Talvella Suomessa kohistiin suomalaisesta liikemiehestä, joka löytyi kuolleena ugandalaisesta hotellista. Hänellä oli suomalaisen asevalmistaja Patrian lupa jakaa yhtiön esitteitä.
Vähemmälle huomiolle Suomessa jäi, että Etelä-Afrikan presidentti Jacob Zuma erosi samoihin aikoihin virastaan korruptioskandaalien vuoksi. Eron taustalla on monimutkainen vyyhti, johon yhtenä haarana niin ikään liittyi asekauppa – ja Patrian paikallinen kumppaniyritys.
Vaikka Patriaa ei syytetä korruptiosta Etelä-Afrikassa tai muuallakaan, sen kumppaneihin kohdistuvat väärinkäytösepäilyt herättävät kysymyksiä: Minne ja millaisin ehdoin Patria aseitaan kauppaa? Millaista keskustelua niistä maailmalla käydään?
Korruptiovapaalla maineella ratsastavan Suomen valtioenemmistöiselle yhtiölle Patrian toimiala on vähintääkin haastava.
Yle päätti selvittää Patrian asevientiä ja bisnesmallia. Patria on ulkoistanut tuotantoaan merkittävissä määrin maihin, joihin se on tuotteitaan myynyt.
Selvitystä varten Yle pyysi puolustusministeriöstä kaikki Patria-konsernille myönnetyt vientiluvat vuoden 2010 alusta vuoden 2018 huhtikuuhun.
Kaikkeen asevientiin tarvitaan vientilupa. Niiden myöntämisestä vastaa puolustusministeriö ja suurten kauppojen osalta Suomen hallitus.
Yksittäisiä lupia on lähemmäs 350. Niistä näkyvät niin yksittäiset korjauksessa käyneet lämpökamerat, kierretyt puolustusalan messut kuin isommat panssariajoneuvokaupatkin.
Jo aiemmin julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Patria sopi 36 Nemo-kranaatinheittimen toimittamisesta Saudi-Arabialle. Toisin kuin AMV-ajoneuvot, kranaatinheittimet valmistettiin Suomessa.
Lupamassan seasta paljastuu muutama yllätys.
Vientilupien perusteella kiinnostavinta Patrian noin 150 miljoonan euron kaupassa on kuitenkin kranaatinheitinten loppukäyttäjä: Saudi-Arabian kansalliskaarti.
Kansalliskaarti - kuningashuoneen turva
Saudi-Arabia on ihmisoikeuksia polkeva absoluuttinen monarkia. Samaan aikaan se on erittäin houkutteleva asiakas puolustusteollisuudelle.
Sen puolustusbudjetti oli vuonna 2017 koko maailman kolmanneksi suurin. Edelle menivät ainoastaan Kiina ja Yhdysvallat.
Kansalliskaarti on suoraan Saudi-Arabian kuningashuoneen alaisuudessa toimiva erillinen armeijan osa, jonka tehtävänä on suojella kuningashuonetta. Kooltaan se on suunnilleen yhtä iso kuin Saudi-Arabian maa- ja merivoimat yhteensä.
Saudi-Arabian tapauksessa tämä voi tarkoittaa aseiden käyttämistä oman maan kansalaisia vastaan, jos tyytymättömyys kuningashuoneen itsevaltaisiin otteisiin ryöpsähtää pintaan.
Puolisen vuotta ennen kuin Patria sai kranaatinheittimilleen poliitikoilta vientiluvan, Saudi-Arabian kansalliskaarti osallistui Bahrainin arabikevään mielenosoituksien tukahduttamiseen maaliskuussa 2011.
Mielenosoituksissa kuoli kymmeniä ihmisiä.
Sittemmin Kanadassa on kohistu laajasti, käyttääkö kansalliskaarti kanadalaista kalustoa mielenosoituksien tukahduttamiseen. Maan hallitus teetti jopa selvityksen asiasta.
Kohina liittyy samaan kauppaan, jossa Patrian kranaatinheittimetkin lähtivät matkalle kohti Saudi-Arabiaa kanadalaisten panssariajoneuvojen mukana.
Kanadan hallituksen mukaan ei ole näyttöä siitä, että kanadalaisia ajoneuvoja olisi käytetty mielenosoituksien tukahduttamiseen. Patriasta puolestaan kerrotaan, että heidän tietojensa mukaan kranaatinheittimet eivät vielä ole käytössä Saudi-Arabiassa.
Vientiluvista löytyy toinenkin Saudi-Arabiaa koskeva mielenkiintoinen yksityiskohta: Sille on tarjottu 6-pyöräistä AMV-ajoneuvoa, jollaista ei Patrian virallisesta katalogista löydy. AMV on 8-pyöräinen, eikä 6-pyöräistä ole lupien perusteella tarjottu muualle.
