TUKHOLMA Ruotsin kuningashuone on antanut parastaan ja säteillyt viime vuosina juuri siinä roolissa, jota tavallinen svensson heiltä odottaa.
Kuninkaallisen loiston alkusysäys ja kohokohta olivat kruununprinsessa Victorian ja kuntosaliyrittäjä Daniel Westlingin häät vuonna 2010. Aurinkoisen Tukholman kadunvarret olivat täynnä vilkuttavia kansalaisia läheltä ja kaukaa kuin Grimmin saduissa.
Prinsessa Madeleine avioitui brittiläis-amerikkalaisen analyytikon Christopher O'Neillin kanssa 2013 ja prinssi Carl Philip vihittiin joogaopettajan ja mallin Sofia Hellqvistin kanssa kaksi vuotta myöhemmin.
Kuningas Kaarle Kustaan ja kuningatar Silvian jälkeläisistä on tullut nopeasti myös monilapsisten perheiden äitejä ja isiä. Kuninkaallisen babyboomin ansiosta maassa on vietetty 2010-luvulla kuudet ristiäiset.
Perimisjärjestykseen on tullut seitsemän uutta serkusta, joista viimeisin, pikku-prinsessa, Blekingen herttuatar Adrienne kastetaan 8. kesäkuuta.
Pastellinsävyisellä juhlahumulla on kääntöpuolensa. Ruotsin eduskunta havahtui viime viikolla arkeen, ehkä monen ruotsalaisen mielestä yllättäen, ja alkoi puhua rahasta.
Kuusi eduskunnan perustuslakivaliokunnan jäsentä vaatii lehtikirjoituksessaan rajoituksia kuningashuoneen määrärahoihin ja jäsenten oikeuteen edustaa Ruotsia. Allekirjoittajista puuttuvat vain ruotsidemokraatit ja vasemmistopuolue, joita ei pyydetty mukaan.
Kansanedustajien ajatus on se, että kuningasperheen kasvaessa veronmaksajat joutuvat rahoittamaan yhteisestä kukkarosta yhä suuremman summan edustuskuluja ja sille halutaan nyt stoppi.
Kuningashuone saa tällä hetkellä lähes 14 miljoonan euron vuotuisen määrärahan, jonka kuningas jakaa perheenjäsenille. Kaikki eivät saa yhtä paljon, tiettävästi ahkerimmin edustavat enemmän, mutta hovin ei tarvitse raportoida rahanjakoa eikä sen käyttöä arkeensa, matkoihin tai muihin kuluihin.
Kuningasperheellä on myös mittava omaisuus, johon kuuluu kiinteistöjä ja noin kymmenen miljoonan euron osakesalkku. Prinsessa Madeleinen perhe on kirjoilla ulkomailla, mutta muut kuninkaalliset lapset saavat myös ruotsalaislasten tapaan lapsilisän, runsas sata euroa kuussa. Sitä on pidetty tasa-arvon merkkinä.
Kansanedustajat puuttuisivat myös liputuspäiviin. Tällä hetkellä kolmen henkilön eli kuninkaan, kuninkaan puolison kuningatar Silvian ja kruununperijän, prinsessa Victorian syntymäpäivät ja nimipäivät ovat liputuspäiviä. Hallitsijan puoliso halutaan nyt pudottaa liputettavien joukosta.
Ajatuksen taustalla ovat ilmeisesti edessä olevat vallanvaihdokset, kuninkaallisten puolisoiden arkipäiväistyminen ja haluttomuus nostaa kansallisesti lippu salkoon esimerkiksi ex-kuntosaliyrittäjän nimipäivänä.
Se mikä tasavallassa on luonnollista, vie kuningaskunnalta uskottavuuden.
Mutta kuningashuoneen asemaan ei niin vain tehdä muutoksia. Ruotsalaiset rakastavat kuninkaallisiaan mikä käy ilmi kuningaskunnan mielipidetiedusteluissa saamasta tuesta.
Media valvoo ärhäkästi vallankäyttäjiä, mutta kuningashuonetta kohdellaan monesti kuin koriste-esinettä, varovaisesti, rikkomatta mitään. Esimerkiksi käy vaikkapa Ruotsin akatemia, joka on vellonut kohun keskellä viime syksystä metoo-kampanjan jäljiltä.
Kansa ja media ovat haukkuneet kuninkaan suojeleman akatemian 1700-luvun perinteitä pölyisiksi ja ikääntyneiden jäsenien asenteita kulahtaneiksi. Varsinainen vallankäyttäjä, kuningas, on jätetty rauhaan, vaikka juuri hän olisi voinut halutessaan muuttaa jo aiemmin akatemian suljettua elämää.
Jos Ruotsin akatemian toiminnasta olisi ollut vastuussa maan hallitus, olisi jo ministeri tai kaksikin joutunut eroamaan.
Jutussa on korjattu 21. toukokuuta kello 14.30 prinssi Carl Philipin ja prinsessa Madeleinen puolison Christopher O'Neillin nimien kirjoitusasuja.