Vauva oli Millan kolmas, mutta imetys ei sujunut toivotulla tavalla. Ote rinnasta lipsui, imetys oli vaikeaa ja vauvan paino kulki miinuskäyrällä. Neuvolan imetysohjaajan mielestä vauvan suun jänteet vaikuttivat kireiltä ja niitä kannattaisi käydä näyttämässä kielijänteisiin perehtyneelle erikoislääkärille. Milla sai imetysohjaajalta suositun yksityislääkärin yhteystiedot.
– Lääkäri tutki vauvan suuta ehkä kolmekymmentä sekuntia ja sanoi, että nämä täytyy leikata. Sitten vauva vietiin saman tien käytävän toiselle puolelle leikkaussaliin, Milla muistelee.
Lääkäri puudutti vauvan suun ja leikkasi niin kieli- kuin huulijänteenkin.
– Ennen leikkausta lääkäri mainitsi, että tähän kuuluu jälkihoito. Vasta leikkauksen jälkeen hoitaja tuli kertomaan, mitä se tarkoittaa. Haavoja piti hieroa neljän tunnin välein neljän viikon ajan. He painottivat, että haavoja ei saa jättää hieromatta, etteivät ne kuroudu.
Vauvoille aiheutetaan leikkauksilla turhaa kipua
Vauvojen kielijänteiden leikkaukset ovat lisääntyneet viime vuosina niin paljon, että lastenlääkärit niin Suomessa kuin ulkomaillakin ovat huolestuneet ylidiagnostiikasta.
– Näitä toimenpiteitä tehdään tällä hetkellä tosi paljon. Huoli on se, että useat toimenpiteet tehdään turhaan. Leikkaus on peruuttamaton ja aiheuttaa suun pohjan anatomiaan pysyviä muutoksia, sanoo HUS:n Uudessa lastensairaalassa työskentelevä lastentautien erikoislääkäri Lotta Immeli.
Immeli kuuluu Suomen Lastenlääkäriyhdistykseen, joka on julkaissut kieli- ja huulijänteen kireydestä kannanoton. Sen mukaan tarpeettomat toimenpiteet altistavat vauvat turhalle kivulle. Myös amerikkalaiset lastenlääkärit ovat esittäneet asiasta huolensa.
Kireiden kielijänteiden leikkausten määrä on kasvanut viime vuosina huomattavasti.
Pohjola Vakuutus
Yhä useammilla lapsilla on vakuutus, joten selvitimme, näkyykö kielijänneoperaatioiden lisääntyminen myös vakuutusyhtiöiden korvauksissa. Lähetimme kyselyn kuuteen vakuutusyhtiöön ja niistä viidestä vastattiin, että kielijännetoimenpiteiden määrä on kasvanut viime vuosina.
– Tänä vuonna on jo tähän mennessä korvattu reilusti enemmän tapauksia kuin aiempina vuosina. Kolmessa vuodessa kasvu on satoja prosentteja, Pohjola Vakuutuksesta kerrotaan.
Oulun yliopistossa on käynnissä LINNE-tutkimus, jossa selvitetään kireän kielijänteen yleisyyttä, vaikutuksia imetykseen ja syömiseen sekä hoitoa.
Tutkimushankkeessa mukana oleva korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Venla Lohi tekee itsekin vauvoille tarvittaessa kielijänneleikkauksia, mutta ei ikinä neuvo vanhempia hieromaan haavaa jälkihoitona.
– Ei ole mitään tutkimusnäyttöä siitä, että haavaan pitäisi koskea tai että sitä pitäisi hieroa. Sen sijaan ohjeistamme varovaista venyttelyä. Eihän me mitään muitakaan haavoja ohjeisteta hieromaan tuoreena, Lohi painottaa.
Millan vauva joutui nenämahaletkuun
Milla ja hänen miehensä noudattivat lääkärin ja hoitajan ohjeita haavojen jälkihoidossa, mutta imetys ei vieläkään sujunut. Vauva itki nälkäänsä ja vanhemmat olivat epätoivoisia.
– Minulle sanottiin, että jo samana iltana vauvan pitäisi ruveta imemään normaalisti, mutta en huomannut mitään eroa, Milla kertoo.
Vauvaa käytettiin leikkauksen tehneen lääkärin määräämässä osteopatiassa. Myös lääkäri itse tutki vauvaa uudelleen, neuvoi hörpytystä ja arven hierontaa. Pian oltiin tilanteessa, jossa vauva ei enää syönyt rinnasta eikä pullosta.
Ote neuvolan merkinnöistä: ”Vastaanotolla vauva on itkuinen ja nälkäinen. Äiti tarjoaa rintaa, mutta vauva ei saa rinnasta otetta. Pullosta tarjotessa imee hetken, mutta hermostuu taas. Pullosta mennyt noin 20 ml maitoa, mutta osa valunut vauvan suusta pois.”
Kukaan ei kertonut minulle, mitä riskejä leikkauksessa voisi olla.
Milla
Neuvolalääkäri kirjoitti kiireellisen lähetteen HUS:n Uuteen lastensairaalaan (ULS) syömishaasteiden, pulauttelun ja niukan painonnousun vuoksi. Siellä vauvaa tutkittiin ja äitiä neuvottiin imetyksessä ja pulloruokinnassa, mutta mikään ei auttanut. Kun vauva oli kolmen kuukauden ikäinen, hänellä diagnosoitiin vauvan syömishäiriö.
Lääkärin kirjaus: ”Potilas hoidettavana ULS yleispediatrialla syömisen haasteiden vuoksi. Hän tarvitsee nenämahaletkua jokapäiväisen ravitsemuksen toteuttamiseksi.”
