Maailman ensimmäinen Miss Universum Armi Kuusela täytti elokuussa 2024 90 vuotta. Yle Areenaan julkaistussa dokumentissa Käy lento joutsenen (2002) Armin sisko Maaria Rautio ja muut aikalaiset muistelevat vuotta 1952, jolloin Kuusela kruunattiin ensin Suomen Neidoksi ja pian sen jälkeen Miss Universumiksi.
Raution kuvauksen perusteella valmistautuminen kisaan oli melko suoraviivaista.
– Meillä hän pesi kasvonsa kylmällä vedellä, kampasi tukkansa ja sitten mentiin Helkavuorelta hakemaan uimapuku. Katsottiin, että puku oli ojennuksessa ja sinne painuttiin kilpailuun, Rautio muistelee dokumentissa.
Lainavaatteissa kilpailuun
Sotainvalidien veljesliitto käynnisti Suomen Neito -kilpailun vuonna 1952. Se oli Miss Suomi -mittelöistä erillinen, oma kilpailunsa. Suomen Neidon oli tarkoitus toimia veljesliiton tapahtumissa esittelijänä ja juontajana.
Veljesliiton jaostopäällikkö Johannes Reitamo oli kuullut ”kauniista kauppiaan tyttärestä”, Armi Kuuselasta ja kysyi häntä mukaan kilpailuun. Porvoon naisopiston rehtori ja äiti kannustivat osallistumaan, sillä kisa saattaisi poikia myöhemmin työmahdollisuuksia. Armi suostui.
Kisaan tarvittavan iltapuvun Armi lainasi siskoltaan. Itse kilpailussa Kuuselan valinta voittajaksi oli niin tuomariston kuin yleisönkin yksimielinen päätös.
Filmi Suomen Neito -kilpailusta on katsottavissa Elävässä arkistossa.
Naisopiston huonetoveri Tuula Koski muistelee, miten Kuusela kiharsi hiuksensa paperitolloista tehdyillä papiljoteilla ja harjasi ripsiään risiiniöljyllä.
– Siihen aikaan oli käytössä ripsenkihartimet. Sen jälkeen kun hänet oli valittu Suomen Neidoksi, hän sitten jossain vaiheessa sanoi, että nämä ripsenkihartimet ovat hänen kauneutensa salaisuus, Koski kertoo.
Opiskelijasta maailmantähdeksi
Muotisuunnittelija Riitta Immonen kertoo dokumentissa miten sodanjälkeisessä, köyhässä Suomessa oli vaikea saada kankaita asuihin, joita Kuusela tarvitsi pian Suomen Neito -kisan jälkeen järjestettyyn Miss Universum -kilpailuun.
Kankaat saatiin haalittua. Ompelijat kerrostivat sinivalkoiseen pukuun kymmeniä kerroksia luonnonsilkkitylliä.
Armi Kuusela lähti Yhdysvaltoihin Jean Sibeliuksen omistuskirjoituksella varustetut Finlandian nuotit mukanaan. Ne oli tarkoitettu New Yorkin pormestarille. Sirkka-sisko oli vastassa perillä.
Dokumentti näyttää harvinaisen arkistomateriaalin kautta Miss Universum -kilpailumatkaa Amerikassa: Miss Havaiji opetti kilpakumppaneilleen hula-tanssia ja osallistujat vierailivat Hollywoodin elokuvastudioilla.
Värillisessä arkistofilmissä nähdään, miten Kuusela kruunattiin Miss Universumiksi aplodimyrskyn saattelemana.
Voiton jälkeen vauhti kiihtyi: voittajaa vietiin minuuttiaikataululla tilaisuudesta toiseen. Sirkka-sisko seurasi Armin mukana. Toimittajat tiedustelivat, aikoisiko Kuusela vastaanottaa palkinnoksi saamansa filmisopimuksen. Armi ei ottanut tarjousta vastaan.
Maaria-sisko muistelee Sirkan kertomaa tarinaa dokumentissa.
– Kilpailun jälkeen lautakunta oli kokoontunut suunnittelemaan Armin tulevaisuutta. He ajattelivat, että jos Armi ja nuori, komea poikamies Tony Curtis menisivät naimisiin, sillä olisi tavaton mainosarvo. Sirkka kertoi raivostuneensa niin kovasti, että hän iski nyrkin pöytään ja sanoi ”wait a moment”. Sitten hän antoi tulla, mitä ajatteli tästä asiasta.
Curtis oli amerikkalainen näyttelijä. Armi taas päätti jättää elokuvamaailman, mitä Kuuselan Amerikan sukulaiset eivät ymmärtäneet. Hänestä olisi heidän mukaansa tullut uusi Greta Garbo.
Paluujuhla keskelle olympiahuumaa
Helsingin olympialaiset olivat käynnissä, kun tieto Kuuselan Miss Universum-voitosta saavutti suomalaiset. Toimittaja Niilo Tarvajärvi kuulutti voittouutisen olympiastadionilla.
Kuuselan voiton kunniaksi järjestettiin myöhemmin paluujuhla Helsingin pallokentällä.
Sotainvalidien veljesliitto varasi tapahtumaan 15 000 lippua, joiden hinta oli 20 markkaa kappaleelta. Tarvajärvi juonsi tapahtumaa. Hän muistelee dokumentissa, miten varsinaiset liput olivat jo loppuneet, mutta yleisö jätti vain kahdenkymmenen markan seteleitä lippujen sijaan päästäkseen mukaan. Järjestäjät olivat hämmästyneitä kerätessään rahoja.
– Yhdelläkin oli kahdeksan kassia täynnä seteleitä, Tarvajärvi muistelee.
Armi sai lahjaksi Sunbeam Talbot -auton, jolla hän ajoi ympäri Helsinkiä ja tervehti kaupunkilaisia.
Armi kieltäytyi amerikkalaisista elokuvasopimuksista, mutta suostui Mika Waltarin käsikirjoittamaan ja Veikko Itkosen ohjaamaan elokuvaan Maailman kaunein tyttö (1953). Kuuselan vastanäyttelijä oli Tauno Palo.
Filmi ensi-iltatunnelmista on katsottavissa Elävässä arkistossa.
Toisen pitkän filminsä Armi teki vuonna 1954 Filippiineillä yhdessä aviomiehensä Gil Hilarion kanssa. Sen ohjasi Ronaldo Del Mar. Elokuva Now and Forever (vuosi) kertoi Armin ja Gilin rakkaustarinan.
Kuuselasta ei tullut Hollywood-tähteä, mutta hän muistuttaa Greta Garboa siinä, että missivoittonsa ja elokuvauransa jälkeen hän on pysynyt pois julkisuudesta.
Ohjaaja Jarmo Heikkinen kertoi Elävän arkiston haastattelussa elokuussa 2024 Armin antaneen siskolleen valtuudet kertoa hänen tarinaansa. Dokumenttia tehdessään Heikkinen kävi myös kirjeenvaihtoa Kuuselan muiden siskojen kanssa.
Heikkinen vieraili Kuuselan 80-vuotispäivillä vuonna 2014, jolloin Kuusela palasi vuosikymmenten jälkeen vierailemaan kotipaikkakunnallaan Muhoksella.