Hei Uutisvahdin käyttäjä! Näet animoidut kuvat, kun avaat jutun selaimeen oikean alakulman valikosta.
Rivit pomppivat silmissä. Lukeminen on hidasta.
Kun olet päässyt lauseen loppuun, on sen alku jo livennyt mielestä. Vieraat kielet tuntuvat mahdottomilta. Vaikka olet matematiikassa haka, mokaat kokeen, koska kaikki aika kuluu tehtävänantojen lukemiseen.
Muun muassa näin lukivaikeudet vaikeuttavat ihmisten arkea. Tutkijat arvioivat, että oppimisvaikeuksia on noin 5–10 prosentilla suomalaisista. Tarkkaa lukua ei ole, koska raja lukihäiriön ja heikon lukutaidon välillä on häilyvä.
Osaatko kuvitella, millaista lukeminen on lukivaikeuksien kanssa?
Näiden simulaatioiden avulla voit saada pienen tuntuman siihen, miten arki lukihäiriön kanssa sujuisi. Simulaatiot on kehitetty oppimishäiriöiden asiantuntijoiden avulla, ja ne edustavat yleisiä oppimisvaikeuksien ilmenemismuotoja.
Ne eivät kuitenkaan päde kaikkiin lukihäiriöisiin, sillä lukivaikeuksien kirjo on suuri. Jollekulle se tarkoittaa oikeinkirjoituksen pulmia, toiselle taas ääneen lukeminen on haastavaa.
Kokeile, selviätkö simulaatioista tuskastumatta.
Saitko äskeisestä selvää?
Lukivaikeus voi tehdä lukemisesta sekavaa ja hidasta. Tyypillisesti kaksoiskonsonanttien ja -vokaalien hahmottaminen on hankalaa. Lukijasta voi tuntua, että rivit pomppivat. Riimit ja sanaväännökset voivat tuntua käsittämättömiltä.
Seuraava haaste liittyy työmuistiin. Lue rauhassa alla oleva lause, ja lausu se sen jälkeen ääneen.
Onnistuiko pinnistelemättä?
Rajallinen työmuisti on yksi lukivaikeuteen liittyvä haaste. Se tarkoittaa sitä, että kun keskittyminen kohdistuu yksittäisiin kirjaimiin ja tavuihin, saattaa lauseen lopussa jo unohtua, mitä alussa luki. Niinpä luetun ymmärtäminen vaikeutuu. Henkilö, jolla on lukivaikeus, joutuu usein palaamaan tekstissä taaksepäin.
Kolmas haaste vaatii mielikuvitusta.
Alla näkyvät kuvat ovat järjettömiä, mutta kuvitellaan, että ne ovat tuttuja esineitä. Yritä sanoa mahdollisimman nopeasti, mitä näet kuvassa.
Jouduitko hakemaan sopivaa sanaa?
Se on tuttu tunne ihmiselle, jolla on lukivaikeus. Lukivaikeuteen voi liittyä nimeämisen vaikeus, joka näkyy erityisesti ääneen luettaessa. Vaikka ihminen lukee sujuvasti, voi nähdyn sanan hakeminen muistista ja nimeäminen ääneen tuottaa hankaluuksia.
Ei mitään tekemistä älyn kanssa
Harva enää kuvittelee, että oppimisen vaikeuksilla olisi jotain tekemistä älykkyyden kanssa. Jyväskylän yliopiston yliopistonlehtorin Kenneth Eklundin mukaan ennen oli kuitenkin toisin, ja yleinen harhaluulo oli, että lukihäiriöinen on jollain tavalla tyhmä.
– Se ei selvästikään pidä paikkaansa. Tiedetään, että lukivaikeuteen liittyy normaali älykkyys. Kyse on erityisestä, spesifistä ongelmasta, joka ei liity älykkyyteen, painottaa Eklund.
Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksia sekä hankaluuksia matematiikan taidoissa. Lukivaikeus on oppimisvaikeuksista yleisin ja se näyttäytyy eri ihmisillä eri tavoin (Erilaisten oppijoiden liitto).
Lukivaikeuksien syntysyyt tunnetaan yhä huonosti. Se tiedetään, että kyse on kokonaisuudesta, johon vaikuttavat geneettinen perimä, kognitiiviset taidot ja kasvuympäristö.
– Taustalla tiedetään olevan useita tekijöitä, jotka liittyvät äänteiden kuulemiseen, kirjainta vastaavien äänteiden oppimiseen sekä äänteiden ja sanojen muistista hakemiseen, sanoo Eklund.
Lukivaikeus on usein voimakkaasti perinnöllinen. Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston seurantatutkimuksessa huomattiin, että jos suvussa on lukivaikeutta, on lapsella noin nelinkertainen riski saada vastaavia ongelmia muuhun väestöön verrattuna.
– Tällä hetkellä tunnetaan jo toistakymmentä geeniä, jotka on liitetty lukivaikeuteen. Sitä ei tiedetä, miten nämä geenit tarkalleen toimivat ja millä tavalla ne aktivoituvat lukivaikeuksina, Eklund toteaa.
Lukivaikeudet voivat johtua myös siitä, että kielelliset edustukset aivoissa ovat epätarkkoja. Esimerkiksi sanat "tuuli" ja "tulli" saattavat kuulostaa samalta. Epätarkkuus vaikuttaa lukemiseen ja etenkin luetun ymmärtämiseen.
Joskus tuntuu, että ihanko oikeasti, eikö teillä ole muuta tekemistä?
Heli Turja
Oppimisvaikeus on sitkeä elämänkumppani, joka hankaloittaa monia asioita. Jyväskylässä toimivan oppimisvaikeuksien tutkimusyksikkö Niilo Mäki -instituutin ja Jyväskylän yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan oppimisvaikeuksilla on selvä yhteys psyykkiseen hyvinvointiin ja menestykseen opinnoissa ja työelämässä.
Tutkimuksessa havaittiin, että lapsilla, joilla todettiin oppimisvaikeuksia, oli aikuisena enemmän psyykkisiä ongelmia ja hankaluuksia opinnoissa ja työelämässä kuin väestöstä poimitulla verrokkiryhmässä. Oppimisvaikeusryhmän ihmiset myös sairastivat enemmän.
Yliopistonlehtori Tuija Aron mukaan tulokset osoittavat, että lapset ja nuoret tarvitsevat henkistä tukea ja ohjausta opinnoissa ja ammatinvalinnassa.
"Mikään ei ärsytä niin paljoa kuin kirjoitusvirheet"
"Opettele kirjoittamaan ja tule sitten vasta pätemään. Argumentoinnilta häviää uskottavuus, kun sen tekee alkeellisten kirjoitusvirheiden kera."
"On oman äidinkielensä kunnioittamista kirjoittaa oikein. On häpeä, ettei edes aikuiset ihmiset osaa kirjoittaa enää."
"Korjasin tekstisi, koska et näköjään osaa kirjoittaa. Itse sisällössä ei ole järjenhiventäkään."
"Mikään ei ärsytä niin paljoa kuin kirjoitusvirheet."
"Opettele kirjoittamaan. Avioliittolaki on yhdyssana."
Jos oppimishäiriö tekee lukemisesta piinaavaa, voi sitä olla myös kirjoittaminen. Yllä olevat kommentit ovat aitoja poimintoja Facebook-keskusteluista. Näppäin-, pilkku- tai yhdyssanavirheen tekijä saa helposti kuraa niskaansa, ja varsinainen keskustelunaihe jää pilkallisen sanailun jalkoihin.
Kirjoitusvirheiden bongaaminen on joillekin jopa niin suurta hupia, että asian ympärille on muodostunut kokonaisia ryhmiä.
Toukokuussa ivan kohteeksi joutui kansanedustaja ja bisnesmies Harry Harkimo, joka kommentoi Twitterissä sote-asioita – kirjoitusvirheiden kera.
Seuraavassa twiitissään Harkimo kertoi rehellisesti lukivaikeudestaan. Se aiheutti raivoisan keskustelun, jossa poliitikkoa puolustettiin ja kirjoitusvirheiden merkitys kyseenalaistettiin voimakkaasti.
