on korostanut kuntoilun tärkeyttä itselleen. Kommentti “tunti kuntoilua on kaksi tuntia energiaa” on toistunut usein Stubbin haastatteluissa sekä sosiaalisen median ulostuloissa.
Artikkelin lähteinä on käytetty Ylen uutisarkistoja, arkistomateriaaleja sekä Kalle Virtapohjan haastattelua keväällä 2024. Virtapohja on tietokirjailija ja hän on pitänyt Suomen presidenttien urheiluharrastuksista luentosarjaa keväällä 2024. Virtapohja on myös toiminut Urheilutoimittajain liiton puheenjohtajana.