Kaikkiaan AMV:tä on myyty seitsemään maahan yli 1600 kappaletta.
Alihankintaketjuissa Patrian vientimallin heikko kohta
Ugandassa kuollut suomalainen liikemies ei jäänyt kevään ainoaksi Patrian kannalta kiusalliseksi uutiseksi. Vappuaattona MTV ja viikkoa myöhemmin Ylen MOT-ohjelma kertoivat Slovakiassa Patriaan liittyvän kehityshankkeen ympärillä vellovista korruptioepäilyistä.
Slovakia on hankkimassa 81 panssariajoneuvoa. MOT:n Slovakian presidentin kansliasta saaman arvion mukaan 400 miljoonan euron kauppahinnassa olisi jopa 30 prosenttia ilmaa, ja nämä rahat olisi tarkoitus järjestää Slovakian kansallispuoluetta lähellä oleville tahoille. Slovakian puolustusministeri tulee kansallispuolueesta.
Myös muut MOT:n haastattelemat slovakialaislähteet nostavat kansallispuolueen esiin hankkeesta hyötyvänä tahona.
MOT:n jutun jälkeen sisäpoliittinen keskustelu Slovakiassa on jatkunut. Slovakian mediassa presidentin kanslia on sittemmin kiistänyt, että sieltä olisi annettu MOT:lle tällaista arviota.
Hankkeesta on sovittu Suomen ja Slovakian puolustusministeriöiden välillä. Patria on toimittanut hankkeeseen prototyyppi-ajoneuvon. Patriaa itseään ei syytetä tapauksessa mistään, vaan epäilyt liittyvät Slovakian mahdollisen tilauksen alihankintaketjuihin.
MOT:n haastattelemat slovakialaiset muistelevat Patrian kymmenen vuoden takaisia kauppoja ja niihin liittyviä korruptio-oikeudenkäyntejä. Niissä useat henkilöt saivat tuomioita liittyen Patrian Slovenian ja Kroatian kauppoihin.
Patrian suomalaiset johtajat vapautettiin viimeisistäkin syytteistä hovioikeudessa pitkän oikeusprosessin jälkeen vuonna 2016.
Näin Patrian kaupat toimivat
Patria hakee kilpailuetua muihin valmistajiin nähden sillä, että valtaosa valmistuksesta tapahtuu ostajamaassa.
Jos esimerkiksi Slovakia tekee aikanaan päätöksen Patrian ajoneuvojen hankkimisesta, jopa 70 prosenttia hankintaan liittyvästä työstä tehdään Slovakiassa.
Patria lisensoi ajoneuvonsa valmistamisen paikalliselle yritykselle, joka on hankinnan pääurakoitsija.
Slovakian tapauksessa pääurakoitsija olisi valtionyhtiö Konstrukta Defence. Se valikoi hankkeeseen paikallisia alihankkijoita.
Patrian mukaan paikan päällä tapahtuva valmistus lisää niin kutsuttua sotilaallista huoltovarmuutta ostajamaassa. Kriisiajan oloissakin ostajalta löytyy tarvittava tieto ja taito pitää panssariajoneuvot rullaamassa.
Esimerkkien valossa valmistusmalli on altis paikallisille epäselvyyksille.
Patria itse katsoo olevansa järjestelyssä lopulta alihankkijan asemassa, sillä varsinainen tilaus on paikallisen asiakkaan, eli esimerkiksi puolustusministeriön tai -voimien ja pääurakoitsijan välinen.
Alihankintaketjujen valvonta jää Patrian mallissa pääurakoitsijan vastuulle. Patria keskittyy kertomansa mukaan lähinnä pitämään kiinni sovituista järjestelyistä.
Näin myös Etelä-Afrikassa, jossa Patrian kumppaniyritys on vaikeuksissa.
Etelä-Afrikassa vaihtui presidentti – ja Patrian kumppaniyrityksen johto
Patrian ajoneuvoja Etelä-Afrikassa valmistava Denel Land Systems on osa vyyhtiä, joka on ravistellut maan politiikkaa.
Monta kertaa aiemminkin korruptiosta syytetty Etelä-Afrikan presidentti Jacob Zuma katsoi helmikuussa 2018 parhaaksi erota.
Zuman aseman tekivät osaltaan sietämättömäksi eteläafrikanintialaiset Guptan veljekset.
Guptien läheiset suhteet Etelä-Afrikan vallanpitäjiin ovat olleet kritiikin kohteena jo pitkään. Kuumaksi perunaksi ne muodostuivat viimeistään vuonna 2017, kun Guptien imperiumin sähköposteja vuosi medialle.
