9.4.2017. On kuntavaali-ilta. Vaasalaisen panimoravintolan tiloissa vietetään vaalivalvojaisia usean puolueen voimin ja ääntenlaskennan etenemistä seurataan jännittyneenä sekä television että kännyköiden välityksellä.
Kun Vaasan tulos tulee, innostutaan ruotsalaisen kansanpuolueen pöydässä. Ylivoimainen ääniharava kaupungissa on kansanedustaja, valtuuston puheenjohtaja RKP:n Joakim Strand. Häneen luottaa kaikkiaan 4368 äänestäjää.
RKP:n pöydässä iloitaan myös naapurikunnan, Mustasaaren vaalituloksesta. Vaasan ja Mustasaaren kuntaliitokseen myönteisesti suhtautuvien valtuutettujen määrä kasvaa. Se miellyttää kuntaliitosmyönteistä Strandia. Pitkään unelmana ollut kuntaliitos alkaa jo siintää silmissä.
Vaalitulos on lähtölaukaus Suomen mahdottomimmalle kuntaliitokselle.
Viimeinen linnake?
Kaksikielisen Pohjanmaan pääkaupunki Vaasa on monella mittarilla mitattuna menestyvä kaupunki. Samaan aikaan kun vertailukaupungit ovat kasvattaneet väkilukuaan kuntaliitosten ansiosta, on Vaasan väkiluvun kasvu kuitenkin pysähtynyt kokonaan. Se on väkilukunsa perusteella pudonnut kaupunkien keskikastiin.
Vaasan kasvupyrkimysten kohtaloksi on koitunut se, että 1970-luvun kuntaliitosten seurauksena kaupungin ympärille syntyi vahva ruotsinkielinen Mustasaaren kunta. Siitä lähtien Suomen suurin RKP-enemmistöinen kunta on vaalinut ja vahvistanut asemaansa suomenruotsalaisuuden tärkeänä linnakkeena.
Vaasan kuntaliitoshaaveet ovat törmänneet kerta toisensa jälkeen Mustasaaren lujaan tahtoon säilyä itsenäisenä kuntana.
Vaasan ja Mustasaaren yhdistymistä selvitellään jälleen kerran. Tällä kertaa kuntaliitoksen puolustajat saivat keppihevosekseen terveydenhuollon päivystysuudistuksen. Vaasan keskussairaala ei saanut uudistuksessa laajan päivystyksen sairaalan asemaa.
Pohjanmaalla asiasta tehtiin kielikysymys ja jopa jotkut kuntaliitoksen vannoutuneet vastustajat alkoivat miettiä, pitäisikö taisteluparin yhdistää voimansa riitelyn sijaan. Olisiko suuri sittenkin kaunista? RKP:lle ja Pohjanmaan ruotsinkielisille kysymys on kimurantti. Pelissä on paljon, kun kyseessä on sekä kielen että puolueen asema.
Myyntimies ja maltillisuuden perikuva
Kuntaliitoksen puolestapuhujia Vaasassa riittää, mutta yksi on ylitse muiden. Ensimmäisen kauden kansanedustaja ja valtuuston puheenjohtaja, 36-vuotias Joakim Strand.
Strand asteli vuonna 2015 peräti yli 10 000 äänen voimin eduskuntaan. Strand puhuu sujuvasti molempia kotimaisia kieliä ja muutamaa muutakin. Hän ei ole kieliaktiivi vaan edustaa RKP:ssä liberaalimpaa kantaa.
Strand on nopea liikkeissään ja päämääränä hänellä on nostaa Vaasa maailmankartalle. Tavoite ei onnistu, ellei kuntaliitosta Mustasaaren kanssa synny. Kuntaliitoskysymystä Strand lähestyy suoraviivaisesti, turhia tunteilematta.
– Ei ole järkeä, että kolmen kilometrin välein istutaan eri kunnantaloissa ja ylläpidetään tuplaorganisaatioita, sanoo Strand.
