Yle on kertonut jo aiemmin syksyllä epäillyistä kiusaamistapauksista Turun pääpoliisiasemalla. Aluehallintovirasto on selvitellyt tapauksia ja pyytänyt johdolta kirjallista selvitystä tammikuun 2019 puoleenväliin mennessä muun muassa ”esimiehen silmätikuksi joutumisesta” ja ”epäasiallisesta työnjohtovallan käytöstä”.
Henkilöstö vaatii empaattisempaa johtajuutta
MOT haastatteli poliisipäällikkö Tapio Huttusta, joka lupasi selvittää väitetyt kiusaamistapaukset juurta jaksaen. Hän korosti sitä, kuinka hyvä henki laitoksella on nimenomaan rikostorjuntasektorilla. Julkaisemattomat tiedot vuoden 2018 henkilöstöbarometrin tuloksista todistavat Huttusen mukaan tämän.
MOT:lla on ollut kuitenkin käytössään rikostorjuntasektorin työhyvinvointikysely vuodelta 2017. Sektoria johti kyselyn aikaan henkilö, jonka siis väitetään kiusanneen alaisiaan.
Työhyvinvointikyselyn mukaan isoin kulttuurinen muutos pitäisi tapahtua johtajuuden tasolla:
– Poliisissa on totuttu hierarkkiseen, käskyttävään ja autoritääriseen johtamistapaan, mutta vastaajat haluavat ihmisläheistä, kuuntelevaa, oikeudenmukaista ja empaattisempaa johtajuutta.
MOT haastatteli myös poliisilaitoksen työsuojeluvaltuutettu Mika Tättilää, joka piti Lounais-Suomen poliisilaitosta hyvänä työyhteisönä. Tättilällä ei ollut mitään käsitystä väitetyistä kiusaamistapauksista ennen kuin AVIn tarkastaja niistä kysyi.
Turkulainen versio tehtäväkierrosta?
Lounais-Suomen poliisilaitoksella on ollut käytössään koulutuskierto, joka on herättänyt kritiikkiä.
MOT:n lähteen mukaan sitä on kutsuttu menetelmäksi, jolla saadaan ”paskat rattailta”.
Toisin sanoen päällystö voi siirtää mielivaltaisella työsiirrolla epämiellyttävän henkilön pois silmistä. Koulutuskierron vapaaehtoisuus on kyseenalaistettu.
Poliisipäällikkö Tapio Huttunen puolustaa koulutuskiertoa, joka hänen mukaansa perehdyttää nuoret poliisit tehtäviinsä ja lisää myös heidän ammattitaitoaan.
Huttunen myöntää, että aikaisemmin laitoksella oli käytössä malli, jota on käsitelty yhteistoimintaelimissä. Sen jälkeen koulutuskiertoa pehmennettiin ja nyt se on otettu uudelleen käyttöön.
Poliisiammattikorkeakoulussa on kuluvana syksynä järjestetty koulutuksia laitosten valitsemille niin sanotuille esimiesvalmentajille. Valmentajat palaavat koulutuksen jälkeen omiin poliisiyksikköihinsä, joissa he sitten vuonna 2019 jakavat oppinsa henkilöstöjohtamisesta kaikille esimiehille, työnjohdosta päällikkötasolle asti. Kehittämisohjelman nimi on Kohti valmentavaa ihmisten johtamista.
Oululaiset naispoliisit ovat puolestaan valitelleet vuosikausia ammattiliittoon, että eivät pääse kentälle eli poliisipartioihin vaikka haluaisivat.
Oulussa ei riitä naispoliiseja joka partiovuoroon
Oulun poliisilaitoksella naisia on 15 prosenttia kaikista poliiseista. Koko maan keskiarvo on noin 17 prosenttia. Oulun poliisilaitoksen rikostutkijoista naisia on 30 prosenttia, mutta kenttäpartioiden jäsenistä naisia on vain kahdeksan prosenttia.
Kaksi vuotta sitten naisia oli Oulun kenttäpartioissa vain kaksi prosenttia eli heidän osuutensa on kasvanut selvästi. Tähän on syynä se, että asiaan kiinnitettiin huomiota tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa.
– Joskus on varmaan ollut se tilanne, ettei ole ollut yhtään ja se on hyvin vanhanaikaista ajattelutapaa, myöntää Oulun poliisilaitoksen apulaispäällikkö Arto Karnaranta.
Tavoitteena on, että joka vuorossa olisi vähintään yhdessä partiossa nainen. Vielä siihen ei päästä.
SPJL:n puheenjohtaja Jonne Rinne pitää hälyttävänä, jos Oulun kokoiselta pääpoliisiasemalta ei löydy naisia kentälle. Hänen mukaansa jokaisessa vuorossa täytyy olla nainen jo sen takia, että naispuolisille kiinniotetuille täytyy tehdä turvallisuus- ja säilöönottotarkastuksia.
Oulussa naisten osuus kenttäpartioissa on edelleen hieman pienempi kuin esimerkiksi Lahdessa, jossa se on noin 11 prosenttia.
Viekö äitiys halut kenttäpartiointiin?
SPJL:n Rinne epäilee itse, että äidiksi tuleminen vähentää naisten halua kenttätyöhön:
– Käy kyllä varmasti Jaakobin painia, että lähdetäänkö sinne puukkojen ja neulojen sekaan enää takaisin vai mietitäänkö rikostutkintaan erikoistumista.
Apulaispoliisipäällikkö Arto Karnaranta ei keksi mitään järkevää syytä sille, miksi naiset pääsisivät nihkeämmin kentälle Oulussa kuin muualla Suomessa. Oulun laitokselle on toki keskitetty JOUHA-toimintaa eli joukkojen hallintaa sekä vaativien tilanteiden VATI-ryhmä. Ne ovat perinteisesti miespoliisien hallitsemia toimintoja. Naispoliisit eivät ole menestyneet erikoisryhmien valintakokeissa.
MOT:n lähteet arvelevat joidenkin päällikköpoliisien kytkösten herätysliikkeisiin vaikuttavan naisten asemaan Oulun laitoksella. Apulaispoliisipäällikkö Karnaranta on kuullut itsekin näitä väitteitä aika ajoin, mutta kiistää ne ehdottomasti.
– Tunnen uskonnollisten yhteisöjen jäseniä laitoksellamme, mutta sieltä puolelta ei tule ohjausta eikä rajoitusta. Pyrimme saamaan lisää naisia kentälle, mutta se ei tapahdu hetkessä, valittelee Karnaranta.