Veljesten epäillään hankkineen itselleen erittäin suotuisia diilejä julkiselta sektorilta kyseenalaisten järjestelyjen avulla.
Yksi niistä liittyy Patrian Etelä-Afrikan kaupan alihankintoihin. Patria sopi yli 200 AMV-ajoneuvon valmistamisesta Etelä-Afrikassa vuonna 2013.
Denel osti vuonna 2012 enemmistön LMT-nimisestä yhtiöstä. LMT:tä oli tarkoitus käyttää Patrian ajoneuvojen valmistamisessa. Vientilupien mukaan sille on myös toimitettu Patrian ajoneuvojen osia.
Kesällä 2016 LMT:n perustajat ja vähemmistöosakkaat syyttivät Deneliä LMT:n sopimuksien uudelleen ohjaamisesta Guptien yritykselle.
Oikeus kuitenkin hylkäsi vähemmistöosakkaiden kanteen. Guptien yrityksessä on osakkaana myös presidentti Zuman poika.
Guptat ja Zuma ovat kiistäneet kaikki väärinkäytökset. Presidentti Zuman suosioon epäilyt vaikuttivat kuitenkin niin paljon, että hänen puolueensa veti tukensa presidentiltään.
Suurimman huomion Denelin ja Guptien yhteisbisnekset ovat kuitenkin saaneet eriskummallisessa Intian valtausyrityksessä.
Intian markkinoille eteläafrikkalaisten siivellä?
Denelin toiminta oli Intiassa kiellettyä liki kymmenen vuoden ajan korruptioepäilyjen vuoksi. Kielto poistui vuonna 2014.
Denelin ja Guptien Intian-hanke on kiinnostava myös suomalaisesta perspektiivistä.
Eteläafrikkalaisen median mukaan Guptat alkoivat junailla Denelille pääsyä takaisin Intian markkinoille. Järjestelyssä oli tarkoitus hyödyntää Guptien poliittista vaikutusvaltaa niin Etelä-Afrikassa kuin Intiassakin.
Hanke kaatui lopullisesti vuonna 2017, kun Denel ilmoitti vetäytyvänsä siitä. Jo aiemmin Etelä-Afrikan valtio oli kieltäytynyt hyväksymästä hanketta.
Vyyhden seurauksen Denelin johtoa on eronnut ja järjestelty uudelleen. Esimerkiksi Intian valloitusta ajanut Denelin hallituksen puheenjohtaja erosi maaliskuun alussa.
Patriasta kerrotaan, että sillä oli Denelin kanssa ulkopuolisia kauppoja koskeva sopimus vuosina 2013–2016. Yhtiö myös vahvistaa, että Denelin kanssa käytiin tuolloin keskusteluja Intiaan suuntautuvista liiketoimista.
Asiat eivät kuitenkaan edenneet keskusteluja pidemmälle.
Patria ei katso olevansa millään tapaa osapuoli Etelä-Afrikassa käynnissä olevassa keskustelussa. Yhtiöstä myös korostetaan, että se on käynyt keskusteluja etiikasta ja toimintatavoista Denelin kanssa vuonna 2014.
Työtä Puolaan ja Kroatiaan
Kun kanadalaiset väittelevät Saudi-Arabian ajoneuvokauppojen moraalisesta ulottuvuudesta, painava argumentti viennin puolesta ovat kotimaiset työllisyysvaikutukset.
Patrian tapauksessa ne eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä, sillä AMV:t valmistetaan nykyään enimmäkseen muualla.
Esimerkiksi Yhdistyneisiin Arabiemiraatteihin viedyt 40 AMV-ajoneuvoa valmistettiin Puolassa ja Kroatiassa. Raporttien mukaan niitä on myös nähty Jemenissä, jossa Emiraatit osallistuu sotaan.
Patrian mukaan tilauksella on merkitystä Suomelle, vaikka ajoneuvot valmistettiinkin muualla. Se katsoo, että tilaus ylläpitää puolustusteollisuuden osaamista ja sotilaallista huoltovarmuutta sekä tuo patenttikorvauksia.
Patrian toimintamallissa Suomen tehtaan rooli on tuottaa esisarjoja tilauksiin ja tehdä tuotekehitystä. Yhtiö korostaa omassa viestinnässään usein ostajamaahan syntyviä työpaikkoja ja kertoo avoimesti, etteivät esimerkiksi uudet tilaukset aina vaikuta Suomen tehtaan tilanteeseen.
Valtion omistamiin yhtiöihin kohdistuu moraalisia paineita, joilta puhtaasti yksityisessä omistuksessa olevat yritykset välttyvät. Näin Patriankin tapauksessa.
Juttua varten on käyty taustakeskusteluja Patrian kanssa.