– Mustasaari on vuodelta 1973, ei 600 vuoden takaa. Ei taida olla olemassa kovin monella mustasaarelaista identiteettiä. Aito paikallisidentiteetti on sitä, että olet koivulahtelainen, raippaluotolainen, sulvalainen…
Toista mieltä ja toista maata on 51-vuotias RKP:n Carola Lithén, Mustasaaren kunnanvaltuuston puheenjohtaja. Hän on rauhallinen, suorastaan viilipyttymäinen ja asettelee sanansa suomeksi tarkoin.
Lithénillä on kolmenkymmenen vuoden ura kunnallispolitiikassa. Hän oli vasta 21-vuotias kun hänet valittiin ensimmäisen kerran valtuustoon. Lähidemokratia edustaa Lithénille mustasaarelaisuuden ydintä. Hän muistaa myös usein mainita Mustasaaren pitkän historian ja sen, että kunnalla on oma identiteetti.
– Olen aina sanonut, että olen mustasaarelainen. Meillä on 670 vuotta historiaa Mustasaaressa, sanoo Lithén.
Kuntaliitosasioissa hän kehottaa itse kunkin laittamaan jäitä hattuun.
Kun Vaasan ja Mustasaaren valtuustojen puheenjohtajien kanssa keskustelee, on yhtäkkiä helppo nähdä kiistan ytimeen. Strand ja Lithén ovat kuin yö ja päivä. He edustavat hyvin kuntaliitoksen kannattajien ja vastustajien leirejä.
Uhkailua, syyttelyä ja kirjoittamattomia sääntöjä
Vaasan seudulla on tehty useita kuntaliitosselvityksiä, mutta tämä kerta on erilainen. Tällä kertaa aloite tuli Mustasaaren puolelta. Kunnasta, joka on pitänyt itsenäisyydestään kiinni jääräpäisesti. Joku sanoi helvetin jäätyneen.
21.9.2017. Ollaan historiallisen valtuustokokouksen tauolla Mustasaaren kunnantalolla. Kuntaliitosselvityksen aloittamisesta on juuri äänestetty. Esitys selvityksen tekemisestä on voittanut 26-17. Tulos ei yllätä valtuutettuja, he tiesivät jo toistensa kannat.
Mutta kansanäänestyksen liittäminen päätökseen - se yllättää, ja saa jotkut raivon partaalle. Kansanäänestystä pidetään liitoksen vastustajien salaisesti suunniteltuna vastaiskuna.
Valtuustosaliin kuuluu kahvilasta aggressiivista räyhäämistä, jollakin palaa totaalisesti pinna. Kohtaus jää lyhyeksi, mutta haavat se jättää.
RKP on Mustasaaren mahtipuolue. 43:sta kunnanvaltuutetusta 35 edustaa RKP:tä. Valtuustoryhmä on Suomen suurin. Käytännössä RKP päättää, mitä Mustasaaressa tehdään tai ollaan tekemättä. Mutta kuntaliitosselvitys Vaasan kanssa laittoi ryhmän sekaisin.
Valtuutetut ovat jakautuneet leireihin. Porukasta löytyvät selkeät liitoksen kannattajat ja liitoksen vastustajat. Kolmas ryhmä on valtuutetut, jotka eivät selkeää kantaa halua tai uskalla vielä ilmoittaa.
Vaasa ei kuntaliitosta vastusta, joten riippuu Mustasaaren RKP:stä, tuleeko sitä tai ei. Halusimme tietää, onnistuuko ryhmässä päätöksenteko ja asioista keskusteleminen - ja kuinka pahasti tilanne on kärjistynyt.
Lähdimme selvittämään sitä haastattelemalla Mustasaaren valtuuston RKP:läiset. 35:stä tavoitimme 33, ja hyvin varhain selvisi, että tarve puhua asiasta oli suuri.
Moni kertoo, että kuntaliitos näkyy ja kuuluu ryhmän kokouksissa. Usein asioista pystytään päättämään sovussa, mutta kun puhe kääntyy kuntaliitokseen, joukot kaivautuvat omiin poteroihinsa.
– Olen pettynyt tässä asiassa. Monissa asioissa pystytään työskentelemään, mutta kuntaliitoksessa on ollut hankalaa. Tämmöistä ei ole ikinä ennen ollut. Toivoisin, että käyttäydyttäisiin kuin aikuiset, sanoo Pernilla Vikström.
