Vappu vietetään 1. toukokuuta. Se merkitsee useimmille iloista karnevaalijuhlaa kevään tulon kunniaksi. Se on myös työväen ja ylioppilaiden juhlapäivä. Vappu, suomalaisen työn päivä, on virallinen liputuspäivä.
Vapun alkuperä
Suomen kielen sana vappu on peräisin sanasta Walborga, Valpuri. Vappua on vietetty jo keskiajalla 700-luvulla Saksassa eläneen, pyhimykseksi julistetun nunna Walborgan muistopäivänä.
Suomessa vappu on kuulunut maatalouden vanhoihin merkkipäiviin. Joissakin paikoissa karja laskettiin valpurina laitumelle ja Pohjanmaalla lapset juoksentelivat lehmänkellot kaulassa, ”kellottelivat”, karjaonnen varmistamiseksi.
Rannikkoseudulla on poltettu juhlatulia, helavalkeita. Näiden tulien äärellä pidettiin hauskaa, juotiin olutta tai simaa ja tanssittiin. Pahojen voimien pois ajamiseksi tai hyvien voimien kutsumiseksi soitettiin kelloja ja toitotettiin torvia. Savu ja metelöinti suojeli myös laitumelle päästettyä karjaa petoeläimiltä.
Vappu – kevään tulon juhla
Keski-Euroopassa vappu on ollut vanha kevään tulon juhla ja germaanisissa maissa jopa kesän alkamisen päivä. Vappuyönä ajateltiin hyvän ja kevään voimien voittavan talven ja pimeyden voimat.
Juhlaan kuului kokkojen polttaminen. Niiden uskottiin parantavan karjan hedelmällisyyttä. Vappuun liittyi monia muitakin uskomuksia, taikuuksia ja jopa noitia.
Nykyään vapun tunnusmerkkeihin kuuluvat ilmapallot, serpentiinit ja usein myös karnevaalimainen tai juhlavakin pukeutuminen.
Perinteiseen vappujuoma on sima, jota voi valmistaa kotonakin. Sen kanssa nautitaan tippaleipiä ja munkkeja. Myös kuohuviini tai samppanja kuuluu monen aikuisen vapunviettoon.
Työväen juhla
Toukokuun 1. päivä, työsopimusten uusimisen ja työpaikkojen vaihtamisen päivä, moving day, vakiintui työväenliikkeen juhlaksi ja mielenosoituspäiväksi Yhdysvalloissa.
Suomessa työläisten vappumarsseilla on pitkä perinne. Vappumarssien iskulauseissa on vaadittu työläisten olojen parantamista. Vapusta tuli lakisääteinen vapaapäivä 1944.
Ylioppilaiden juhla
Ylioppilaat olivat jo 1800-luvulla innokkaimpia kevään tulon juhlijoita. 1800-luvulla ylioppilailla oli tapana juhlia kevättä 13. toukokuuta, Flooran päivänä. Vähitellen ylioppilaiden kevätjuhla siirtyi 1. päivään toukokuuta.
Helsingissä opiskelijoiden vapunviettoon kuuluvat Mantan lakitus vapunaattona ja Ullanlinnanmäelle kokoontuminen vapunpäivänä. Ruotsinkieliset opiskelijat kokoontuvat Kaisaniemessä.
Edit 26.4.17: Muutettu mobiiliyhteenvetoa, 21.3.2018 päivitetty linkit artikkelin lopussa, 10.4.2018 muutettu otsikkoa ja ingressiä.
Edit 29.4.2018 päivitetty linkit artikkelin lopussa