Kaikilla some-keskustelijoilla ei tietenkään ole lukihäiriötä, vaan osa kirjoittaa väärin huolimattomuuttaan tai laiskuuttaan. Ani harvoin toisilleen tuntemattoman keskustelijat kuitenkaan tietävät, millainen ihminen lyöntivirheiden takana on.
Ilmiön on huomannut myös Erilaisten oppijoiden liiton projektipäällikkö Heli Turja, jolla on itselläänkin lukihäiriö. Turja muistuttaa, että "luki-ihmiset" kyllä tietävät, että virheitä sattuu – siitä ei tarvitse muistuttaa.
– Joskus tuntuu, että ihanko oikeasti, eikö teillä ole muuta tekemistä? Ymmärrän, että tarkkoja ihmisiä ärsyttää, mutta kohtuus kaikessa. Niin kauan kuin viesti on ymmärrettävä, kaikki on hyvin.
Myös toimittajana työskennellyt Turja otti nuorempana kirjoitusvirheet raskaasti. Vaikka tekstiä oikoluettiin kuinka paljon, kirjoitusvirheiltä ei voinut aina välttyä.
– Ärsytti, jos joku jäi kikkailemaan muotoon ja lillukan varsiin, vaikka viesti olisi tärkeä, Turja harmittelee.
Kekseliäitä apukeinoja
Lukivaikeuksia ei voi parantaa, ja tutkijoiden yritykset löytää tehokkaita keinoja lukemisen sujuvoittamiseksi ovat olleet toistaiseksi laimeita. Kenneth Eklundin mukaan lukemisen sujuvuutta on pyritty parantamaan erilaisilla kokeiluilla.
Niissä lukeminen on nopeutunut tiettyjen tavujen kohdalla, mutta tökännyt taas vieraamman tavun kohdalla.
– Se ei ole helppo asia puuttua, sanoo Eklund.
Tutkija pitää tärkeimpänä lukivaikeuksien apukeinona sitä, että kiinnostus lukemiseen pysyisi yllä ja hidaskin lukija tarttuisi säännöllisesti kirjaan tai lehteen. Sillä voi edesauttaa lukutaidon kehittymistä ja sitä kautta lieventää lukivaikeuksia. Jos lukeminen tuntuu tukalalta, voi motivaatio olla kuitenkin alhaalla.
– Siksi on pyritty tukemaan lasten minäkäsitystä lukemisen suhteen. Siellä on havaittu pieniä hyötyjä.
Toivoisin, että meillä kaikilla olisi vapaus ilmaista itseään. Ei suotta tartuta pilkkuvirheisiin.
Hanna Pöyliö
Jotta lukivaikeuksien kanssa elävät eivät jäisi altavastaajiksi opinnoissa ja työelämässä, on heidän keksittävä apukeinoja. Näin teki muun muassa iiläinen abiturientti, joka loi itselleen oman opiskelutekniikan.
Se kannatti, sillä Iida-Maria Huhta menestyi ylioppilaskirjoituksissa hienosti – lukivaikeudesta huolimatta.
Neuvoja ja apuvälineitä on tarjolla paljon. Esimerkiksi Erilaisten oppijoiden liitto on koonnut Apuvälinekeskus-sivuilleen muun muassa keskittymistä, lukemista ja kirjoittamista helpottavia apukeinoja. Moni hyödyntää esimerkiksi tietokoneen saneluohjelmia, automaattista oikolukua ja rivikalvoja.
Tärkeää olisi, että lukivaikeuksien kanssa elävä ihminen ei joutuisi pelkäämään asian vaikutusta arkielämään. Moni pärjää lukihäiriön kanssa hyvin, kunhan varaa hieman lisäaikaa lukemiseen ja kirjoittamiseen.
Jyväskylän Niilo Mäki -instituutin tutkija Hanna Pöyliö toivoisi, että sosiaalisessa mediassa keskustelijat olisivat armollisempia toisilleen.
– Toivoisin, että meillä kaikilla olisi vapaus ilmaista itseään. Ei suotta tartuta pilkkuvirheisiin, Pöyliö sanoo.