Starttirahaa pyhään sotaan

Puhelu vuonna 2010:

”Tietty mies ja minä olemme puhuneet --”
”Tietty mies?”
”Kyllä, tietty mies. Nyt olen Itäkeskuksessa.”
”Okei, nyt lähetän sinulle. Eikö niin, että tietty mies sinun enosi?”
”Kyllä.”

Puhelun osapuolet kertovat oikeudelle, etteivät muista keskustelua. He eivät tiedä, kuka on ”tietty mies” tai mikä oli keskustelun jälkeen lähetetty somalialainen puhelinnumero. Rahaa siirtyy terroristijärjestö al-Shabaabille. Neljä miestä sanovat, että kyse oli hyväntekeväisyydestä köyhille.

Facebook-keskustelu vuonna 2013:

”Hirveä meno päällä koko ajan. Ollaan kunnon islamilaisia Robinhoodeja. Pöllitään kuffaareilta (vääräuskoisilta) ja annetaan köyhille:)”

Miesporukassa puhutaan petoksista, joilla on rahoitettu matkoja ja varustehankintoja Syyriaan. Matkoja kuvaillaan oikeudessa hyväntekeväisyydeksi.

Suomessa ei ole tuomittu ketään terrorismin rahoittamisesta. Ensimmäisessä tapauksessa toiminta ei täyttänyt rikoksen tunnusmerkistöä, Syyrian-matkojen tapauksessa terrorismisyytteet kaatuivat ja tuomiot tulivat talousrikoksista.

Vaikka lakeja on tiukennettu, Suomesta siirtyy varoja terroristijärjestöille keinoilla, joihin viranomaisten on vaikea puuttua. MOT:n selvityksen mukaan terrorismin rahoitus on Suomessa pitkäjänteistä työtä, johon liittyy pienimuotoista liiketoimintaa ja yhteisöissä kerättäviä lahjoituksia. Nopeita keinoja ovat petokset ja kulutusluotot.

– Terrorismia voidaan rahoittaa täysin laillisilla varoilla. Ihmiset voivat antaa lahjoituksia, voidaan hyödyntää laillisia tukia ja avustuksia. Kyse on siitä, ketkä tietävät terroristisen tarkoituksen ja ketkä uskovat, että raha menee humanitaariseen apuun. Lisäksi laittomina keinoina ovat aivan samanlaiset rikokset, jotka voi olla muillakin rikollisryhmillä, kuten petokset, kuvailee KRP:n Rahanpesun selvittelykeskuksen päällikkö, rikostarkastaja Pekka Vasara.

Rahojen yhteyttä terroristiseen toimintaan on vaikea osoittaa. Tästä syystä viranomaiset ovat siirtäneet terrorismiin viittaavia tapauksia tutkittavaksi tavallisina rikoksina.

MOT on selvittänyt terrorismin rahoitusta osana Euroopan yleisradioyhtiöiden yhteistyötä. Samanlaiset keinot toistuvat eri tapauksissa, eri maissa.

On syyskuu 2010, kun puhelimessa keskustellaan ”tietystä miehestä”. Useilta ihmisiltä on kerätty yhteensä tuhansia euroja, jotka neljä miestä on välittänyt al-Shabaabille epävirallisen Hawala-rahansiirtojärjestelmän kautta.

Summat ovat pieniä, mutta niillä on määränpäässä ostovoimaa: käsikranaatin saa muutamalla kympillä, taistelijan kuukausipalkka voi olla parisataa euroa.

Toinen puhelun miehistä tuntee al-Shabaabin taistelijoita, ja on suositellut velipuoltaan järjestölle. Keväällä 2011 hän perustaa kaksi kuljetusalan firmaa. Syksyllä mies pidätetään.

Mies on tutkintavankeudessa yli seitsemän kuukautta. Kuulusteluissa häneltä kysytään myös kolmannesta kuljetusalan yrityksestä, jonka pankkitiliin hänellä on ollut käyttöoikeus. Mies kertoo sopineensa työskentelystä yrityksessä. Yhdelläkään mieheen liittyvillä yhtiöllä ei ole ollut toimintaa, mutta niiden tileillä on liikkunut rahaa.

