Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Jos ennustukset olisivat käyneet toteen, Suomessa pössyteltäisiin pian pilveä viranomaisten luvalla.
Poliisiammattikorkeakoulun vuonna 2012 tekemässä ennakointitutkimuksessa lähes kolmannes asiantuntijavastaajista piti todennäköisenä, että kannabiksen käytön ja hallussapidon rangaistavuudesta luovutaan vuoteen 2020 mennessä.
Huumeet Suomessa 2020 -tutkimukseen vastanneet arvioivat, että kannabiksen käyttö ja kotikasvatus saattavat seuraavien kahdeksan vuoden aikana lisääntyä niin paljon, että rangaistuskäytäntöjä on lievennettävä.
Pieleen meni.
Suurissa kaupungeissa toki on jo alueita, joilla käytännössä saa pajautella vailla huolta virkavallan väliintulosta, mutta virallisesti huumeet ovat Suomessa edelleen hyvin laittomia.
Mutta kuinka kauan?
2000-luvulla maa ja osavaltio toisensa jälkeen on joko laillistanut kannabiksen tai luopunut sen rangaistavuudesta.
Vihreä aalto on edennyt hoiperteleva askel kerrallaan. 2000-luvulla maa ja osavaltio toisensa jälkeen on joko laillistanut kannabiksen tai luopunut sen rangaistavuudesta.
Yhdysvalloissa pajauttelu on sallittu yhdeksässä osavaltiossa ja maan pääkaupungissa. Maailman maista huumelakejaan ovat viimeksi höllentäneet Kanada ja Norja. Kanada laillisti kannabiksen käytön, Norja dekriminalisoi.
Keskustelua käydään meilläkin, sillä kannabiksen käyttö yleistyy tasaista tahtia. Lähes neljäsosa suomalaisista on kokeillut kannabista ainakin kerran elämässään. Ero entiseen on melkoinen. Vuonna 1992 vain kuusi prosenttia suomalaisista oli kokeillut kannabista.
Jos kehitys jatkuu samansuuntaisena, pian yli puolet väestöstä kannattaa depenalisaatiota.
Samaan aikaan nuorten päihdeasenteet liberalisoituvat. Kannabiskokeilujen riskejä pidetään vähäisinä, ja moni pitää viikoittaistakin käyttöä harmittomampana kuin ryyppäämistä.
Kannabis ei ole harmiton huume, mutta monien tutkijoiden mukaan sen haittoja on liioiteltu. Porttiteorialle ei oikein ole päteviä perusteita, ja kysymys "koukkuun" jäämisestäkin on monimutkaisempi kuin usein annetaan ymmärtää.
Viime vuosina myös viranomaisten asenteet ovat muuttuneet.
Syksyllä 2017 THL julkaisi kymmenen kohdan ohjeistuksen kannabiksen haittojen vähentämiseen. Ensimmäinen ohje on tietenkin "älä käytä", mutta sen lisäksi THL antaa konkreettisia vinkkejä ja esimerkiksi kehottaa suosimaan polttamisen sijaan muita käyttötapoja, kuten vaporisaattoreita ja syötäviä tuotteita.
Seuraavana vuonna THL:n tutkijat Tuukka Tammi ja Pekka Hakkarainen ehdottivat, että huumeiden käytön rangaistavuudesta luovuttaisiin. Depenalisaation kannalla on myös esimerkiksi Youth Against Drugs -kansalaisjärjestö.
Tällä hetkellä 42 prosenttia suomalaisista ajattelee, ettei kannabiksen käyttämisestä pitäisi rangaista. Jos kehitys jatkuu samansuuntaisena, pian yli puolet väestöstä kannattaa depenalisaatiota. Sillä on ennen pitkää seurauksia myös politiikalle.
Joten: Milloin kannabis laillistetaan Suomessa? Päästäänkö jo ensi vaalikaudella pajauttelemaan?
Nykyisistä eduskuntapuolueista mikään ei kannata kannabiksen dekriminalisointia.
Lyhyt vastaus: ei päästä. Nykyisistä eduskuntapuolueista mikään ei kannata kannabiksen dekriminalisointia. Depenalisointiakin kannattaa vain vihreät, mutta siniset on valmis selvittämään sen "yhteiskunnallisia vaikutuksia".