– Asiat pitäisi pystyä erottamaan ihmisestä. Keskustelu saisi olla vähän hillitympää. Kyllähän siellä jännitteitä on, ei siitä pääse yli eikä ympäri, kertoo Michael Luther.
Skismaa on aiheuttanut erityisesti kansanäänestyksestä päättäminen. Mustasaaren valtuustossa päädyttiin järjestämään liitoksesta neuvoa antava kansanäänestys sitten kun liitossopimus on saatu muodostettua. Päätös ei syntynyt totutussa järjestyksessä. Kirjoittamatonta sääntöä rikottiin.
Kansanäänestyksestä ei keskusteltu eikä siis päätetty etukäteen RKP:n ryhmässä vaan se tuotiin suoraan valtuustosaliin. Menettely on saanut osan valtuutetuista kuohuksiin.
Keskustelua on käyty runsaasti myös sosiaalisessa mediassa. Siellä äänessä ovat olleet myös valtuustoryhmän ulkopuoliset henkilöt.
Viime talvena ja alkukeväällä keskustelu äityi pahimmillaan eri osapuolten välillä uhkailuksi ja syytöksiksi. Carola Lithén sai syytöksistä osansa, samoin Joakim Strand.
– Jotkut ovat kirjoittaneet facebookissa, etteivät ikinä enää äänestä RKP:tä minun takiani. Vastustajista on osa kirjoittanut minusta aika rumasti ja se johtuu varmaan siitä, että he kokevat minun ajaneen tätä prosessia. En halua siitä tehdä mitään numeroa enkä lähde sitä itkemään mitenkään, sanoo Strand.
– Sieltä on tullut molemmilta sivuilta vähän yhtä ja toista. On mietitty, että oletko vaihtanut mielipidettä ja teetkö asiat oikeasti kunnolla työryhmissä. Somessa on ollut kovia syytöksiä, mutta en lue sitä enää. Se vie niin paljon aikaa ja energiaa, kertoo Lithén.
Propagandasota - tietyt väitteet toistuvat
Vaasan ja Mustasaaren kuntaliitoskeskustelussa toistuvat muutamat samat aiheet ja väittämät. Niitä viljelevät niin poliitikot kuin mediakin.
Kaikista yleisin on argumentti siitä, että Vaasan keskussairaalan asema huononi, koska kuntaliitosta ei ole tehty jo aiemmin. Ajatus perustuu siihen, että jos Vaasa olisi väkimäärältään suurempi, poliitikot eivät olisi voineet sivuuttaa Vaasaa.
Palataan siis ajassa vielä hieman taaksepäin.
8.10.2016. Lokakuuksi poikkeuksellisen hyytävä tuuli puhaltaa Vaasan torilla. Yleensä melko autiolle torille on ahtautunut jopa 10 000 ihmistä osoittamaan mieltään Vaasan keskussairaalan puolesta.
Banderolleissa ja kylteissä on iskulauseita sekä suomeksi että ruotsiksi. Selvää kuitenkin on, että suurimmat pelot liittyvät siihen, saavatko ruotsinkieliset enää Vaasasta kaikkia tarvitsemiaan palveluja - Vi behöver vårt sjukhus, julistetaan.
Taistelu sairaalasta
Kuntaliitoksen kannattajat: "Jos Vaasa ja Mustasaari olisivat tehneet kuntaliitoksen, Vaasa olisi saanut laajan päivystyksen."
Mielenosoituksella ei ollut toivottua vaikutusta, sillä eduskunta vahvisti joulukuussa 2016 uuden päivystyslain. Niin sanottu laaja päivystys keskitettiin 12 sairaalaan, Pohjanmaalla tämän statuksen sai Seinäjoen keskussairaala.
Suunnitelma tuli julki jo edellisenä keväänä ja sairaala-asia liitettiin nopeasti aiemmin tekemättömään kuntaliitokseen. Liitosmyönteiset alkoivat tehdä sairaalalla politiikkaa. Tähän lähtivät myös liitoksen puolesta voimallisesti kantaa ottavat maakuntalehdet.
Lääkintöneuvos Timo Keistinen toimi sosiaali- ja terveysmisteriön valmistelevana virkamiehenä. Hän valmisteli sairaalauudistusta hallitukselle yhdessä tiiminsä kanssa. Keistinen on myös Vaasan sairaanhoitopiirin entinen johtajaylilääkäri.
– Päätös piti tehdä nopeasti. Katsoisin kuitenkin, että päätös tehtiin hyvin perusteellisella lainvalmistelulla. STM teetätti seitsemän raporttia, joiden lisäksi Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos teki useita raportteja lisää, Keistinen toteaa.
Vaasassa oltiin eri mieltä ja päätöksestä kirjelmöitiin niin oikeuskanslerille kuin tasavallan presidentillekin, mutta vetoomukset eivät johtaneet mihinkään. Viimeinen oljenkorsi on kansalaisaloite, jonka allekirjoittajat vaativat Vaasan keskussairaalalle laajan päivystyksen statusta. Se on parhaillaan sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyssä muiden sote-lakien kanssa.
Haastattelemistamme 33:sta rkp:n mustasaarelaisvaltuutetuista lähes kaikki pitivät päätöstä poliittisena. Heistä noin kolmasosa on enemmän tai vähemmän sitä mieltä, että jos kuntaliitos olisi tehty aiemmin, olisi se vaikuttanut päätökseen.
– Vaasa olisi ehdottomasti saanut laajan päivystyksen, jos se olisi vahvempi. Kaupunkien suuruusjärjestys ratkaisee. Keskustapopulismi mahdollisti päätöksen. Jos Vaasassa olisi 80 000 asukasta, ei sen yli oltaisi kävelty, sanoo Mika Mäkisalo.
Asiasta nousi Vaasassa häly. Pian lehtien palstat täyttyivät jutuista, joissa pelättiin koko Vaasan keskussairaalan alasajoa, synnytysten loppumista ja sitä, että jatkossa päivystykseen joudutaan ajamaan Seinäjoelle.
– Jos ministeriöt ja hallitus on sitä mieltä, että täysin ruotsinkielinen sairas voidaan viedä täysin suomenkieliseen sairaalaan, niin he voivat tehdä mitä vain tulevaisuudessa, sanoo kunnanhallituksen puheenjohtaja Lars Gästgivars.
Turhat ja aiheelliset pelot
Timo Keistinen korostaa, että Vaasa saa itse päättää, miten laajasti se jatkossa päivystää.
– Seinäjoelle on annettu velvoite laajasta päivystyksestä, Vaasa saa itse päättää. Asioista neuvotellaan yhteisymmärryksessä erva-alueen kanssa, eivätkä turkulaiset ala väittää vastaan, jos Vaasassa päätetään päivystää jotakin. Seinäjoki ei myöskään saa senttiäkään enempää rahaa laajan päivystyksen vuoksi, Keistinen sanoo.
Terveydenhuoltolain uudistukset on toteutettu jo ennen varsinaista sote-uudistusta, ja laajaa päivystystä koskeva asetus astui voimaan jo viime tammikuussa.
Vaasassa päivystys on säilynyt ennallaan uudistuksen jälkeen. Sairaalapäivystyksestä on lähetetty tänä vuonna Seinäjoelle viisi potilasta. Hekin ovat sairaanhoitopiirin johtajan Marina Kinnusen mukaan tilastoharhoja, sillä he ovat tulleet ensin Seinäjoelta Vaasaan.
Käytännön vaikutus on siis kaukana julkisesta keskustelusta ja ihmisten peloista. Marina Kinnunen pitää kuitenkin uhkaa mahdollisena tulevaisuudessa.
– Jos tämä lainsäädäntö pysyy, niin ei tulla rajoittamaan sitä, miten saamme päivystää, se on totta. Mutta me näemme uhkana sen, että kun on kerran päätetty kategorisoida tällainen 12 laajan päivystyksen sairaalan malli, niin ne ovat myös ne sairaalat, joihin ollaan valmiita rahallisesti panostamaan enemmän ja kehittämään. Miksi tätä kategorisointia olisi muuten tehty, Kinnunen toteaa.
Suuri on kaunista, vai onko?
Pyysimme valtiovarainministeriöstä laskelmaa mahdollisen liitoksen vaikutuksista kuntien valtionosuuksiin. Finanssineuvos Markku Nissinen teki laskelmat ja niiden mukaan liitoksen tapahtuessa valtionosuus pienenisi siitä, mitä se on nyt kunnissa yhteenlaskettuna. Osuus olisi 1,6 miljoonaa euroa vähemmän.
Mustasaaressa peruspalveluiden valtionosuus on hieman alle 34 miljoonaa ja Vaasassa 81,5 miljoonaa eli yhteensä hieman yli 115 miljoonaa. Liitoksen myötä summa olisi 113,7 miljoonaa. Muutos tulisi käytännössä verotuloihin perustuvasta valtionosuuden tasauksesta.
Kuntaliitosten ei ole osoitettu tuovan ainakaan nopeita säästöjä kuntien talouteen. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus julkaisi viime vuonna tutkimuksen, jossa se tarkasteli vuoden 2009 kuntaliitosten taloudellisia vaikutuksia.
Vuonna 2009 toteutettiin 32 kuntaliitosta, joihin osallistui 99 kuntaa. Näitä verrattiin samanlaisiin kuntiin, jotka eivät toteuttaneet potentiaalista liitosta. Tutkimuksen mukaan liitokset eivät täyttäneet niille asetettuja säästötavoitteita. Liitoskuntien menot kehittyivät liitoksen jälkeen seuraavan kuuden vuoden ajan lähes samalla tavalla kuin vastaavien kuntien, jotka eivät tehneet liitosta.
Rahanjaosta puhuttaessa todetaan usein, että suuret kaupungit saavat kaikki rahat. Isompi koko ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sitä, että rahaa tulisi enemmän. Sen sijaan edunvalvonnassa koolla on merkitystä, sanoo Kuntaliitosta tutkimus- ja kehitysjohtaja Jenni Airaksinen:
– Jossakin tietynlaisessa edunvalvonnassa ääni kovenee eikä puhuta ristiin, mutta mikään automatiikkaa siinä ei ole. Tottakai edunvalvonnassa sillä massalla on merkitystä, mutta tärkeämpää on se, että kuuluuko sieltä yksi ääni vai kaksi ääntä.
Kieli ja pelot
Kuntaliitoksen vastustajat: "Ruotsin kielen asema heikkenee uudessa kunnassa."
Jos Mustasaari ja Vaasa liittyvät yhteen, muuttuu kieliasetelma uudessa kunnassa aiemmasta selvästi. Tällä hetkellä Vaasa on enemmistöltään selvästi suomenkielinen. Asukkaista noin 70 prosenttia puhuu äidinkielenään suomea. Ruotsinkielisiä kaupungissa on 23 prosenttia.
Mustasaari puolestaan on enemmistökieleltään ruotsinkielinen. Ruotsia äidinkielenään puhuu noin 70 prosenttia ja suomenkielisten osuus on kunnan asukkaista noin kolmannes.
Liitoksen jälkeen kielijakauma menisikin niin, että uudessa kunnassa suomenkielisten osuus olisi kuutisenkymmentä prosenttia ja ruotsinkielisten 33 prosenttia. Liitoksen vastustajien pelko tiivistyy ruotsin kielen aseman heikkenemiseen.
– Ruotsin kieltä pitää suojella, ettei se häviä Suomesta, olemme iso ruotsinkielinen kunta ja se on tärkeää, sanoo Peter Back.
– Kunnassa voi olla vain yksi ihminen, joka hoitaa jotakin tiettyä hallinnollista asiaa. Jos tämä ihminen puhuu vain suomea, niin se on ongelma. Jotkut mustasaarelaiset eivät ymmärrä sanaakaan suomea, sanoo Rosemarie Finne.
Liitoksen kannattajat puolestaan muistuttavat, että Vaasa on kaksikielinen kuten Mustasaarikin.
– Välillä keskustelusta saa kuvan, että Mustasaari olisi täysin ruotsinkielinen. Mustasaaren kunta on kaksikielinen. Pelätään myös hallintokielen muuttumista. Se on tärkeä päättäjille ja virkamiehille mutta palvelukieli on kuitenkin kuntalaisille tärkein, sanoo Anita Sundman.
Pelko siitä, ettei pärjää omalla kielellään on inhimillistä. Åbo Akademin tutkija Siv Sandberg tuntee Vaasan seudun ja on seurannut kuntaliitossuunnitelmia pitkään. Hän muistaa miten Vaasan ja Vähänkyrön liitosta tehtäessä Vähässäkyrössä pelättiin, että kunnasta tulee ruotsinkielinen. Nyt puolestaan Mustasaaressa mietitään, että kieli vaihtuu suomeksi.
Tutkija Sandberg ei halua vähätellä pelkoja sillä pelkoihin pitää hänen mielestään suhtautua kunnioittavasti. Ne vaikuttavat moneen asiaan.
Kyläpolitiikan loppu?
Kun pyysimme mustasaarelaisia RKP-valtuutettuja listaamaan asioita, jotka tekevät kuntaliitosneuvotteluista tunteita herättävän asian, toistui vastauksissa lause: “Maaseutu on maaseutu ja kaupunki on kaupunki”.
– Kyse on identiteetistä. Mustasaari on maalaiskunta, jossa päättäjät ovat lähellä ihmistä. Kyliä on 34, monta pientä yhdistystä. Alue on iso, mutta henki tiivis, toteaa Linda Ahlbäck.
Mustasaaren maaseutukylät ovat erittäin ruotsinkielisiä. Mahdollisessa kuntaliitoksessa huolestuttaa muun muassa palveluiden saanti jatkossa omalla äidinkielellä.
– Kylillä on totuttu hoitamaan asiat tietyllä tavalla ja tuttujen virkamiesten kanssa. Viljelijät miettivät rakennuslupia. Jos liitytään, tuleeko asioista monimutkaisempia, pohtii valtuutettu Patrik Pada.
– Tunnen ihmiset kelle soitan kunnassa. On hyvä tietää, kenelle puhuu, sanoo puolestaan Alf Burman.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Lars Gästgivars nostaa esille maanomistuskysymyksen. Monet maanviljelijät omistavat maita kaavoittamattomilla alueilla ja niille on ollut helppo saada rakennuslupia.
– Tonttilohkoja on säästetty lapsille ja nyt mietitään, kuinka niiden kävisi Vaasassa, Gästgivars toteaa.
Kyläpolitiikka, jota myös lähidemokratiaksi voidaan sanoa, on ollut tärkeä asia kuntalaisille. Lähes kaikki kylät ovat saaneet edustajan kunnanvaltuustoon ja alueet on huomioitu poikkeuksellisen hyvin myös paikoilla kunnanhallituksessa.
Oman alueen poliitikko on voinut nostaa kylän asiat esille ja toimia yhteyshenkilönä paikallisille asukkaille.
– Mustasaari on hyvin toimiva kunta, joka pärjää. Liitos ei muuttaisi sitä ainakaan paremmaksi, toteaa Peter Back.
Vaasan ja Mustasaaren väliset kuntaliitosselvitykset vuosien varrelta ovat tuttuja aluetutkija Hannu Katajamäelle. Hän on entinen Vaasan kaupunginvaltuutettu ja Vaasan yliopiston aluetieteen professori. Katajamäki näkee, että kaupungin ja maaseudun yhdistämisessä on aitoja haasteita.
– Vaasa on tiivis kaupunki ja Mustasaari moniaineksinen maaseutukunta. Siitä tulisi moniaineksisen kaupunkiytimen ja laajojen maaseutualueiden muodostama kokonaisuus. Sitä pitää ohjata ja kehittää mahdollisimman oikeudenmukaisesti.
Vaasan ja Mustasaaren kuntaliitosneuvotteluissa työstetään parhaillaan yhdistymissopimusta, jossa sovitaan siitä, miten uusi kunta toimisi. Katajamäki korostaa juuri liitossopimuksen merkitystä. Hänen mielestä Mustasaaren kylille on annettava riittävästi valtaa hallita omia asioitaan uudessa kaupungissa.