Miehestä tulee Suomen ensimmäisen terrorismioikeudenkäynnin keskeinen hahmo. Hän on matkustuskiellossa kaksi ja puoli vuotta, kunnes käräjäoikeus antaa vuoden 2014 lopulla tuomioita rahoituksesta, valmistelusta ja värväyksestä.

Päätöksestä valitetaan hovioikeuteen, ja matkustuskielto lakkaa. Mies ei jää odottamaan oikeuden lopullista päätöstä, joka vapauttaa kaikki miehet syytteistä. Hän pakenee maasta perheineen ja liittyy Isisiin.

Ennen lähtöään hän tekee yli 1 500 euron ostokset luotolla Helsingin Itäkeskuksen ulkoiluvälineliikkeessä.

Kun tarkastellaan minkä tahansa epäilyttävän rahan liikkeitä, tullaan rahanpesun valvontaan.

Ensimmäisessä oikeuteen edenneessä terrorismitapauksessa erikoisuutena oli Hawala-rahansiirtojärjestelmä. Se on yleinen tapa siirtää rahaa kansainvälisesti etenkin kehittyviin maihin.

Suomessa on parikymmentä Finanssivalvontaan rekisteröitynyttä Hawala-tilittäjää. Niiden pitää noudattaa rahanpesusäädöksiä samaan tapaan kuin pankkienkin, eli asiakas ja varojen alkuperä pitää tuntea.

Mutta jotain on pielessä.

– Meillä on viitteitä muualta tulleista ilmoituksista, ennen muuta pankeilta tulleista rahanpesuilmoituksista, että Hawala-toimintaa harjoitetaan myös rekisteröitymättä, Pekka Vasara sanoo.

Keskusrikospoliisi selvitteli viime vuonna muutamia kymmeniä tapauksia, joissa epäiltiin terrorismin rahoittamista. Varsinaisia ilmoituksia oli 11 kappaletta.

– Hawala-tilittäjät eivät ole ilmoituksia tehneet, vaikka voisi ajatella, että niillä riski on merkittävä, Vasara toteaa.

Lisäksi tietojen saaminen tapausten selvittämiseksi ei onnistu kuten perinteisten pankkien kohdalla.

– Hawala-toiminnassa mukana olevat yhtiöt eivät aina ole sellaisia luotettavia, kansainvälisiä varainsiirron yhtiöitä, joilta saisimme tarvittavat tiedot helposti, Vasara sanoo.

Terrorismin rahoitukseen on liittynyt Suomessa myös pöytälaatikkoyhtiöitä, joilla ei ole varsinaista toimintaa, vaan ne ovat olleet vain välineinä esimerkiksi petoksissa.

”Vitsi tulee niin hyvä olo, ku näkee että täällä on niin ku varmaan kymmeniä tuhansia Allahin sotilaita, jotka tiedät, että he eivät pakene kuolemaa, vaan taistelevat loppuun asti Allahin uskonnon puolesta. Se on jotain järisyttävän upeaa.”

Kesäkuussa 2013 Roihuvuoren moskeijan kautta tutustuneelle miesporukalle on kertynyt jo useita kokemuksia Syyriasta, joista viestitellään verkossa.

Miehet ovat tuoneet mukanaan Syyriaan rahaa ja Suomesta ostettuja varusteita, autoja ja tietokoneita. Varat näihin on hankittu veropetoksilla ja kulutusluotoilla.

Verkostolla on lukuisia rakennusalan yrityksiä, joista on tehty perusteettomia alv-ilmoituksia verottajalle. Yhtiöiden tileille on saatu kymmeniä tuhansia euroja, jotka on nostettu saman tien omaan käyttöön.

Kun yksi verkostoon liittyvistä miehistä kuolee Syyriassa, hänen talvitakkinsa taskusta löytyy paperi, jossa lukee ”Action plan”. Paperille on kirjattu vaihe vaiheelta, miten arvonlisäveroon liittyvän petoksen voi tehdä.

– En osaa sanoa, kuka oli verojuttujen osalta idean isä. Siihen vaan nivoutui yhteen kaikki nämä henkilöt, enkä halua mustamaalata ketään. Mutta kun tietynlaiset työkalut pistettiin eteen siinä tilanteessa, niihin vain tarttui, toteaa nyt MOT:n haastattelema terrorismirikoksista syytetty, mutta vain talousrikoksista tuomittu mies.

