Prisma Studiossa pohdittiin marraskuussa 2014 mikä on luonnon vaarallisin tappaja? Ja onko armoton luonto todella ihmisen suurin vihollinen? Vuorikiipeilijä Samuli Mansikka vieraili Ivan Puopolon haastattelussa ja kertoi omista kokemuksistaan maailman korkeimmilla vuorilla. Toiselle seikkailu voi olla neljän päivän laaksovaellus, toiselle kiipeäminen Mount Everestille.
Kun ollaan kuolemanvaaran kanssa tekemisissä, niin on olennaista, että vältetään kuolemanvaara. Tärkeimmiksi tekijöiksi onnistuneessa vuorikiipeilyssä Mansikka kertoi ennakkovalmistelut kuten reitin suunnittelun ja tutustumisen kohdevuoreen.
Monestihan kuvitellaan, että vuorikiipeilijä painaa tuulta vasten, kovassa pakkasessa ja lumivyöryjä väistellen. Mutta näinhän se ei ole. Hyvä turvallisuushakuinen ja tuloshakuinenkin vuorikiipeilijä voi odotella vuoren juurella pitkiäkin aikoja, että olosuhteet ovat oikeat.
Samuli Mansikka
Vuorikiipeilyyn liittyvät riskit ovat kuitenkin myös lajin suola. Mansikalla oli oma yritys, joka tarjosi vuorikiipeilymahdollisuuksia turisteille. Esimerkiksi kiipeilyä Himalajalla markkinoitiin ennen kaikkea suurena seikkailuna, ja seikkailun taattuna turvallisuutena. Itse seikkailu määrittyy tietenkin aina ostajan mukaan. Toiselle seikkailu voi olla neljän päivän vaellus laaksossa, toiselle kiipeäminen Mount Everestille. Matkailuyrittäjän tuli riskien lisäksi tiedostaa turismin vaikutukset luonnolle.
Samuli Mansikka kuoli tapaturmaisesti maaliskuussa 2015. Mansikka oli kiipeämässä Himalajan Annapurna-vuorelle, jonka huipun hän myös saavutti. Annapurna oli Mansikan kymmenes yli 8000 metrin korkuisen vuoren valloitus. Paluumatkalla tapahtunut onnettomuus vaati Mansikan ja ryhmään kuuluneen Šerpan hengen. Mansikka oli 36-vuotias.