– Vaasa ja Mustasaari tarvitsevat ennennäkemättömän vahvan aluedemokratian mallin. Jos kuntaliitosta ei valmistella kunnolla, se voi aiheuttaa tyytymättömyyttä pitkään. On olemassa useita esimerkkejä kuntaliitoksista, joissa vielä kymmenien vuosien jälkeenkin vanhat ristiriidat oirehtivat ja tekevät yhdessä eteenpäin menemisestä hankalaa, Katajamäki varoittaa.
– Esimerkiksi yritykset voivat katsoa sijoittumispäätöksissään väkiluvun sijaan sitä, miten asiat kunnassa hoidetaan, ja miten joustavaa päätöksenteko siellä on, hän jatkaa.
Mustasaaren valtuutetuista moni ainakin sanoo laittavansa painoarvoa liitossopimukselle. Päätöstä liitoksen puolesta ei tule tehdä, jos se on kuntalaisille heikko. Tätä korostivat useat valtuutetut jo viime syksynä, kun päätös liitosselvityksen aloittamisesta tehtiin.
Kiusallista puolueelle
Mustasaaren RKP:n ryhmän repeäminen on kiusallista puolueelle. Tosin puolueen puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson on pitänyt kuntaliitosasiassa omasta kannastaan kiinni. Se on, ettei hän kantaansa liitokseen kerro.
– Kuntapäättäjät ovat kuntalaisten valitsemia ja kuntapäättäjillä on oikeus ja velvollisuus päättää kuntalaisten asioista. Se olisi väärin, että puoluejohto lähtisi sanelemaan, että tässä tehdään näin ja näin, sanoo Henriksson.
Tutkija Siv Sandberg on ollut muun muassa tekemässä Vaasan seudulla kymmenisen vuotta sitten kuntaliitosselvitystä. Silloin selvityksessä oli mukana useita kuntia.
Sandberg ei ihmettele puoluejohdon nihkeyttä kannan ottamiseen. Hän muistuttaa, että esimerkiksi vuonna 2009 Länsi-Uudellamaalla kun nykyistä Raaseporia muodostettiin, puolue kärsi nahoissaan kun se koitti vaikuttaa tulokseen. Liitos myös toteutui suppeampana kuin RKP olisi toivonut.
– Siellä yritettiin saada aikaan uudistuksia, jotka suosivat ruotsinkielisten asemaa. Puolueelle tuli aika kovaa takapakkia seuraavissa vaaleissa.
Sandberg on huomannut, että kuntarakenne- ja aluejakoasiat ovat olleet puolueelle vaikea paikka.
– Aina kun RKP on puolueena yrittänyt taivuttaa tai painostaa omiaan toimimaan kunnissa tavalla tai toisella, se on maksanut puolueelle paljon. RKP on nyt ottanut varovaisen kannan.
"Tämä pitäisi hoitaa siististi"
Vaikkei puolue kantaa otakaan, on puolueen puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson tavannut RKP:n alueen väkeä asiaan liittyen. Mustasaaren kunnanvaltuuston puheenjohtaja Carola Litheń ei avaa tapaamisen sisältöä sen tarkemmin, mutta hän pitää tapaamista hyvänä.
– Henriksson kävi ja puhui meidän ryhmälle. RKP:lle on tärkeää millä tavalla tämä hoidetaan. Tämä pitäisi hoitaa siististi. Kaikkien pitäisi saada mahdollisuus kertoa mitä he ajattelevat, sanoo Lithén.
Kuntaliitos Vaasan ja Mustasaaren välillä tietäisi uudessa valtuustossa sitä, että Mustasaareen verrattuna RKP:n yksinkertainen enemmistö olisi historiaa. Vaasassa asioiden eteenpäin viemiseksi tarvitaan kannatusta muistakin puolueista.
Vaasan kaupunginvaltuuston puheenjohtajalla Joakim Strandilla on selvä näkemys asiasta.
– En usko että voi olla ikinä optimaalista, että yhdellä puolueella on yksinkertainen enemmistö, sanoo Strand.
Mutta miten sitten käy uuden kunnan valtuustoa muodostettaessa?