Verkostoon kuului miehiä, jotka olivat tehneet petoksia aiemmin rakennusalalla.

Syyrian-matkaajien rahoituskeinot olivat lyhytjänteistä toimintaa. Petoksilla ja kulutusluotoilla saa nopeasti rahaa, mutta niillä on lyhyet jäljet, koska toiminta on dokumentoitua ja helposti osoitettavissa.

Terrorismin rahoituksessa eivät kuitenkaan päde kaikki samat lainalaisuudet kuin talousrikollisuudessa.

– Terrorismin rahoittaja ei hae itselleen voittoa. Me ei tulla niitä rahoja saamaan mihinkään takavarikkoon tai valtion haltuun, koska jos kaikki on mennyt kuten rahoittaja halusi, ne ovat menneet terroristiselle järjestölle, Pekka Vasara sanoo.

On myös tyypillistä, että terrorismin rahoituksessa sekoitetaan laillisia ja laittomia varoja keskenään. Ja toisaalta kun tullaan lähelle suunnitelmien toteuttamista, millään ei ole mitään väliä.

– Jos on kyse terroristisen solun itserahoituksesta, missä tekijät itse kuolevat, ei kiinnijäämisriskillä ole merkitystä. Silloin voidaan sillä hetkellä haalia kaikista lähteistä rahaa niin paljon kuin vain pystytään.

Järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin välisestä yhteydestä on puhuttu jo kauan, mutta rahanteosta kaikessa hiljaisuudessa kiinnostuneille ammattirikollisille terroristisista yhteyksistä voi olla vain haittaa.

Sen sijaan keinot leviävät ja kehittyvät. Suomalaisissa tapauksissa osa tekijöistä on ottanut oppia esimerkiksi Ruotsista. Siellä paljastui vuonna 2017 iso terrorismiin liittyvä veropetoskuvio, jossa hyödynnettiin matkapuhelinten tuontia.

Vasaran mukaan terrorismin rahoituksessa saatetaan olla ottamassa myös askelia nykyistä isompaan suuntaan: rahoittajia voivat olla myös valtiot.

– Voi olla, että meidän pitää alkaa kiinnittää huomiota myös valtiorahoituksen mahdollisuuteen. Onko ruohonjuuritason rahoitus tulevaisuudessa se suurin rahantuottaja, vai voiko olla jotain isompia toimijoita taustalla, Pekka Vasara pohtii.

Se rikollisuuden ja terrorismin yhteydestä tiedetään, että suurin osa terrori-iskujen tekijöistä Euroopassa on istunut vankilassa.

Mutta se, miksi joku tietty henkilö radikalisoituu, on edelleen asia, johon viranomaisten on vaikea päästä kiinni.

Samoihin aikoihin kun poliisi aloittelee ensimmäisen terrorismitapauksen tutkintaa, Suomeen muuttaa bangladeshilainen mies nimeltä Taz Rahman.

Elokuussa 2012 Rahman tulee liikekumppaniksi yhtiöön, jolla on ravintola Helsingin keskustassa.

Puoli vuotta myöhemmin liikekumppanuus päättyy. MOT:n tavoittaman liikekumppanin mukaan hän otti Rahmanin mukaan toimintaan, mutta tämä ei maksanut sovittua osuuttaan yhtiöstä.

Rahman muuttaa Ouluun, missä hän jo elokuussa 2013 tulee liikekumppaniksi toiseen yhtiöön. Hän myös menee naimisiin.

Vaimo on kouluttautumassa terveysalalle. Hänen Facebook-julkaisunsa ovat iloisia, niissä on kuvia Suomen muotoon tehdyistä kakuista.

Sitten sävy muuttuu. Hän jakaa julkaisuja, jotka ovat kuin pieniä arvoituksia. Niissä on viittauksia koraaniin ja muistutuksia maailman epäoikeudenmukaisuuksista. Sivu hiljenee helmikuussa 2014.

Isisistä vuotaneen asiakirjan mukaan Rahman liittyy järjestöön heinäkuussa 2014. Hänellä on mukanaan vaimo, pariskunnalla on lapsia.

