Ihmisen elämänkaari Suomessa kestää keskimäärin lähes 80 vuotta. Eri elämänvaiheisiin liittyy ruumiin fyysisten muutosten lisäksi henkinen kehitys, joka jatkuu vanhuuteen saakka.
HUOM! Tämä verkkosivu perustuu vanhaan opetussunnitelmaan, eikä sitä ole päivitetty. Otathan huomioon harjoittelussasi, etteivät kaikki tiedot välttämättä ole ajantasalla.
Uusi ihmisyksilö saa alkunsa hedelmöittyneestä munasolusta eli tsygootista. Alkion ensimmäiset solut ovat kantasoluja, joilla on kyky kehittyvä miksi tahansa ruumiinosaksi. Erilaistuessaan solut lähettävät toisilleen signaaleja, ja nämä solujen väliset viestit ohjaavat solujen kehittymistä erilaisiksi kudoksiksi ja elimiksi.
Solut lisääntyvät jakautumalla. Solun jakautuessa perintöaines siirtyy samanlaisena uuteen soluun. Näin esimerkiksi maksasolu osaa toimia tehtävässään oikein, ja tieto toiminnasta siirtyy myös uusiin maksasoluihin.
Ihmiselimistön yksi tärkeimmistä elimistä on sydän. Sydän pumppaa verta verenkiertoon, joka kuljettaa happea ja ravintoaineita soluille ja solujen kuona-aineet eritettäväksi pois ruumiista. Ihminen on monimutkainen kokonaisuus, jonka toimintaa hormonit ja hermosto säätelevät.
Elintoimintojen säätelyssä hormonien ja hermoston välillä on työnjako. Hormonit vastaavat hitaasta elintoimintojen säätelystä, hermosto puolestaan on erikoistunut nopeaan tiedonvälitykseen. Hermosto säätelee nopeasti, esimerkiksi sähköimpulsseina liikkeitämme, ja se tulkitsee silmänräpäyksessä kaikki aistihavainnot. Myös tunne-elämä ja älylliset toiminnot perustuvat hermoston toimintaan. Monessa tilanteessa hormonit ja hermosto toimivat samanaikaisesti. Stressireaktio on hyvä esimerkki hormonien ja hermoston yhteistoiminnasta.
Aistit
Aistien avulla ihminen saa tietoa ympäristöstään ja kehon sisällä tapahtuvista muutoksissta. Aistinsolut reagoivat ärsykkeisiin ja muuttavat ne sähköisiksi signaaleiksi, jotka kulkevat hermoratoja pitkin aivoihin. Kullakin aistilla on aivoissa oma alueensa, jossa aistimus syntyy.
Elimet
Ihmisen elimistö on kokonaisuus, jossa eri osa toimivat yhteen. Elimillä on jokaisella omanlaisensa tärkeä tehtävä. Hermoston tehtävä on vastaanottaa tietoa niin ihmisen sisältä kuin ulkopuolelta ja ohjata sen perusteella elimistön toimintaa.
Keuhkojen rakenne ja pinta-ala
Maksa on elimistömme painavin sisäelin
Rokotteet ja antibiootit
Lepra, rutto, polio, isorokko, influenssa ja tuberkuloosi ovat herättäneet kauhua ja surmanneet ihmisiä kautta historian. Tartuntataudit ovat tappaneet ihmisiä enemmän kuin kaikki sodat yhteensä.
Kirurgian historiaa
Tieteen saavutukset ja lääketieteen kehitys ovat mullistaneet kirurgian. Toipuminen leikkauksista on vuosien myötä nopeutunut. Moni entisajan kuolemansairaus on nykyään helppo parantaa ja tulevaisuus tuo entistä tehokkaampia hoitokeinoja.