Suomen läntisten naapureiden maanpuolustuksen perusratkaisut ovat yhdistelmiä sotilasliittoa, ammattisotilaita, reserviä ja vapaaehtoisia kodinturvajoukkoja.
Suomen tapaan asevoimien pääjoukon muodostavat Norjassa, Tanskassa ja Virossa asepalveluksen suorittaneet reserviläiset. Varusmiespalvelukseen käskettävien määrä on sotilaspoliittinen päätös.
Suomessa armeijan sotilasvahvuus on ensi vuodesta lähtien noin 230 000 taistelijaa.
Naapurimaiden armeijat ovat merkittävästi pienemmät, ja niissä asepalveluksen suorittaa parikymmentä prosenttia koko ikäluokasta. Suomessa pakollisen asepalveluksen suorittaa yli 70 prosenttia miesikäluokasta.
Tanskassa asevoimat ilmoittaa tarvitsemansa sotilasmäärän: kutsunnoissa palvelukseen määrätään ensiksi vapaaehtoiset ja sen jälkeen loput arvotaan.
Kolmen kuukauden palvelus Ruotsissa
Ruotsissa oli käytössä miehille pakollisen ja naisille vapaaehtoisen asevelvollisuuden yhdistelmä aina vuoteen 2010 asti. Nykyinen kolmen kuukauden varusmiespalvelus perustuu vapaaehtoisuuteen.
Vapaaehtoisen asepalveluksen suosio on Norjassa suurempi kuin Suomessa. Noin tuhat naista on suorittanut vuosittain varusmiespalveluksen. Se on paljon verrattuna siihen, että asepalveluksen suorittaa vuosittain enintään 10 000 sotilasta.
Suomessa vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutuu vuosittain noin parisataa naista. Norjassa asevelvollisuuden pitäisi muuttua sanan varsinaisessa merkityksessä yleiseksi vuoden 2015 alussa, kun siitä tulee sukupuolineutraali.
Kodinturvajoukot suosiossa
Kaikilla Suomen läntisillä naapurimailla on ammattisotilaiden ja asevelvollisten lisäksi vapaaehtoisjoukkoja – eli niin kutsuttuja kodinturvajoukkoja.
Norjassa sotilaspalveluksen voi suorittaa armeijan lisäksi kansalliskaartissa. Palvelus on silloin puolet lyhyempi kuin armeijassa. Kuuden kuukauden varusmiespalveluksen jälkeen käydään säännöllisesti kertausharjoituksissa aina 44 ikävuoteen asti.
Virossa asepalvelus ei ole ollut suuressa suosiossa. Sen sijaan vapaaehtoiset suojeluskunnat ovat viime aikoina vetäneet paremmin tulijoita puoleensa. Niiden virallinen nimi Virossa on Kaitseliit.
Myös Ruotsissa ja Tanskassa on kodinturvajoukot. Ruotsissa ne kuuluvat kiinteästi puolustusvoimien alaisuuteen. Tanskassa taas on omaksuttu toisenlainen malli: siellä joukot ovat vain löyhin sitein kytköksissä maan armeijaan.
Norja, Tanska ja Viro ovat reserviläisarmeijan ja kodinturvajoukkojen lisäksi liittyneet läntiseen sotilasliittoon Natoon.