Elokuussa 2019 Suomessa on käynnissä outo kissa ja hiiri -leikki.
Aalto-yliopistossa valokuvausta opiskeleva Sheung Yiu on huolissaan Hongkongin tilanteesta ja Kiinan hallinnon kovista otteista. Hän järjestää mielenosoitusta Helsingissä tukeakseen Hongkongin demokratiaa.
Tapahtuma pidetään aluksi pienen piirin tietona. Yiun pelkona on, että Kiinan hallintoa tukevat ryhmät saavat tietää mielenosoituksesta liian aikaisin. Siitä voisi seurata ongelmia.
– Varoimme päivämäärän kertomista julkisesti. Pelkäsimme vastamielenosoituksia, joita oli jo nähty Australiassa, Etelä-Koreassa ja Uudessa-Seelannissa. Jaoimme tiedotteen Facebookissa vasta pari päivää ennen tapahtumaa.
Mielenosoittajien strategia ei tuota toivottua tulosta: FAPPRC-niminen yhdistys saa vihiä mielenosoituksesta.
FAPPRC:n nimi tulee sanoista Finland Association for Promoting Peaceful Reunification of China eli suomennettuna Kiinan rauhanomaisen jälleenyhdistymisen edistämisyhdistys Suomessa. Yhdistys kytkeytyy suoraan Kiinan kontrollikoneistoon.
FAPPRC kokoaa yhteen Suomessa asuvia kiinalaisia, jotka tukevat Kiinan hallintoa. Yhdistys vastustaa kaikkia Kiinan yhtenäisyyttä uhkaavia voimia – kuten Hongkongin demokratiaa Helsingissä tukevia opiskelijoita.
Pian Hongkongin tukimielenosoituksesta kertovan Facebook-julkaisun jälkeen FAPPRC:n puheenjohtaja organisoi Kiinaa tukevan vastamielenosoituksen.
– Nyt jälkikäteen pidän selvänä, että yhdistys valvoo Facebook-sivujamme. He ilmoittivat polisille omasta mielenosoituksestaan heti, kun julkaisimme mielenosoituskutsun, sanoo Sheung Yiu.
Kiina-mielinen vastamielenosoitus pelottaa nuoria järjestäjiä. Sheung on lopulta ainoa mielenosoittaja, joka uskaltaa kasvoillaan ja nimellään puhua medialle Kiinan toimista.
Jo samana iltana Sheung saa oudon viestin.
Viesti tulee Aalto-yliopiston sähköpostiosoitteesta. Lähettäjä kertoo olevansa itsekin Hongkongista, raivoissaan Kiinan toimista ja haluavansa tutustua samanhenkisiin ihmisiin.
Sheung epäilee viestiä Kiinan urkinnaksi. Hän lähettää sen tarkastettavaksi Aalto-yliopiston IT-osastolle.
– Tätä osoitetta ei ole olemassa. Melkein samanniminen henkilö on, mutta tuo ei ole hänen sähköpostiosoitteensa. Tämä on huijausviesti. Tuhoa se, viestittää yliopiston IT-väki.
MOT on lukenut viestinvaihdon. Sen perusteella tiedämme, että viesti tuli väärennetystä osoitteesta, mutta lähettäjän toimeksiantaja ei selviä.
Sheungin kokemukset ovat osoitus Kiinan vaikuttamiskoneiston toiminnasta Suomessa.
Kesän tapahtumissa on kuitenkin piirteitä myös pidemmälle menevästä, hankalasti todennettavasta ilmiöstä – pakolaisvakoilusta.
Suojelupoliisi ei kommentoi yksittäistapauksia, mutta kuvaa pakolaisvakoilua MOT:lle sähköpostitse.
– Se tarkoittaa ulkomaisten viranomaisten pyrkimystä vakoilla ja kontrolloida Suomessa asuvia ihmisiä. Vakoilun kohteet kuuluvat yleensä kotimaidensa poliittiseen oppositioon tai muuhun ryhmittymään, jonka toimintaa vakoileva maa pitää itselleen uhkana.
Suojelupoliisin mukaan pakolaisvakoilusta on tullut pysyvä ilmiö Suomessa.
– Tietoon tulee säännöllisesti pakolaisvakoiluun liittyviä vieraiden valtioiden hankkeita, yleensä muutama vuosittain.
Pakolaisvakoilun tulisi olla yleisen syytteen alainen rikos.
Suojelupoliisi
Suojelupoliisi ehdotti jo vuonna 2012, että Suomi kriminalisoisi pakolaisvakoilun. Hanke kuitenkin hautautui hallitusten vaihtuessa.
– Olemme edelleen sitä mieltä, että pakolaisvakoilun tulisi olla yleisen syytteen alainen rikos, viestittää Suojelupoliisi.
Viime vuonna voimaan tulleet uudet tiedustelulait kuitenkin laajensivat Suojelupoliisin tutkintavaltuuksia.
Ilmiön laajuudesta saadaan nyt paremmin tietoa.
– Suojelupoliisi voi nykyään hankkia tietoa pakolaisvakoilusta ilman rikosepäilyä, jos konkreettinen kansallisen turvallisuuden uhka on olemassa. Kyse on Suomen maaperällä tapahtuvasta vieraan valtion tiedustelutoiminnasta, joka loukkaa kansalaisten perusoikeuksia, kuten oikeutta poliittiseen toimintaan sekä mielipiteen- ja uskonnonvapauteen.
Oikeuteen asti tapauksia ei kuitenkaan Suomessa edelleenkään saa. Ruotsissa sen sijaan pakolaisvakoilu on rikos. Oikeustapauksista löytyy myös kytkös Suomeen.
Vakooja tapasi Kiinan tiedustelupalvelua Helsingissä
Vuonna 2017 Voice of Tibet -radiokanavan vapaaehtoisena toimittajana työskennellyt mies jäi kiinni 6000 Yhdysvaltain dollaria taskussaan.
Oikeuden tuomion mukaan mies oli vakoillut Ruotsissa asuvia tiibetiläisiä tuttaviaan rahasta.
Syyttäjän mukaan mies risteili vuosina 2013 ja 2014 Ruotsista Suomeen yhteensä 12 kertaa.
Kuulusteluissa hän kertoi miehestä, jota tapasi laivan pelipöydässä ja ravintolassa Helsingissä. Kuulustelujen aikana hän käytti miehestä vaihtelevasti nimiä Wang, Zhang tai vanha Li.
Osa todisteista on salattuja, mutta syyttäjän mukaan tiibetiläistaustaisen miehen toistuvasti tapaama henkilö työskenteli Kiinan tiedustelupalvelun laskuun.
Tapahtuuko tätä laajemminkin Suomessa?
– Pakolaisvakoilussa juuri valtiolliset tiedusteluorganisaatiot ovat yleensä isossa roolissa, vastaa Suojelupoliisi MOT:lle.
Jin Zhaoyu on Falun Gongin harjoittaja. Hän on kampanjoinut vuosia Suomessa Kiinan ihmisoikeusloukkauksia vastaan.
Yksittäiset kokemukset pakolaisvakoilusta eivät aina ole henkeä uhkaavia. Joskus toiminta voi vaikuttaa jopa kiusaamiselta.
Kiinalaistaustainen Jin Zhaoyu muutti Lappiin vuonna 2008 suomalaisen miehensä kanssa. Hän kertoo MOT:lle häirinnästä, josta hän syyttää Kiinan Suomen-suurlähetystöön kytkeytyviä henkilöitä.
Zhaoyu, hänen sisarensa ja äitinsä ovat kaikki Kiinassa kielletyn Falun Gongin harjoittajia.
Kiina aloitti järjestelmällisen Falun Gong -harjoittajiin kohdistuvan vainon ja pidätykset kaksikymmentä vuotta sitten.
Sen seurauksena Zhaoyun perhe hajosi. Äiti joutui seitsemäksi vuodeksi vankilaan. Pikkusisar pakeni Malesian ja Thaimaan kautta Suomeen. Useiden vuosien ajan tyttäret pelkäsivät, että äiti ei ole enää elossa.
Kun äiti joutui vankilaan, Jin asui jo Suomessa.
Hän aloitti aktiivisen kampanjoinnin Suomesta käsin pitääkseen vangitun äitinsä median tietoisuudessa. Myös Amnesty International piti Jinin äitiä mielipidevankina.
Helsingin Sanomat on kertonut, miten Jin Zhaoyun äitinsä puolesta järjestämät mielenilmaukset ovat joutuneet muiden Suomessa asuvien kiinalaisten hyökkäysten ja häirinnän kohteeksi.
Viisi vuotta sitten Jin Zhaoyu sai Amnestyn avulla lopulta äitinsä luokseen Kiinan vankileiriltä.
Jin Zhaoyu ei ole enää vuosiin kampanjoinut Kiinaa vastaan. Sekä sisar että äiti ovat turvassa, ja hän itse pyörittää ohjelmapalveluita tarjoavaa yritystä Rovaniemellä. Kiusaaminen ei silti ole loppunut.
Zhaoyun yritys järjestää turisteille luontoelämyksiä, revontuliretkiä ja koirasafareita. Kaupungin matkailubisneksessä toimii pari muutakin kiinalaistaustaista yritystä. Suurin niistä on Arctic China Oy, joka muun muassa pyörittää napapiirin turisti-infoa Joulupukin kylässä.
Pari vuotta sitten Zhaoyu kuuli asiakkailtaan, että Arctic Chinan työntekijät olivat varoittaneet heitä osallistumasta hänen retkilleen.
Jin Zhaoyu suuttui.
Hän pyysi asiakkaat mukaansa Rovaniemen poliisilaitokselle. Mukana olivat kirjalliset lausunnot, joissa asiakkaat todistivat kuulleensa, miten napapiirin tiedotuspisteen väki kehotti usean kymmenen hengen turistiryhmää välttämään Jin Zhaoyun palveluja.
Jin Zhaoyun yrityksessä työskentelevä opas vahvistaa käynnin poliisiasemalla.
– Halusimme vain, että he lopettaisivat mustamaalaamisen, hän sanoo.
MOT on käännättänyt kiinankieliset todistajanlausunnot. MOT:lla on hallussaan myös kopio kiinalaisturistien WeChat-ryhmässä levitetystä viestistä. Siinä Arctic Chinan hallituksen jäsen kirjoittaa, että Jinin yritys väärentää revontulia laserin avulla.
– Väite on täysin naurettava, sanoo Jin itse.
Arctic Chinan toimitusjohtaja Tang Chaolla on läheiset suhteet lähetystöön. Lähetystön verkkosivujen mukaan hän on toiminut Kiinan konsulaatin yhteyshenkilönä Rovaniemellä vuonna 2017. Arctic China edustaa myös osin valtio-omisteista Moutai-alkoholiyhtiötä Suomessa.
MOT kysyy häirintäväitteistä Tang Chaolta, mutta keskustelu jää lyhyeksi.
– En edes tunne tätä henkilöä, Chao sanoo, ja lopettaa puhelun. Sen jälkeen hän ei enää vastaa viesteihin.
MOT pyytää kommenttia myös Arctic Chinan hallituksen jäseneltä, joka viestipalvelu WeChatissa kehotti turisteja välttämään Jin Zhaoyun retkiä. Hänkään ei vastaa.
Häirintäepäily jää lopulta tutkimatta. Pakolaisvakoilu ei ole Suomessa rikos, ja lain mukaan poliisi voi tutkia vain epäiltyjä rikoksia.
Jin Zhaoyu uskoo, että hänen vuosien saatossa kokemansa häirintä liittyy hänen taustaansa Falun Gong-harjoittajana ja toisinajattelijana. Tätä ei voi kuitenkaan todistaa.
Kiinan lähetystön uiguureihin kohdistamasta tiedonkeruusta sen sijaan on todisteita. Viime vuonna julkaistu kansainvälinen vuoto paljastaa, että myös Kiinan Suomen-suurlähetystössä on kerätty tietoja uiguureista, joilla on Suomen kansalaisuus.
Harri Uyghurista tuli Kiinan uiguurisorron julkinen vastustaja reilut pari vuotta sitten. Sen jälkeen hän on kokenut lukuisia uhkaavia tilanteita, joista epäilee Kiinaa.
Hyvinkääläisen perheenisän ja lääkärin Harri Uyghurin elämä muuttui keväällä 2017. Hän huomasi, että ei saa Xinjiangissa asuvaa äitiään kiinni.
Uyghur on ensimmäisiä ulkomailla asuvia uiguureja, jotka alkoivat puhua medialle kadonneista sukulaisistaan. Nykyään hän on kansainvälisesti tunnettu Kiinan harjoittaman uiguurisorron vastustaja.
Viime vuonna kansainvälinen tutkivien toimittajien verkosto ICIJ ja New York Times -lehti saivat haltuunsa salaisia asiakirjoja Kiinan hallinnon sisäpiiristä.
Asiakirjat sisälsivät hyytäviä raportteja uiguurivainosta. Kiina seuloo tekoälyn ja massavalvonnan avulla vähemmistön joukosta pidätettäviä ihmisiä. Eritasoisille leireille suljetaan ihmisiä, joita aivopestään, pakotetaan opiskelemaan Kiinan kieltä ja lukemaan kommunistipuolueen propagandaa. Osa raportoi kidutuksesta. Leireiltä vapautuvia siirretään tehtaisiin pakkotyön kaltaisiin oloihin.
Salainen raportti paljastaa lähetystöjen roolin
Yksi vuodetuista asiakirjoista on kahden ja puolen sivun mittainen, salaiseksi leimattu sähke. Se on päivätty kesäkuulle 2017. Asiakirja käsittelee uiguureja, jotka ovat oleskelleet ulkomailla. Viranomaisia ohjeistetaan keräämään heidän henkilötietojaan.
Sähke myös listaa, kuinka moni Xinjiangin maakunnasta kotoisin oleva henkilö on vaihtanut kansalaisuuttaan ja hakenut sitten viisumia vieraillakseen sukulaistensa luona Kiinassa. Suomalaisia listassa on kolme.
Asiakirja ohjeistaa, miten Kiinan viranomaisten pitää tällaisia henkilöitä kohdella. Jos “terroriepäilyä ei voida varmuudella sulkea pois”, on heidät pidätettävä ja lähetettävä leirille. Jos henkilö on luopunut Kiinan kansalaisuudesta, on hänet karkotettava.
Kesällä 2019 julkaistu asiakirja todistaa, että Kiina todella seuraa ja valvoo uiguureita myös Suomessa.
Hyvinkääläinen Harri Uyghur tiesi sen jo vuotta aiemmin.
Kesällä 2018 hän kertoo vangituista vanhemmistaan isossa jutussa Helsingin Sanomissa.
Samana päivänä tulee puhelu. Murtaen englantia puhuva mies käskee uhkaavaan sävyyn lopettamaan Kiinan arvostelun. Sekä Helsingin Sanomat että Amnesty julkaisee Harri Uyghurin kertomuksen uhkailusta. Todisteita ei jää.
Muutama päivä myöhemmin Harri järjestää Helsingin mielenosoituksen uiguurien massapidätyksiä vastaan.
– Itäaasialaisen näköinen mies ottaa kuvia minusta ja lapsistani. Eniten kuitenkin minusta, Uyghur kertoo. Mies ei piilottele kuvaamista millään lailla.
– Ihan lopussa miehen viereen tulee toinen, keskiaasialaisen näköinen mies. He katsovat suoraan minua, nauravat. Uskon, että se on viesti: voimme tehdä sinulle ihan mitä vain.
Kuvaajien toimeksiantajista ei ole näyttöä.
Mies vaati Uyghuria lopettamaan kampanjansa ja uhkaili hänen perhettään.
Seuraaminen jatkuu edelleen. Samoin soitot. Uyghur kertoo saaneensa vappuna jälleen uhkaavan soiton mieheltä, joka puhui uiguuria murtaen. Mies vaati Uyghuria lopettamaan kampanjansa ja uhkaili hänen perhettään. Soitto näytti tulevan yhdysvaltalaisesta numerosta, mutta Harri Uyghur uskoo, että todellisuudessa se tuli Kiinasta.
Suojelupoliisi ei kommentoi yksittäistapauksia, mutta kuvaa MOT:lle toiminnan eri muotoja.
– Pakolaisvakoilua harjoittavien maiden yksi toimintamalli on ulottaa käytännön sensuuritoimia oman maansa rajojen ulkopuolelle.
– Vakoilun lisäksi kyse voi olla häirinnästä. Pakolaisvakoilu ja häirintä kohdistuvat usein pieniin yhteisöihin, joiden jäsenten suojaamiseksi emme valitettavasti voi kertoa tapauksista yksityiskohtaisesti, kirjoittaa Suojelupoliisi.
Kiinan suurlähetystö ei kommentoi
MOT pyysi Kiinan Suomen-suurlähetystöltä kommenttia sen toimista Suomessa.
Vastauksessaan lehdistöattasea Zhang Hayiu ei kommentoi uiguurien valvontaa ja pidätettävien seulontaa Suomessa. Hän ei myöskään kommentoi Ruotsin syyttäjän tulkintaa, jonka mukaan pakolaisvakoilusta tuomittu matkasi Suomeen 12 kertaa tapaamaan juuri Kiinan tiedustelupalvelun väkeä.
Sen sijaan lehdistöattasea korostaa, että Arctic Chinan toimitusjohtaja ei ole lähetystössä töissä.
– Lähetystöllä ei ole henkilökuntaa Rovaniemellä, hän kirjoittaa.
Lehdistöattasean mukaan Tang Chao on toiminut vain konsulaatin tilapäisenä yhteyshenkilönä Rovaniemellä.
Toimittaja: Kirsi Skön, Kuvat: Janne Järvinen ja Antti J. Leinonen, Grafiikka: Camilla Arjasmaa, Taitto ja tuottaja: Marko Hietikko