Saadakseen parhaat neuvot koejännityksen hillintään, Abitreenit haastatteli koejännitykseen erikoistunutta psykologi Minna Martinia.

Katso alla olevalta videolta, miten koejännitys on vaikuttanut Helsingin Normaalikoulun lukiolaisten koesuorituksiin.

Kokeen pelko voi lamauttaa

Alisuoriutumisen ylioppilaskokeissa tunnistaa siitä, että arvosana ei vastaa omaa osaamistasoa.

Alisuoriutuminen voi olla täydellistä lukkiutumista koetilanteessa tai siinä hetkessä, kun pitäisi alkaa opiskelemaan ylioppilaskokeeseen. Heikkoon suoritukseen voi ajaa myös ajatus, että minun ei tarvitse lukea, koska ylioppilaskokeilla ei ole minulle väliä.

Minna Martin suosittelee kysymään itseltään, että miksi ajattelen, että minun ei tarvitse yrittää? Nämä kaikki tavat reagoida voivat johtua tiedostamattomasta suojautumismekanismista, jossa opiskelija välttelee epäonnistumisen ja häpeän kokemuksia.

Minna Martin toteaa, että toimintakyvyn lamaantuminen johtuu usein voimakkaan koestressin aiheuttamista vaikeista tunteista. Opiskelija voi syyttää itseään, jos ei ole muistanut tai ymmärtänyt jotakin asiaa.

– Uuden oppimiseen kuuluu usein häpeän kokemus. Miten hyvin sinä siedät häpeää? Jos et kestä vaikeita ja voimakkaita tunteita, niin siihen menee paljon voimavaroja.

Kehitä voittavia mielikuvia hankalien ajatusten tilalle

Psykologi Minna Martin haastaa miettimään sitä, mitä tarkoittaa, kun ei alisuoriudu.

– Luottaa omiin taitoihinsa. Uskaltaa ottaa riskejä ja laittaa itsensä likoon. On rohkeutta ja uskoa omaan potentiaaliin ja luottamusta oppimisprosessiin. Teet sen työn ja luotat siihen.

Ylioppilaskokeessa pitää pystyä oppimaan uutta

Liian kovat paineet tai liian vähäinen valmistautuminen näkyy koetilanteessa väärien koestrategioiden käyttönä, kuten liian vaikeista tehtävistä aloittamisena ja koeajan käyttämisestä tehottomasti.

Ylioppilaskokeissa iso osa koeajasta menee uusien aineistojen ja tehtävänantojen haltuun ottamiseen. Aiheet saattavat tuntua vaikeilta ja vierailta, jolloin voi syntyä kokemus, että ei ole valmistautunut kokeeseen riittävän hyvin. Tämä voi johtaa siihen, että paniikki kasvaa liian suureksi. Näin kävi myös kevään 2024 kokelaalle Lauralle, joka kirjoitti epäonnistumisestaan Abitreeneille:

– Etukäteen jo jännitin matikan ollessa itselleni hankalin aine. Kun koe tuli ruudulle, minä vain jäädyin. Tunsin, että paniikki alkaa nousta enkä osaa mitään. Ihan kuin aivoni eivät olisi toimineet yhtäkkiä. Halusin vain lähteä paikalta. Aloin syömään ja olin ainakin pari tuntia katsomatta koetta. Sitten palasin kokeen pariin ja raavin pisteitä väkisin joistain tehtävistä.

Minna Martin muistuttaa, että edellä kuvattu blackout on ohimenevä tila. Kun itsensä saa rauhoittumaan, huomaa, että jännityksestä johtuva ajatusten lukkiutuminen menee ohi.

Keväällä matematiikan kirjoittaneella Lauralla on myös yksi kantapään kautta opittu vinkki muille kokeilaille:

– Ehkäpä salaisuus kokeessa onnistumiseen onkin juuri se, että sen ottaa ikään kuin haasteena itselle tai hauskana ajanvietteenä.

Minna Martin toivoo, että omaan koejännitykseen opittaisiin suhtautumaan sallivasti.

– Ajattelisin, että pieni jännitys ja vireytyminen kuuluu asiaan. Siihen ideaan totuttautuminen voi ennaltaehkäistä jännityksestä johtuvia haittoja. Kun on pieni viritys päällä, saa oman potentiaalin parhaiten käyttöön.