Toisaalta kokoomuksesta kommentoidaan, että pelkästään omaan käyttöön tulevien vähäisten huumausainemäärien hankkiminen ja käyttäminen on jo käytännössä depenalisoitu, sillä käyttörikoksista ei juuri jaeta tuomioita.
"Haluamme kuitenkin pitää kiinni kriminalisoinneista, joiden tarkoituksena on omalta osaltaan ennaltaehkäistä huumausaineiden käytöstä aiheutuvia ongelmia", kirjoittaa puoluesihteeri Janne Pesonen.
On poistettava tilanteet, joissa apua ongelmaansa hakeva käyttäjä ei rangaistusten pelossa uskaltaisi hakeutua palveluiden tai hoidon piiriin.
Tuula Lampinen, sdp
Perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit suhtautuvat kannabikseen yksiselitteisen kielteisesti.
"Huumausaineiden käyttö, hallussapito, valmistaminen ja kauppaaminen on säädetty rangaistavaksi, ja kannatamme tätä jatkossakin", kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Riikka Purra.
Kristillisdemokraatit puolestaan pitää hyvänä Suomen nykyistä huumepolitiikkaa, jossa rangaistusten lisäksi panostetaan "ennaltaehkäisyyn ja valistukseen", kertoo puolueen pääsihteeri Markus Kalmi.
Myöskään SDP ei näe "suurta tarvetta" muutoksille huumelaeissa, mutta se painottaa linjassaan haittojen vähentämistä. Siinä voivat SDP:n mukaan auttaa esimerkiksi neulanvaihtopisteiden tai valvottujen pistotilojen tarjoaminen.
"On poistettava tilanteet, joissa apua ongelmaansa hakeva käyttäjä ei rangaistusten pelossa uskaltaisi hakeutua palveluiden tai hoidon piiriin", kirjoittaa SDP:n poliittinen koordinaattori Tuula Lampinen.
Viime kesänä Pirkanmaan keskustanuoret vaati kannabiksen laillistamista.
Perussuomalaiset, keskusta ja siniset nojaa osittain huumekannassaan porttiteoriaan. Sen todenmukaisuus on kiistanalainen.
"Kannabiksen käyttö mahdollistaa vaarallisempien huumeiden käytön", kirjoittaa sinisten puoluesihteeri Matti Torvinen.
Perussuomalaisten Purran mukaan kannabiksesta on helppo "siirtyä eteenpäin", eikä "pössyttely" muutenkaan tee hyvää. Lääkekannabikseen perussuomalaiset kertoo suhtautuvansa hieman myönteisemmin, mutta:
"Depenalisointi on myös periaatteellisesti väärin, koska jos jokin on kiellettyä, se ei voi samaan aikaan olla sallittua."
Toisenlaisia vaatimuksiakin on esitetty. Viime kesänä Pirkanmaan keskustanuoret vaati kannabiksen laillistamista, mutta emopuolue tyrmäsi aloitteen.
"Kannabiksen käyttö aiheuttaa riippuvuutta ja sen käytön arvioidaan madaltavan kynnystä muiden huumeiden käyttöön", keskustan puoluekokous vastasi tuolloin. Kanta on pysynyt samana.
On seurattava muiden maiden politiikkaa ja tehtävä yleisesti haittoja vähentävää päihdepolitiikkaa.
Pilvi Uuttu
Vasemmistoliitto on eduskuntapuolueista ainoa, jolla ei ole kantaa asiaan.
"On seurattava muiden maiden politiikkaa ja tehtävä yleisesti haittoja vähentävää päihdepolitiikkaa", vastaa vasemmiston toimistosihteeri Pilvi Uuttu.
Rkp ei vastannut Ylen kyselyyn.
Jutun lähteinä on käytetty Mikko Piispan kirjaa Yhdeksän sanaa Y-sukupolvesta (Teos 2018), Anton Vanha-Majamaan Kannabiskirjaa (Kosmos 2018), THL:n selvityksiä suomalaisten huumeiden käytöstä ja huumeasenteista vuosilta 1992–2014 (2016) ja vuonna 2018 (2019) sekä Poliisiammattikorkeakoulun ennakointitutkimusta Huumeet Suomessa 2020 (2012).
Juttua tarkennettu 18.3.2019 kello 15.46. Norja ei ole laillistanut kannabiksen käyttöä vaan dekriminalisoinut sen. Dekriminalisointi ei tarkoita huumeiden laillistamista vaan sitä, ettei huumeiden käytöstä rangaista.
Lue myös: