Otetaan Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan satelliittikuvia. Syötetään kuvat supertietokoneille, joissa ne yhdistetään muuhun dataan. Annetaan tietokoneiden ruksuttaa riskilaskelmia.
Otetaan mukaan vielä meteorologit, jotka piirtävät sade-ennusteensa kartalle. Näin saadaan ennusteita siitä, missä tappavan vaarallinen tartuntatauti kolera uhkaa tulevina viikkoina levitä.
Kaikista maailman paikoista tällaista on kokeiltu viime kuukausina sodan keskellä Jemenissä, Arabian niemimaalla.
Jemeniä koetteli viime vuonna vaarallinen koleraepidemia, ja juuri nyt pelätään uutta aaltoa. Ennusteiden tavoitteena on, että avustustyöntekijät osaavat paremmin viedä apua sinne, missä sitä kipeimmin tarvitaan.
Voitaisiinko sama tehdä muuallakin? Tutkijat piirtäisivät varoituskarttoja, joiden avulla viranomaiset voisivat varautua epidemioiden leviämiseen – ja ehkä jopa pysäyttäisivät ne.
Näemmekö Suomessakin uutisissa tartuntataudeista pian samanlaisia ennusteita kuin saderintamista tai lämpötiloista?
Kolera on viheliäinen sairaus, joka voi tappaa nopeasti. Se aiheuttaa ripulia ja pahoinvointia. Jos potilas ei saa antibiootteja ja nesteytystä, sairaus voi johtaa elimistön kuivumiseen. Erityisessä vaarassa ovat lapset ja vanhukset.
Kolera leviää useimmiten saastuneen veden kautta. Kun vessat toimivat ja tarjolla on puhdasta juomavettä, koleran riski on paljon pienempi.
Jemenissä olosuhteet koleran leviämiseen ovat täydelliset. Jemen on rutiköyhä maa, jossa on käyty viime vuodet raakaa sotaa.
Siihen ovat sekaantuneet useat maat. Iranin tukemat huthikapinalliset pitävät hallussaan Jemenin pohjoisosia. Saudi-Arabian johtama ja Britannian ja Yhdysvaltain aseistama liittouma taistelee kapinallisia vastaan Jemenin maanpakoon joutuneen hallituksen tukena.
Sodasta voit lukea lisää tästä jutusta: Jemenin kriisiin on sotkeutunut kymmenkunta valtiota – miksi rutiköyhän maan aavikoista taistellaan verisesti?
Sodan osapuolten epäillään syyllistyneen sotarikoksiin. YK:n tutkijoiden mukaan saudiliittouman ilmaiskuissa on kuollut tuhansia siviilejä. YK on kuvaillut tilannetta tämän hetken pahimmaksi humanitaariseksi katastrofiksi.
Sota on vaurioittanut entisestään vedenjakelua ja jätevesien käsittelyä. 16 miljoonalla ihmisellä on pula puhtaasta vedestä tai sanitaatiosta. Puolet Jemenin terveyspalveluista ei enää toimi.
Miljoonat jemeniläiset ovat lisäksi aliravitsemuksen heikentämiä. Nälkä alentaa vastustuskykyä taudeille, mikä on tehnyt kolerasta entistä vaarallisemman.
Syksyllä 2016 Jemenissä alettiin havaita yhä enemmän koleratapauksia.
Seuraavana vuonna käynnissä oli jo mittava epidemia. Huhti- ja joulukuun välillä miljoona jemeniläistä sairastui koleraan. Yli 2 200 heistä kuoli.
Suomeakin koettelivat useat koleraepidemiat 1800-luvulla. Vesihuollon ja hygienian kohentuminen vähensivät tapauksia 1900-luvulle tultaessa.
Me tiedämme hyvin, miksi kolera leviää.
Ja juuri siksi sen leviämistä voidaan myös ennustaa, ehkä myös ennaltaehkäistä. Näin päättelivät tutkijat kaukana Jemenistä.
Yksi heistä oli yhdyskuntatekniikan professori Antar Jutla Länsi-Virginian yliopistosta Yhdysvalloista. Hän on metsästänyt epidemioita jo vuosia.