Toukokuussa 2017 Isisin julkaisussa kerrotaan, että Rahman on kuollut. Hän on edennyt Isisissä sen verran tärkeään asemaan, että asia noteerataan kuvan kanssa. Viestissä kerrotaan Rahmanin työskennelleen järjestölle fysioterapeuttina.

Rahmanilta jää taakseen yhtiö, joka on rekisteröity samaan osoitteeseen kuin Pohjois-Suomen islamilaisen yhdyskunnan rukoushuone, eli Oulun moskeija.

Terroristisen rahoituksen keräämisessä tarvitaan mahdollistajia, jotka tietävät miten suomalainen yhteiskunta toimii, ja kuinka liiketoiminnalla voidaan kerätä rahaa ja resursseja.

Toimintaa ei välttämättä tehdä piilossa, vaan sen pitää nimenomaan olla näkyvää asiakkaiden ja avustusten saamiseksi.

Suomessa jihadismin juuret ulottuvat 90-luvulle, jolloin Suomeen muuttivat ensimmäiset aseellisiin ryhmiin kytkeytyvät ihmiset. Viime vuosikymmenen loppupuoliskolla nousi esiin Somalian tilanne ja tuki al-Shabaabille, ja viimeisimpänä Syyrian ja Irakin konfliktit ovat saaneet tukijat ja vierastaistelijat liikkeelle.

– Viimeisen kahdeksan vuoden aikana on tullut lisää ihmisiä tämän ilmiön pariin ja he ovat järjestäytyneet entistä paremmin, toteaa jihadismiin erikoistunut tutkija Juha Saarinen.

Nyt viranomaisten arvio on, että Suomesta löytyy terrorismiin liittyviä henkilöitä kaikilta eri tasoilta: värvääjiä, rahoittajia, kouluttajia ja kouluttautuvia.

Viranomaisten pitäisi pystyä osoittamaan selkeästi, että jotain on tehty juuri terroristisessa tarkoituksessa. Oikeuteen edenneissä tapauksissa on tutkittu puhelutallenteita, viestejä ja sosiaalisen median sisältöjä. On käyty läpi ystäviä, sukulaisia ja liikekumppaneita, jotta löydettäisiin niin tekijöitä kuin mahdollistajia.

– Jihadistiseen liikehdintään ei ole mitään yhtä tai kahta juurisyytä. Sitä ei selitä uskonto, koska yli 99 prosenttia muslimeista ei ole ajautunut sen toiminnan pariin. Itse näen tämän sosiaalisena verkostona, jossa tietyt ihmiset ovat entuudestaan mukana ja käyttävät kahdenkeskisiä luottamussuhteita sanoman ja ideologian levittämisessä, Saarinen sanoo.

Voiko tai pitääkö muslimiyhteisön tehdä jotain ääriajattelun ehkäisemiseksi?

– Suurin osa ihmisistä on tullut maista, joissa ei ole turvallista, ja he yrittävät elää täällä rauhassa. Meidän täytyy jatkaa sen opettamista, mitä on olla hyvä muslimi, sanoo Oulun moskeijan imaami Abdul Mannan.

Hän on ollut julkisuudessa muslimiyhteisön edustajana ja ollut kunnallispolitiikassa SDP:n varavaltuutettuna.

MOT:n haastattelussa Mannan kertoo, ettei tiedä ketään, jolla olisi ääriajatuksia.

– Joillain ihmisillä voi olla ääriajatuksia, mutta täällä ei ole ketään sellaista, jonka tuntisin. Olen ollut täällä 27 vuotta ja tunnen jokaisen henkilökohtaisesti.

Häneltä on kysyttävä suoraan Isisiin liittyneestä Taz Rahmanista. Mannan ja Rahman ovat yhtiökumppaneita Oulun moskeijan osoitteeseen rekisteröidyssä yhtiössä.

– Hän on sukulaiseni. Tyttäreni mies. Siinä kaikki, Mannan sanoo.

Yrititkö puuttua tai muuttaa heidän mieltään?

– Kyllä, yritin parhaani.

Tiesitkö lähtemisestä etukäteen?

– En.

Oliko tämä jotain, minkä olisit voinut arvella tapahtuvan?

– Ei.

