Mitä tarkoittaa biologinen ajattelu ja miten sitä voi osoittaa biologian ylioppilaskokeessa? Entä mitä riskejä liittyy opiskelijoiden suosimiin ympäristökysymyksiin? Biologian sensori Timo Saarinen antaa viisi vinkkiä biologian kirjoittajille.
1. Älä tyydy vain määrittelemään teorioita, vaan muista soveltaa
Teorioiden soveltaminen on biologista ajattelua. Tämän takia biologian yo-kokeessa harvoin pyydetään vain määrittelemään käsitteitä. Tehtävänantoihin liittyy usein myös käsitteen tai teorian soveltaminen. Teorioiden soveltaminen osoittaa asian todellista ymmärtämistä eikä pelkällä määrittelyllä pääse täysiin pisteisiin.
– Esimerkiksi evoluutioon liittyvät teoriat ovat usein sellaisia, että monet hallitsevat ne, mutta eivät osaa soveltaa käytännössä.
Saarinen antaa esimerkin syksyn 2017 biologian yo-kokeesta, jossa piti selittää, miten nykyinen pitkäkaulainen kirahvi on kehittynyt. Moni opiskelija löysi olennaisen luonnonvalinnan käsitteen, mutta valitettavasti täysiin pisteisiin ei riittänyt, ellei osannut kertoa, mitä se tarkoittaa tässä kyseisessä tilanteessa.
Teorioiden soveltamista kannattaa harjoitella kokeeseen valmistautumisessa. Saarinen suosittelee lukemaan muitakin biologian tekstejä kuin oppikirjoja, kuten uutisia, sanomalehtiä tai tiedeuutisia. Tämä kannattaa aloittaa jo hyvissä ajoin. Viimeisenä iltana tästä ei enää ole hyötyä.
2. Älä kirjoita mielipiteitä, jotka eivät perustu faktoihin
Biologia on luonnontieteenä eksakti ja perustuu faktoihin. Saarinen ei näe omilla kokemuksilla olevan paljon painoarvoa biologian yo-kokeessa. Turvallisempaa on jättää mielipiteet pois, ellei niitä erikseen kysytä. Erityisen tarkkana kannattaa olla silloin, kun kirjoittaa itselle tärkeästä aiheesta, josta on paljon sanottavaa.
– Tähän törmää aika usein ympäristöongelmiin liittyvissä kysymyksissä. Silloin opiskelijat helposti erehtyvät kirjoittamaan mielipiteitä, jotka eivät perustu faktoihin. Hyviä esimerkkejä ovat ilmastonmuutokseen, kuluttajavalintoihin ja ekologisen jalanjäljen pienentämiseen liittyvät kysymykset.
Ympäristökysymykset ovat hyvä esimerkki sellaisista kysymyksistä, joihin on helppo kirjoittaa omia mielipiteitä, toisin kuin kysymykset, joissa haetaan tiettyä vastausta. Esimerkiksi kysymykseen proteesisynteesistä voi olla vaikeampi kirjoittaa omaa pohdintaa, jolloin vastaus pysyy helpommin kysytyssä aiheessa. Saarinen neuvoo punnitsemaan tarkasti, ovatko mielipiteet oleellisia tuoda esille ja perustuvatko ne faktoihin.
3. Tarkastele ilmiöitä useista eri näkökulmista eri kurssien avulla
Hyvässä vastauksessa ilmiötä tarkastellaan monipuolisesti useista eri näkökulmista. Saarinen suosittelee hyödyntämään useiden kurssien tietoja vastauksen rakentamisessa.
– Jos on keksinyt yhdestä kurssista yhden näkökulma, voi miettiä keksiikö jostain toisesta kurssista toisen. Tämä voi olla hyvä tapa löytää uusia näkökulmia ilmiöön.
Kurssirajat ylittävien tehtävien lisäksi kokeessa voi olla oppiainerajat ylittäviä kysymyksiä. Silloin on mahdollista hyödyntää tietämystään myös muista oppiaineista.
4. Määrittele käsitteet risteytystehtävässä
Risteytystehtävä on yleinen tehtävä biologian yo-kokeessa. Saarinen kertoo törmäävänsä usein vastauksiin, joissa alleelimerkintöjä ja niiden lyhenteitä ei ole määritelty.
– Sensori kyllä yleensä huomaa, mitä on tarkoitettu, mutta hyvässä vastauksessa lyhenteet pitäisi avata.
Yleisesti Saarinen suosittelee määrittelemään käsitteet kokeessa. Käsitteiden asianmukainen käyttö on myös tapa osoittaa biologian osaamista.
5. Huomioi kokeen rakenne ja suunnittele ajankäyttö
Biologia kirjoitetaan ensimmäistä kertaa sähköisesti keväällä 2018. Saarinen vakuuttaa, että sähköisessä kokeessa pärjää samalla biologian osaamisella kuin ennenkin. Joitakin rakenteellisia muutoksia kokeeseen on kuitenkin tulossa.
– Sähköisessä kokeessa vastataan yhteen tehtävään vähemmän kuin paperikokeessa. Aikaa on siinä mielessä hieman enemmän.
Saarinen suosittelee kiinnittämään huomiota kokeen rakenteeseen ja suunnittelemaan ajankäyttöä sen mukaan.
– Kannattaa kiinnittämään huomiota siihen, onko tehtävä jaettu osatehtäviin ja paljonko kustakin kohdasta saa pisteitä. Tämä auttaa suunnittelemaan ajankäyttöä ja antaa hahmottamaan sitä, kuinka laajaa vastausta tehtävässä odotetaan. Pienen pistemäärän kysymykseen riittää lyhyempikin vastaus.
Sensorin vinkit on Abitreenien juttusarja, jossa YTL:n asiantuntijat jakavat neuvoja lukiolaisille yo-kokeisiin. Kaikki sarjan artikkelit löydät täältä.