Ihminen on oppinut hyödyntämään soluja ja muokkaamaan perintöainesta. Tämä melko nuori tieteenala on bioteknologia.
HUOM! Tämä verkkosivu perustuu vanhaan opetussunnitelmaan, eikä sitä ole päivitetty. Otathan huomioon harjoittelussasi, etteivät kaikki tiedot välttämättä ole ajantasalla.
Tuma ohjaa solun toimintaa. Solulimassa sijaitsevat myös muut soluelimet kuten ribosomit ja mitokondriot. Soluissa valmistetaan proteiineja, joita tarvitaan monenlaisiin tehtäviin kuten kudosten rakennusaineiksi tai viestinviejiksi solujen välillä. Emäspareista koostuva DNA sisältää tiedon, jonka mukaan solu osaa valmistaa kulloinkin tarvittavaa proteiinia.
Klassisen genetiikan aikana 1900-luvun alkupuolella tutkittiin paljolti silmin havaittavia ominaisuuksia. Nykyaikainen genetiikka on parhaimmillaan monen tieteenalan yhteistyötä, jossa on mukana molekyylibiologiaa, biokemiaa, kemiaa, lääketiedettä, insinööritieteitä ja tietojenkäsittelyä. Geenien toiminnan tunteminen avaa mahdollisuuksia esimerkiksi perinnöllisten sairauksien hoitoon. Geeniteknologian vastuullinen käyttö edellyttää esimerkiksi siirtogeenisten eliöiden leviämisriskin perusteellista selvittämistä.
Geenitekniikkaa voidaan hyödyntää esimerkiksi viljelykasvien ja kotieläinten jalostuksessa tai lääkkeiden ja rokotteiden kehittämisessä. Biotekniikan avulla myös bakteereita voidaan valjastaa ihmistä hyödyttävien proteiinien tuottajiksi. Ihmisellä on mahdollisuus harkitusti vaikuttaa lajien muuttumiseen nopeammin kuin koskaan aiemmin. Tällöin muun muassa kotieläinten maatiaiskantojen säilyttäminen on tärkeää geneettisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi.
DNA:n eristäminen ja monistaminen
Meduusoista eristetyt geenit saavat hiiren leuan hohtamaan
Hiirimakien loisten tutkimus perustuu DNA:n sekvensointiin