Länsi-Virginian ja Marylandin yliopistojen tutkijat olivat rakentaneet ennustemalleja, joiden tarkoitus on laskea kolerariski eri alueille jo etukäteen. Tietoja oli kerätty jo useista Aasian ja Afrikan maista.
Kun kolera alkoi viime vuonna levitä Jemenissä vauhdilla, tutkijat päättivät kokeilla ensimmäistä kertaa reaaliaikaisesti, miten heidän algoritminsa toimisi.
Monimutkaiseen laskentakaavaan on kerätty paljon tietoa. Se ottaa huomioon esimerkiksi lämpötilat, sateet, asumistiheyden ja puhtaan veden saatavuuden.
Tuloksena on riskiluku, joka ennustaa koleran puhkeamisen todennäköisyyttä.
– Ensin on lämpimiä säitä, joita seuraavat kovat sateet. Jos vielä vesihuollossa on ongelmia, koleraepidemian puhkeamisen riski on suhteellisen suuri, Jutla kuvailee logiikkaa puhelimitse.
Hänen mukaansa tutkijat olivat yllättyneitä siitä, kuinka hyvin heidän laskemansa riskit näyttivät toteutuvan Jemenissä.
Tammikuussa 2018 Britannian kehitysministeriön neuvonantaja Fergus McBean otti tutkijoihin yhteyttä. Hän oli lukenut tutkimuksesta sattumalta.
McBean halusi soveltaa mallia käytännön olosuhteissa. Tueksi otettaisiin sääennusteet, jotka Britannian ilmatieteen laitos lupasi laatia.
Aikaa olisi vain muutama kuukausi, sillä sadekausi alkaisi Jemenissä keväällä.
Jo maaliskuussa oltiin niin pitkällä, että ennusteita alettiin kokeilla kentällä.
Ennuste käynnistää apukoneiston.
Joka maanantaiaamu avustusväki Jemenissä saa postia Britannian ilmatieteen laitokselta.
Meteorologit ovat laatineet sade-ennusteen kymmeneksi päiväksi. Ennuste on tehty hallintoalueittain, muutaman kilometrin tarkkuudella.
– Näin tiedän, kuka milloinkin on vastuussa ja kenelle voin antaa ohjeita, YK:n lastenavun rahaston Unicefin Jemenin-apulaisjohtaja Sherin Varkey selittää puhelimitse Jemenin pääkaupungista Sanaasta.
Tutkijat Yhdysvalloista puolestaan lähettävät Jemeniin omiin laskelmiinsa perustuvat riskiluvut kerran kuukaudessa. Jos jokin alue saa nollan, se tarkoittaa, että riski koleran leviämisestä on hyvin pieni, kun taas yksi varoittaa hyvin suuresta riskistä.
Ennuste käynnistää apukoneiston. Unicefilta puikoissa on juuri Sherin Varkey. Sanaan kaupungista tieto levitetään Unicefin alueellisiin toimistoihin, paikallisille viranomaisille ja muille järjestöille.
– He tekevät nopeita päätöksiä. Selvittävät esimerkiksi, missä kunnossa jätejärjestelmät ovat ja voiko viemäriputkia vahvistaa pienillä ja nopeilla toimilla, Varkey kuvailee.
Ihmisiä ryhdytään valistamaan vauhdilla hygieniasta, kuten käsien pesusta. Avustustyöntekijät jakavat hygieniapakkauksia klooritabletteineen. Ensimmäisenä suunnataan tiheästi asutuille alueille, sillä niillä kolera riistäytyy nopeammin käsistä.
Onko kokeilulla onnistuttu ehkäisemään koleraa? Palataan siihen myöhemmin.
Jemenin kokeilussa ei ole tietenkään keksitty pyörää kokonaan uudelleen. Ennakointia on tehty avustustyössä jo pitkään.
Satelliittiteknologia ja tarkentuvat sääennusteet tarjoavat siihen kuitenkin yhä paremmat mahdollisuudet. Ilmastonmuutoksen edetessä tarve paremmille ennusteille todennäköisesti vain kasvaa. Jatkossa ennakointiin panostetaan yhä enemmän.
