Artikkeli on yli 12 vuotta vanha

Jäkälät reagoivat herkästi ilman epäpuhtauksiin

Naavakuusi
Naavakuusi. Kuva: Risto Salovaara/Yle Kuva: Yle/ Risto Salovaara

Jäkälä on sienen ja levän muodostama yhdyseliö. Molemmat osat ovat jäkälälle elinehto.

Jäkälä on sienen ja levän muodostama yhdyseliö. Sieniosa antaa jäkälälle muodon, kiinnittää sen kasvulalustaan sekä ottaa maasta vettä ja ravinteita.

Leväosa taas tuottaa valon avulla energiaa ja hiiliyhdisteitä jäkälän ja sieniosakkaan tarpeisiin.

Jäkälät hyvä ilmanlaadun mittari

Tutuimpia jäkäliä ovat nahkajäkälä, puita peittävä sormipaisukarve, poronjäkälä, torvijäkälä ja rupijäkälä. Hidaskasvuisuutensa takia jäkälät ovat arkoja ilmansaasteille. Niiden perusteella voidaan siis tehdä arvioita ympäristön ja ilman laadusta.
Naavat ja lupot olivatkin jo lähes kadonneet eteläisimmän Suomen metsistä. Parantunut ilmanlaatu on kuitenkin saanut ne vähitellen palaamaan.

Palleroporonjäkälää kuivalla kankaalla. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Poronjäkäliä ja puolukoita. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Harmaaporonjäkälä. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Palleroporonjäkälää. Kuva: Heli Mäkikauppila/Yle
Haavankeltajäkälä. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Karvejäkälää kalliolla. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Rupijäkäliä kiven pinnalla. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Nahkajäkälä. Kuva: Tarja Saariniemi/Yle.
Naava yleistyy ilman puhdistuessa. Kuva: Pentti Kallinen/Yle

Perustuu ohjelmiin: Ekolokero ja Luonto läheellä (Procam Oy)

Sammalet ja jäkälät