Mannan kertoo kuulleensa tyttärestään viimeksi kaksi vuotta sitten. Hän toteaa, että kaikille konfliktialueilta palaaville pitää antaa mahdollisuus.

– Toivottavasti heidät saadaan takaisin osaksi yhteisöä niin, että he voivat elää normaalia elämää.

– Haluan takaisin Suomeen nyt, aivan varmasti haluan, kertoo nainen uutiskanava CNN:n haastattelussa Syyriasta.

Nainen kertoo uutiskanavan haastattelussa, kuinka hän tuli Syyriaan miehensä kanssa neljä vuotta sitten. Hänen mukaansa ”alussa elämä oli hyvää, kunnes sota tuhosi sen, ei Isis”.

Syyriasta pyrkii nyt takaisin ihmisiä, sekä taistelijoita että heidän perheitään. Supo arvioi, että potentiaalisia palaajia on muutamia kymmeniä, mutta lisäksi Suomeen voi tulla myös muita Euroopasta lähtijöitä, joita on noin viisituhatta. Julkisuudessa on näkynyt etenkin taistelijoiden puolisoja.

– Suojelupoliisin näkökulmasta on huolestuttavaa, että monella on ollut selkeästi havaittavissa, että yhä ollaan kiinnittyneitä radikalisti-islamistiseen ideologiaan. Sitä ei olla hylkäämässä, Suojelupoliisin erikoistutkija Saana Nilsson sanoo.

Suomesta lähteneitä naisia on ollut aiemmin osana myös Isisin propagandaa. Isisin julkaisussa on ollut juttu naisesta, jonka kertomus elämästään ja lapsistaan vastaa ensimmäisen suomalaisen terrorismioikeudenkäynnin perheen tapausta.

– Palaajilla voi olla olla keskeinen merkitys meidän radikaalien verkostojen kehityksessä, vaikka he eivät suoranaisesti muodostaisi terrori-iskun uhkaa, Nilsson sanoo.

Verkostojen odotetaan tiivistyvän entisestään kansainvälisten kontaktien, perheenjäsenten ja avioliittojen kautta. Palaavien joukossa odotetaan olevan henkilöitä, jotka ovat syyllistyneet ulkomailla kaikkein vakavimpiin terrorismirikoksiin.

Suojelupoliisilla on tällä hetkellä Suomessa 370 terrorismin torjunnan kohdehenkilöä. Suomalaisten perusoikeuksia kaventaneet tiedustelulait antavat seurantaan uusia keinoja.

Kaksi miestä talousrikoksia tehtailleesta verkostosta kuoli taisteluissa. Yksi jäi perheineen Syyriaan.

MOT:n haastattelema, veropetoksista tuomittu mies pitää viranomaisten toimintaa epäoikeudenmukaisena. Hän oli vangittuna neljä kuukautta terrorismirikoksista epäiltynä. Hänen mielestään vankeusajasta saadut korvaukset eivät olleet riittäviä.

Mies suunnittelee haastavansa valtion oikeuteen, koska katsoo oikeustapauksen pilanneen hänen elämänsä.

– Mietin alusta saakka, että kaikki voi niin sanotusti räjähtää käsiin. Tietyt asiat näyttää pahemmalta kuin ne todellisuudessa on. Ajattelin, että tiedän mitä olen tekemässä, eikä siitä voi tulla kuin veropetostuomio. Se on pieni asia verrattuna siihen, mitä kaikkea tämä mahdollistaa. Kaikki on ollut sen arvoista.

Toimittajat: Ville Juutilainen ja Kati Pehkonen, kuvitukset: Riikka Kurki, valokuva: Joel Carillet, tuottaja: Marko Hietikko

MOT: Starttirahaa pyhään sotaan
Suomesta rahoitetaan terrorismia pienillä lahjoituksilla ja liiketoiminnalla. MOT on tutkinut terrorismin rahoitusta yhteistyössä eurooppalaisten yleisradioyhtiöiden kanssa.
Ma 1.4.2019 Yle Areena klo 12 ja Yle TV1 klo 20.

Jutun teossa on käytetty myös toimittaja Sara Rigatellin koostamaa tausta-aineistoa.

Aihetta käsitellään myös Terroristit Euroopassa -podcastissä.