Etukäteen toimiminen on paljon halvempaa ja helpompaa kuin jo käynnissä olevan luonnonmullistuksen tai epidemian tuhojen korjaaminen. Se myös säästää ihmisiä kärsimykseltä.
– Perinteisessä ajattelussa tautitapauksiin aletaan reagoida, kun niitä ilmenee. Tällainen teknologia auttaa ehkäisemään tapauksia ennalta, sanoo Unicefin Sherin Varkey Jemenin kokeilusta.
Myös Ilmatieteen laitoksen tutkija Karoliina Pilli-Sihvola sanoo Jemenin hankkeen kertovan laajemmasta toimintatapojen muutoksesta avustustyössä.
– Ei odoteta, että jossain puhkeaa kolera ja aleta toimia vasta silloin, Pilli-Sihvola sanoo.
Hän huomauttaa, että vaikutusennusteet ovat nyt iso suuntaus myös meteorologiassa. Sen sijaan, että ennustettaisiin vain säätä, pyritään yhä enemmän ennakoimaan paremmin sään erilaisia seurauksia.
Ihminen ei aina toimi parhaan saatavilla olevan tiedon mukaan.
Ennuste on kuitenkin vasta ensimmäinen askel. Vasta toiminta ratkaisee, onko ennusteesta hyötyä.
Tulevaisuudessa saatamme pystyä ennustamaan tarkastikin, että tietyllä alueella on esimerkiksi paljon malariahyttysiä. Tartuntojen estäminen riippuu paikallisesta kyvystä reagoida.
– Onko varaa ostaa hyttysverkkoja? Onko terveysviranomaisilla mahdollisuus tehdä valistamista ja tiedottamista? luettelee Karoliina Pilli-Sihvola.
Jemenin kaltaisilla kriisialueilla ennakoimisesta ei ole aina edes hyötyä, sillä apua ei välttämättä saada perille taisteluiden vuoksi.
Haastavaa on myös saada päättäjät rahoittamaan ennaltaehkäiseviä toimia. Avustusjärjestöjen on helpompi perustella rahan tarvetta, kun katastrofi on jo tapahtunut. Hiljainen pitkän tähtäimen työ jää usein huomiotta.
Ja sitten on vielä se tosiasia, että ihminen ei aina toimi parhaan saatavilla olevan tiedon mukaan.
Suomessakin ennusteet varoittavat lähes joka talvi liukkaista keleistä. Tiedetään lähes varmasti jo ennalta, että jäisillä kaduilla monet liukastuvat ja loukkaavat itsensä.
Se ei silti tarkoita, että me osaisimme kaikki kuunnella varoituksia ja toimia niiden mukaan. Kuinka moni ostaa ajoissa nastakengät liukkaille keleille?
Vääräksi osoittautuneesta hälytyksestä voi seurata myöhemmin ongelmia.
Jemenissä koleraennusteita ei julkaista kaikelle kansalle. Siihen on hyvä syy.
Ennusteet voivat nimittäin mennä pahasti pieleen.
Jos ennuste ei osoita riskiä tietyllä alueella, ihmiset voivat ajatella olevansa turvassa. Sillä voi olla katastrofaaliset seuraukset.
Vääräksi osoittautuneesta hälytyksestä taas voi seurata myöhemmin ongelmia. Jos ihmiset evakuoidaan vaikkapa myrskyn tieltä eikä se iskekään, seuraavalla kerralla päättäjät saattavat säästää kalliista toimenpiteestä.
– Ihmisetkään eivät välttämättä enää suostu lähtemään, koska aiempi evakuointi osoittautui turhaksi tai heille tuli siitä traumaattisia kokemuksia, Pilli-Sihvola sanoo.
Ainakin toistaiseksi järkevämpää on, että ennusteet ovat päättäjien, viranomaisten ja järjestöjen käsissä. Sellaisten, jotka osaavat valita sopivat toimet.
Kolera on ollut tänä vuonna pienempi vitsaus Jemenissä kuin viime vuonna. Syitä voi olla monia.
Jäikö kolera tietyllä alueella puhkeamatta, koska siihen valmistauduttiin ennusteiden avulla?
Unicefin Sherin Varkeyn mukaan tarkkaa vastausta on mahdotonta antaa, koska hankekin on vasta aluillaan.