Tutkimustiedosta ei ole apua, sillä tieto on ristiriitaista siitä, miten kuntaliitoksen jälkeen uudessa kunnassa äänestetään. Näin sanoo Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Jenni Airaksinen:
– Jossain äänestysaktiivisuus nousee hurjasti eli äänestetään omia läpi. Toisaalla ei taas äänestetä kun ajatellaan, ettei kannata, kun ne eivät mene kuitenkaan läpi. Näiden prosessien jälkeen on vaikea sanoa mitään mekaanista totuutta miten käy.
RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson ei usko, että Vaasan ja Mustasaaren kuntaliitoksella olisi vaikutusta puolueen kannatukseen. Mutta aivan yhdentekevä Vaasan ja Mustasaaren tilanne ei varmasti puolueelle ole. Suurimman RKP-enemmistöisen kunnan katoaminen kartalta olisi tiukka paikka.
Lopputulos jättää arvet – oli se mikä hyvänsä
Vaikka poliittiset voimasuhteet edellisissä kuntavaaleissa heilahtivatkin liitoksen kannattajien hyväksi, lopputulos voi keikahtaa vielä kumpaan suuntaan hyvänsä.
Valtuutetut pohtivat haastatteluissa käytännön asioita, mutta taustalla kytee myös jatkuvasti kysymys ruotsin kielen ja ruotsinkielisen väestön asemasta.
Mustasaaressa on tarkoitus päättää yhdistymisestä ensi vuoden alkupuoliskolla. Sitä ennen valmistellaan yhdistymissopimus ja kuullaan mustasaarelaisia kansanäänestyksessä.
RKP-valtuutettujen mielipide kansanäänestyksestä on laajalti se, että kansanäänestyksessä äänestysprosentin on oltava suuri ja äänestystuloksessa selkeä ero, jotta sillä olisi vaikutusta päätökseen.
Kuntaliitossopimuksen ja -selvityksen merkitystä pidetään suurempina. Moni valtuutettu kertoo katsovansa sopimuksen ennen kuin tekee päätöksensä. Joukossa on kuitenkin myös valtuutettuja, jotka ovat muodostaneet kantansa eivätkä tule sitä muuksi muuttamaan.
Liitosselvitys haluttiin tehdä valtuutettujen äänin 26-17. Liitoksesta päätettäessä tulos voi kuitenkin olla aivan eri. Jos ja kun RKP:läisten kannat hajoavat, vaa’ankieliasemaan nousevat kerrankin harvat muiden puolueiden edustajat.
Mutta tuleeko mahdottomasta kuntaliitoksesta lopulta mahdollinen?
Joakim Strand ainakin tekee kaikkensa, että tulisi.
– Olin pitkään sitoutumattomana, mutta yksi pääsyy miksi liityin RKP:n jäseneksi oli se, että pelkästään RKP:n jäsenenä pystyy tämän liitoksen hoitamaan.
Carola Lithén ennustaa, että keskustelu kuntaliitoksesta muuttuu syksyn kuluessa entistä kiivaammaksi. Uhkaustenkin aika tulee vielä, hän uskoo. Valtuuston puheenjohtaja katsoo toistaiseksi onnistuneensa tehtävässään hyvin, vaikka onkin selkeästi liitoksen vastustaja.
– Tämä on tosi tärkeä kysymys monille ihmisille. Olen iloinen, kun otetaan yhteyttä, mutta tietysti saisi olla vähän puhtaampi peli. Kaikki ovat tienneet jo alusta, että oma mielipiteeni on selkeä.
Oli lopputulos mikä hyvänsä, kolhuitta päätöksestä ei selvitä. Moni Mustasaaren RKP:n valtuutetuista on pettynyt politiikkaan. Kiista jättää ikuiset arvet.
Juttua varten on haastateltu lisäksi aluetutkija Timo Aroa, politiikan tutkija Mari K. Niemeä, politiikan tutkija Sami Borgia, Vaasan keskussairaalan entistä johtajaylilääkäri Auvo Rauhalaa sekä pitkäaikaista Vaasan valtuuston puheenjohtajaa ja RKP:n kansanedustajaa Håkan Nordmania.