Puiden pätkiminen ja halkominen on luultavasti ainoa työ, jonka me suurelta osin teemme samalla tavalla tänä päivänä kuin satoja vuosia sitten. Ehkä juuri pitkistä perinteistä johtuu, että polttopuiden teko on niin rakas askare meille suomalaisille.
Toki työvälineet ovat parantuneet ja silloin tällöin markkinoille tulee jokin uusi halkojentekokone, mutta itse polttopuut ovat melkoisen ennallaan.
Suurin yksinkertaistus tapahtui, kun puinen pokasaha vaihtui metalliseen ja kun saatiin Ruotsista kirveitä, sanoi tottunut polttopuiden tekijä, joka on syntynyt 40-luvulla. Sellaisista kehitysvaiheista ei tiedä mitään, jos on syntynyt hiukan myöhemmin ja varttunut moottorisahojen ja hyvien Suomessa valmistettujen kirveiden kanssa.
Hydraulisesta klapikoneesta on tullut pidetty apulainen polttopuutalkoisiin viime vuosina. Klapikoneella saa halkaistua hankalimmatkin halot, se on melko hiljainen ja tuntuu turvalliselta ja varmalta työkalulta.
Polttopuissa on tekemistä ympäri vuoden
Mielipiteitä siitä, miten polttopuita pitäisi tehdä, on yhtä monta kuin on polttopuiden tekijöitäkin. Hyvä systeemi on pätkiä puut talvella, kun ne ovat kuivimmillaan. Sitten ne halkaistaan kevättalvella, jotta ne saavat mahdollisimman paljon aikaa kuivua.
Puut pinotaan ulos ilmavaan paikkaan ja annetaan kuivua keskikesään asti. Juhannuksen jälkeen ilmankosteus taas lisääntyy ja on vaarana, että polttopuut enemmin kostuvat kuin kuivuvat ulkona, joten on aika heittää ne puuvajaan.
Puusta haloiksi
Puuvajassa pitää olla hyvä katto, mutta muuten se saa olla hiukan ilmava. Mielenkiintoinen keskustelu, johon usein törmää on myös se, pitääkö puut pinota kuori ylös- vai alaspäin ja vaikuttaako se siihen, miten nopeasti polttopuut kuivuvat?
Norjalaisen tutkimuksen mukaan tällä asialla on vain marginaalinen merkitys tai ei merkitystä ollenkaan. Suurempi merkitys on sillä, miten polttopuut halotaan, pienemmät klapit kuivuvat nopeammin.
Tarkista, että polttopuut ovat kuivia
Mitä kuivempia polttopuut ovat sitä parempi
Parhaan energiahyödyn saa täysin kuivasta puusta. Jos polttopuut ovat kosteita, suuri osa lämmitysenergiasta menee polttopuiden kosteuden kuivattamiseen.
Polttopuiden vanheneminen, jos ne ovat puuvajassa monta vuotta, on vain myytti – mitä kuivempi puu sitä parempi. Lämpöarvo huononee vain, jos polttopuut eivät ole kuivassa ja alkavat lahota.
Polttopuut eivät voi olla liian kuivia
Mistä puusta saa parhaat polttopuut?
Kaikilla puulajeilla on lähes sama lämpöarvo polttopuukiloa kohti, erot ovat hyvin pieniä. Polttopuita voi laskea kiloina ja energiana.
Esimerkiksi koivu on tiivis ja painava puulaji, kuusi taas on kevyt. Kilo koivua on siis tilavuudeltaan pienempi kuin kilo kuusta, ja siksi koivua pidetään usein lämpöteholtaan parempana.
Tulen sytytysvinkki