Voiko kielijänneleikkaus aiheuttaa vauvalle syömishäiriön?
Lastenlääkäri Lotta Immeli ei halua ottaa kantaa yksittäiseen tapaukseen, mutta kertoo, että erikoissairaanhoitoon on päätynyt yksityisellä puolella leikattuja vauvoja, joilla on syömisongelmia.
– Yleensä ongelmia on toki ollut jo ennen leikkausta, emmekä ajattele, että ongelmat välttämättä johtuisivat leikkauksesta. Selvää kuitenkin on, että leikkaus ei ole tuonut apua tilanteeseen, Immeli lisää.
Emme siis voi olla varmoja, että Millan vauva lopetti syömisen juuri jänneleikkauksen seurauksena. Lotta Immeli kuitenkin kertoo, että kielijänneleikkauksissa voi piillä tällainen riski.
– Kansainväliset asiantuntijat ovat varoittaneet kielijännetoimenpiteeseen ja sen jälkeiseen suun alueen manipulaatioon liittyvästä riskistä oraaliseen aversioon. Suun alueelle aiheutettu kipu voi johtaa siihen, että vauva alkaa pelätä miellyttävääkin suun stimulaatiota ja lakkaa syömästä.
Kysyimme kielijänneleikkauksista somelistan lääkäreiltä
Kireä kielijänne on suosittu aihe sosiaalisessa mediassa vauvojen ja pienten lasten vanhempien ryhmissä. Niissä kireää kielijännettä tarjotaan selitykseksi paitsi imetys- ja syömisongelmiin, myös uniongelmiin tai jopa kehon jäykkyyksiin. Ainakin yhdessä ryhmistä jaetaan myös listaa kielijänteisiin erikoistuneista lääkäreistä.
Lähetimme kyselyn listalla oleville kuudelle yksityiselle korva-, nenä- ja kurkkulääkärille. Kysyimme heiltä, miksi vauvojen kielijänneoperaatioiden määrä on kasvanut niin paljon ja tehdäänkö niitä turhaan. Neljä lääkäreistä vastasi. Heidän mielestään leikkausten määrän kasvu johtuu tietoisuuden ja imetysmyönteisyyden lisääntymisestä.
– Asia on ollut viime vuosina enemmän pinnalla sekä mediassa että sosiaalisessa mediassa. Kun tietoisuus on lisääntynyt, on hoitoon hakeutumisen kynnys madaltunut, yksi lääkäreistä selittää.
– Vauvoja pyritään imettämään merkittävästi enemmän kuin vuosikymmeniä sitten, joten suun motoriikkaan joudutaan myös kiinnittämään enemmän huomiota, toinen lääkäreistä sanoo.
Lääkärit painottivat vastauksissaan leikkaavansa vauvan kireän kielijänteen vain, jos taustalla on imetysongelmia. Vaikka somessa leviää käsitys, että kireä kielijänne voisi aiheuttaa esimerkiksi uniongelmia, itkuisuutta tai kehon kireyksiä, lääkärit vakuuttavat, etteivät niiden takia leikkaa.
Oman käsitykseni mukaan 90 prosenttia hyötyy leikkauksesta.
kielijänneleikkauksia tekevä lääkäri
Yksi lääkäreistä jopa kyseenalaisti leikkausten määrän kasvun.
THL:n tilastoissa alle 1-vuotiaille tehtyjen toimenpiteiden määrässä näkyy selvää kasvua, varsinkin yksityisessä terveydenhuollossa. Vuonna 2021 tehtiin yhteensä 385 kielijänneleikkausta, joista vajaat 50 yksityisellä. Viime vuonna leikkauksia tehtiin reilut 600, joista noin 350 yksityisellä. Kaikkia kielijänneleikkauksia ei välttämättä kirjata potilastietojärjestelmiin toimenpidekoodeina, joten todelliset luvut voivat olla vielä suurempia.
Itsesyytöksiä ja häpeää
Milla kertoo jälkikäteen syyttäneensä itseään siitä, ettei vastaanotolla osannut kyseenalaistaa erikoislääkärin leikkauspäätöstä. Tai vaatia miettimisaikaa.
– Olen tuntenut suurta häpeää sen vuoksi, etten osannut esittää yhden yhtä kysymystä lääkärille ennen vauvan operointia. Kadun näitä leikkauksia syvästi, Milla sanoo.
Hän on hakenut ja saanut apua häpeän aiheuttamaan ahdistukseen. Nykyään Milla ajattelee, ettei hän olisi voinutkaan reagoida tai toimia tilanteessa toisin. Olihan hän lääkärin vastaanotolla neuvolan ammattilaisten suosituksesta ja todella epätoivoinen saamaan imetyksen paremmalle tolalle.
Millan vauvalla oli nenämahaletku kolme kuukautta. Nyt hoito on ohi ja vauva harjoittelee syömään kiinteitä ruokia.
– Hän syö vähän, mutta kasvaa tasaisesti -2 käyrällä. Koko ajan on tullut lisää painoa.
Vauvan äiti ei halua esiintyä artikkelissa omalla nimellään, sillä hän haluaa suojella lastaan. Äidin henkilöllisyys on Ylen tiedossa ja Yle on nähnyt vauvan potilaskertomuksia.
Kielijänneoperaatioita tekevät yksityiset lääkärit esiintyvät jutussa nimettöminä, koska Yle ei halua toistaa suljetussa someryhmässä kiertävän listan nimiä eikä antaa näkyvyyttä heidän palveluilleen.