– Sanoisin, että nämä toimet yhdistettynä muihin tekijöihin ovat vähentäneet koleratapausten määrää, hän muotoilee.
Muut tekijät tarkoittavat mittavia varotoimia, jotka Jemenissä otettiin käyttöön sen jälkeen kun kolera levisi viime vuonna dramaattisesti.
Unicef esimerkiksi on avannut nesteytyspisteitä ja klinikoita ripulin hoitamiseen. Järjestö on jakanut polttoainetta, jotta jäteveden käsittely toimisi. Jemenissä on myös rokotettu satojatuhansia ihmisiä koleraa vastaan.
Yhdysvalloissa toimiva tutkijaryhmä uskoo, että myös ennusteilla on ollut oma merkityksensä. He toivovat, että koleraennusteita voitaisiin laatia vielä pidemmälle. Ja että mallia voitaisiin kokeilla Afrikan maissa.
Professori Antar Jutla tosin korostaa, että mallia kehitetään vielä.
Voisiko tartuntatautien ennustaminen olla tulevaisuudessa arkipäivää kaikkialla, Suomessakin?
Professori Jutlan mukaan juuri se on tarkoitus. Hän huomauttaa, että monien tartuntatautien leviäminen on kytköksissä sateisiin tai lämpötiloihin, vaikka muutkin tekijät vaikuttavat niiden leviämiseen.
Lähitulevaisuudessa ennustemalleja voitaisiin kehittää muitakin likaisen veden kautta leviäviä tauteja kuten ripulia aiheuttavaa shigellaa varten. Tutkijat nostavat esille myös hyönteisten levittämän malarian ja denguekuumeen.
Jutla intoutuu miettimään, miten varoituksia voitaisiin saada sovellusten kautta ihmisten puhelimiin.
Myös Ilmatieteen laitoksen tutkija Karoliina Pilli-Sihvola arvioi, että tulevaisuudessa pystymme laskemaan todennäköisyyksiä ainakin tiettyjen tartuntatautien leviämiselle. Yksinkertaista se ei kuitenkaan ole.
– Vaikutusennustaminen vaatii paljon historiallista dataa muun muassa väestöstä ja aiemmista tautien puhkeamisista, ja tätä dataa sitten yhdistetään sääolosuhteisiin, Pilli-Sihvola sanoo.
Professori Jutla uskoo, että jatkossa jopa flunssa-aaltoja voitaisiin ennustaa. Hän intoutuu miettimään, miten varoituksia voitaisiin saada sovellusten kautta ihmisten puhelimiin.
Myös Pilli-Sihvola pitää flunssan ennustamista periaatteessa mahdollisena. Algoritmeillä ja koneoppimisella on tulevaisuudessa isot mahdollisuudet.
– Flunssan leviämisestä on paljon dataa. Se näkyy heti esimerkiksi sairauspoissaoloissa ja monissa muissa indikaattoreissa.
Jemenissä koleratapausten määrä on lähtenyt taas viime aikoina nousuun.
Määrä on yhä selvästi pienempi kuin viime vuonna, mutta Maailman terveysjärjestö WHO varoitti jo elokuussa uuden kolera-aallon uhkaavan maata. Tiistaina WHO kertoi, että uusia koleraepäilyjä kirjataan nyt noin 10 000 viikossa, kun tammi-elokuussa vauhti oli puolet hitaampi.
Perimmäiset syyt tilanteeseen eivät ole kadonneet. Sota, nälkä ja köyhyys jatkuvat. Jemenin katastrofi on ihmisen tekoa.
Siksi kamppailu koleraa vastaan jatkuu kaikin keinoin. Vaikka ennustemallit eivät ole vielä täydellisiä, ne voivat olla vähintäänkin hyvä apu.
Juttuun on haastateltu taustaksi myös Britannian ilmatieteen laitoksen kehitysyhteistyöasioista vastaavaa Helen Ticehurstia, ulkoministeriön humanitaarisen avun ja politiikan yksikön päällikköä Claus Jerker Lindroosia ja Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen avustustoiminnan johtajaa Kalle Lööviä.
Lue lisää: