RIO DE JANEIRO Nuorehko nainen horjuu, kun farkkuihin ja pikkutakkiin pukeutunut pastori painaa tiukasti kättään hänen päätään vasten.
– Lähde pois. Jeesuksen nimeen, yksi, kaksi, kolme! pastori Valdson Alves de Souza käskee ja tönäisee naisen päätä taaksepäin voimalla, mutta hallitusti.
Sitten hän halaa naista. Toimitusta seuraava parikymmenen hengen naisvoittoinen yleisö taputtaa huojentuneesti.
Kello lähestyy yhdeksää perjantai-iltana. Kuten joka päivä, uushelluntailainen Rios de Água Vivan seurakunta on koolla remontissa olevan toimistorakennuksen neljännessä kerroksessa. Äänieristyslevyillä vuoratussa salissa ei arvaisi, että kuuluisa Copacabanan hiekkaranta sijaitsee vain reilun korttelin päässä.
Pastori Alves de Souza, 61, perusti kirkkonsa vuonna 1994 toimittuaan yli vuosikymmenen muissa helluntailaisissa ryhmittymissä. Kirkon nimi on suomeksi käännettynä Elävän veden joet. Jäseniä sillä on runsaat parisataa.
Pastori kertoo manaavansa pois pahoja henkiä, jotka aiheuttavat ihmisissä sairauksia ja muuta pahaa oloa. Hän vakuuttaa esimerkiksi parantaneensa 102 syöpää.
– Tunnen, kuinka Jumala koskettaa minua, ja värisen. Tunnen, mitä minun pitää sanoa, enkä koskaan ole tehnyt virhettä, sillä Pyhä henki puhuu kauttani, hän sanoo.
Ihmetekoihin uskominen ja henkilökohtainen jumalasuhde ovat tyypillisiä piirteitä niin protestantteihin lukeutuville helluntailais-karismaattisille kirkoille kuin koko karismaattiselle liikkeelle, joka on levinnyt myös katolisen kirkon piiriin.
Helluntailais-karismaattiset kirkot ovat kasvaneet viime vuosikymmeninä nopeasti erityisesti Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa.
Brasiliassa näiden liikkeiden kannattajat ja politiikan oikeistopopulistit ovat löytäneet toisensa. Presidentti Jair Bolsonaro valittiin viime syksynä virkaansa uushelluntailaisten tuella.
Brasilian symbolina tunnettu Kristus-patsas seisoo kädet levällään Corcovadovuoren huipulla Rio de Janeiron yllä.
Maailmankuulu patsas on kertonut katolisen kirkon vankkumattomasta asemasta Brasiliassa, mutta nyt ylivoima on uhattuna.
Kun vielä 1970-luvulla katolilaisten osuus oli yli 90 prosenttia väestöstä, nyt enää noin 60 prosenttia brasilialaisista on katolilaisia. Samalla protestanttien osuus on kasvanut noin neljännekseen väestöstä. Heistä ainakin kahden kolmasosan arvioidaan olevan helluntailaisia.
Brasilian toiseksi suurimmassa kaupungissa Rio de Janeirossa muutos on ollut vieläkin voimakkaampaa. Koko osavaltiossa enää alle puolet asukkaista on katolilaisia.
Rio de Janeirossa pormestariksi äänestettiin vuonna 2016 helluntailais-karismaattisen Universal do Reino de Deus -kirkon piispa Marcelo Crivella, joka tunnetaan myös suosittuna gospel-laulajana. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun helluntailainen nousi brasilialaisen suurkaupungin johtoon.
Kuuntele Maailmanpolitiikan arkipäivää:
Erittäin suosittuja ovat niin kutsutut uushelluntailaiset kirkot. Osa niistä on kerännyt miljoonia jäseniä, kuten Universal do Reino de Deus kirkko. Osa taas on pikkuruisia, kuten toimistotalossa Copacabanassa kokoontuva Rios de Água Viva.
Perjantai-iltana sen messuun on tullut 35-vuotias Marluce Barbosa Souza. Hän on siinä mielessä tyypillinen uushelluntailaisen seurakunnan jäsen, että on saanut katolisen kasvatuksen ja kääntynyt protestantiksi aikuisiällä.
– En osannut rukoilla oikein katolisessa kirkossa. En tiennyt, että Jeesus voi puhua myös tällaiselle syntiselle kuin minä. Täällä hän ei puhu minulle vain papin kautta, vaan myös gospel-musiikin avulla, Barbosa Souza selittää.
Hän kertoo tulleensa karismaattisen kirkkoon alun perin ystävänsä neuvosta hakemaan apua kohdussaan olleeseen kasvaimeen, jota hän ei päässyt yrityksistään huolimatta leikkauttamaan. Myöhemmin hän pääsi leikkaukseen ja sai myös töitä, minkä hän uskoo tapahtuneen Jumalan armosta.
Moniin uushelluntailaisissa kirkoissa vetoaakin niin kutsuttu menestyksen teologia. Sen mukaan uskominen seurakunnan opettamalla tavalla tuo menestystä, terveyttä ja aineellista hyvinvointia.
Menestyksen teologiaan uskoo myös 37-vuotias Adriana Salgueiro Ferreira Jardim, joka tuli Rios de Água Vivan seurakuntaan anoppinsa kutsumana. Hän sanoo Jumalan auttaneen hänet irti tupakasta ja alkoholista. Päihteet ovat tavallisesti uushelluntailaisissa liikkeissä kiellettyjä.
– Olen nähnyt monta muutosta elämässäni, en pelkästään hengellisellä puolella vaan myös materiaalisesti. Nyt olen pystynyt ostamaan itselleni asunnon täältä Copacabanasta, hän sanoo.
Vastineeksi jäsenyydestään seurakuntalaiset maksavat kirkolle kymmenyksiä eli kymmenen prosenttia kaikista tuloistaan. Niin tekevät myös koiriaan työkseen ulkoiluttava Marluce Barbosa Souza ja myyjänä työskentelevä Adriana Salgueiro Ferreira Jardim.
Keskituloiselle riolaiselle se voi olla suuri taloudellinen uhraus, sillä eläminen kaupungissa ei ole halpaa.
Kymmenysten maksamista pidetään velvollisuutena useimmissa helluntailais-karismaattisissa kirkoissa. Pastori Valdson Alves de Souza korostaa, että hänen kirkossaan rahat menevät tilojen vuokraan ja muun käytännön toiminnan rahoittamiseen.
Joidenkin uushelluntailaisten kirkkojen johtajat kuitenkin tunnetaan Brasiliassa pröystäilevästä elämäntavastaan. Myös syytöksiä petoksista ja muista väärinkäytöksistä on esitetty.
Tunnetuin tapaus koskee Universal do Reino de Deus -kirkon johtajia, joita vastaan nostettiin vuosikymmen sitten syytteet rahanpesusta. Myöhemmin syytteet peruttiin.
Rio de Janeiron suurin slummialue Complexo do Alemão leviää laajalle kaupungin pohjoisosan kukkuloiden rinteillä.
Viime vuosina monet uudet helluntailais-karismaattiset kirkot ovat avanneet täällä oviaan. Vaikka uushelluntailaisuus leviää niin keskiluokan kuin rikkaidenkin keskuudessa, sen todellinen kasvu nojaa suurkaupunkien slummien köyhään väestöön.
Complexo do Alemãossa suosituin kirkko on uushelluntailainen Assembleia de Deus. Se on noin 12 miljoonalla jäsenellään koko Brasilian ylivoimaisesti suurin protestanttinen kirkko.
Kirkon sanaa slummissa eli favelassa on julistanut jo lähes 35 vuoden ajan Ivânia Sousa Soares, 55. Naisena hän ei voi toimia kirkossa pastorina, mutta hän levittää sanomaa ja on saanut seurakuntansa johtajalta luvan toimituksiin, joissa hän sanoo ajavansa pahoja henkiä pois ihmisistä.
Sousa Soares kertoo elämänsä olleen yhtä alamäkeä ennen uskoon tuloa.
Koulunkäynti loppui kokonaan jo 11-vuotiaana ilman, että hän pääsi koskaan edes ensimmäistä luokkaa läpi. Sousa Soares heitettiin koulusta ulos, koska hän sotkeutui huumeisiin ja yritti löytää koulusta ostajia kannabikselle. Pian hän siirtyi käyttämään omien sanojensa mukaan kaikkia aineita suonensisäisiin huumeisiin saakka.
Myös tulevaan aviomieheensä Paulo Roberto Soaresiin hän tutustui yrittäessään kaupitella tälle huumeita.
– Aviomieheni johdatti minut helluntailaiseen kirkkoon. Hän näytti minulle Jeesuksen ja uuden suunnan elämälleni, Sousa Soares sanoo.
Hän kertoo, kuinka halusi oppia lukemaan Raamattua, mutta se tuntui mahdottomalta. Kirkon opintopiirit eivät tuntuneet auttavan, eivät myöskään paastoaminen tai rukoilu, kunnes eräänä päivänä se vihdoin tapahtui.
– Pystyin lukemaan yhden lauseen: "Minä valitsin sinut". Siitä hetkestä lähtien en ole voinut lopettaa lukemista, Sousa Soares sanoo.
Hän paljastaa, ettei osaa vieläkään kirjoittaa käsin, mutta pystyy lähettämään viestejä kännykällä näppäillen.
Sosiaalisesta mediasta onkin tullut tärkeä apu helluntailais-karismaattisen kristillisyyden julistamisessa.
Ihmiset jakavat kokemuksiaan siitä, kuinka usko on mullistanut heidän elämänsä, ja tämä taas houkuttelee kirkkojen piiriin yhä uusia jäseniä.
Slummeissa kirkot hoitavat myös monia sellaisia yhteiskunnallisia tehtäviä, joita valtio ei Brasiliassa kykene tarjoamaan kaikille. Myös katolinen kirkko tekee työtä slummeissa, mutta helluntailais-karismaattinen liike on niissä monin verroin näkyvämpi.
Sousa Soares näyttää olohuoneensa lattialla olevia muovipusseja, joihin seurakuntalaiset ovat keränneet käytettyjä vaatteita niitä tarvitseville. Hän mukaansa kirkko jakaa favelassa ruoka-apua, auttaa kaasun hankinnassa helloihin ja rakentaa suojia kodittomille.
Uushelluntailaisuuden nopea kasvu on itse asiassa Brasilian suurin sosiaalinen vallankumous, sanoo professori Brand Arenari brasilialaisesta Federal Fluminense -yliopistosta.
Arenari näkee muutoksen voimana uusien protestanttisten liikkeiden Brasiliaan juurruttaman uskonnollisen puheen, joka lupaa käytännönläheisesti panna seuraajiensa elämän kuntoon jo tässä maailmassa.
Usko tähän on Arenarin mukaan mullistanut maan alimman yhteiskuntaluokan elämän.
Helluntailais-karismaattisen kristillisyyden nousu näkyy Brasiliassa myös yhteiskunnan huipulla – aina ylintä poliittista johtoa myöten.
Äärioikeistolaiseksi luonnehditun Jair Bolsonaron arvioidaan nousseen presidentiksi arvoiltaan konservatiivisten protestanttien tuella.
Lokakuun 2018 lopussa käytyjen presidentinvaalien toisella kierroksella Brasilian protestanteista noin 70 prosenttia äänesti roomalaiskatolista Bolsonaroa. Hän voitti lopulta noin 55 prosentin ääniosuudella vasemmiston Fernando Haddadin.
Monessa helluntailais-karismaattisessa kirkossa liputettiin avoimesti oikeistopopulistisen ehdokkaan puolesta. Tärkeänä pidetään etenkin konservatiivisten uushelluntailaisten kuten vaikutusvaltaisen Universal do Reino de Deus -kirkon tukea. Sen perustaja ja johtaja Edir Macedo omistaa maan suurimpiin mediayhtiöihin lukeutuvan Grupo Recordin.
Brasiliassa on vitsailtu siitä, että Jair Bolsonaron toinen etunimi on Messias.
Perimmäinen syy kirkkojen tuelle ovat kuitenkin niin kutsutut perinteiset perhearvot. Uushelluntailaiset liikkeet ovat arvoiltaan konservatiivisempia kuin suurin osa Brasilian katolisista.
Sekä Bolsonaro että monet helluntailais-karismaattiset kristityt vaativat esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen oikeuksien kaventamista. Presidentti ja monet kirkot suhtautuvat kielteisesti myös abortin laillistamiseen ja penseästi moniin naisten aseman parantamiseen tähtääviin toimiin.
Tasa-arvosta, perheasioista ja ihmisoikeuksista vastaavaksi ministeriksi Bolsonaro on nimittänyt helluntailaisen pastorin Damares Alvesin.
Ministeri suututti liberaalin vasemmiston jo heti kautensa alussa, kun internetissä alkoi levitä video, jossa Alves sanoo maassa alkaneen uuden aikakauden, jossa "pojat pukeutuvat siniseen ja tytöt vaaleanpunaiseen".
Myös Brasilian kansalliskongressin alahuoneeseen syksyllä valituista edustajista noin 15 prosenttia pitää itseään helluntailais-karismaattisina tai muina herätyskristittyinä. Määrä on kaksinkertaistunut vuosikymmenen alusta.
Valtaosa näistä edustajista on konservatiivisia uushelluntailaisia.
Herätyskristittyjen joukko ei kuitenkaan ole poliittisesti yhtenäinen, huomauttaa tutkija Clemir Fernandes uskontoja tutkivasta riolaisesta SER-instituutista.
Myös helluntailais-karismaattisten kristittyjen joukossa on niitä, jotka kannattavat liberaalimpaa perhe- ja sosiaalipolitiikkaa.
Konservatiiviset uushelluntailaiset kansanedustajat liittoutuvatkin monissa kysymyksissä konservatiivisten katolilaisten kanssa. He vastustavat yhdessä esimerkiksi koulujen monimuotoista seksuaalikasvatusta, sillä he katsovat sen kannustavan oppilaita homoseksuaalisuuteen.
Puoli vuotta vaalien jälkeen presidentti Bolsonaro näyttää menettäneen osan konservatiivisten protestanttien tuesta. Huhtikuussa julkaistu tutkimuslaitos Datafolhan kysely näyttää, että vain 42 prosenttia heistä pitää Bolsonaron hallituksen toimia hyvinä tai erittäin hyvinä.
Tutkijat pitävät lukua matalana. Se on kuitenkin selvästi koko kansan keskiarvoa korkeampi.
Edes ensimmäinen latinalaisamerikkalainen paavi ei ole pystynyt estämään katolisen kirkon vuotoa protestanttisiin kirkkokuntiin.
Brasiliassa on yli 120 miljoonaa katolilaista, ja siten se on yhä maailman katolisin maa. Viime vuosikymmenten aikana jäsenmäärä on kuitenkin kutistunut niin, että Vatikaania näyttää selvästi hermostuttavan.
Argentiinalaisen paavi Franciscuksen ensimmäinen ulkomaanmatka vuonna 2013 suuntautui juuri Brasiliaan. Hän kävi muun muassa yhdessä Rio de Janeiron favelassa ja tapasi nuoria Copacabanan rannalla.
Tutkija Clemir Fernandes muistuttaa, että valtavasta katolisesta väestöstä huolimatta vain kaksi aiempaa paavia kävi Brasiliassa.
– Paavit ovat vierailleet Brasiliassa ainoastaan helluntailaisuuden nousun takia. Silloin, kun koko lauma oli heidän, he eivät tulleet tänne koskaan, Fernandes sanoo.
Paavillisesta huomiosta huolimatta jäsenkato Brasiliassa jatkuu.
Joissakin Keski-Amerikan maissa helluntailaisuus on jo lähellä nousta suurimmaksi kirkkokunnaksi. Kaikkein lähimpänä se on Hondurasissa, jossa katolista ja helluntailaista uskoa tunnustavien ero lasketaan enää prosenttiyksiköissä.
Brasiliassa katolisen kirkon ennakoidaan menettävän johtavan asemansa 2030-luvulla.
Myös katolisen kirkon sisällä vaikuttaa karismaattinen liike, jonka toiminta muistuttaa monella tapaa helluntailais-karismaattisia kirkkoja.
Hierarkkisia rakenteita on karsittu, kirkon käyttämää kieltä on yksinkertaistettu ja puhuttelusta on pyritty tekemään ihmisläheisempää.
Yhdysvaltalaisen Pew-tutkimuskeskuksen kysely vuodelta 2014 osoittaa, että 56 prosenttia Brasilian katolilaisista on ainakin toisinaan todistanut omassa kirkossaan kielillä puhumista, ihmeparantumisen rukoilua tai profetointia. Protestanteilla vastaava luku on 91 prosenttia.
Lisäksi niin perinteinen kuin sosiaalinenkin media on valjastettu uudella tavalla katolisuuden levittämiseen.
Tutkija Clemir Fernandesin mukaan helluntailais-karismaattisten suuntausten vetovoima perustuu pitkälti siihen, että tavalliset ihmiset näyttävät toisille, kuinka usko on muuttanut heidän elämäänsä paremmaksi. Brasiliassa myös katolinen kirkko on hänen mukaansa menossa tähän suuntaan.
– Karismaattinen uudistus on ainoa syy siihen, että katolinen kirkko ei ole menettänyt tämän enempää jäseniä Brasiliassa, Fernandes sanoo.
Katolisen kirkon piirissä oleva karismaattinen liike on itse asiassa ainoa katolisen kirkon osa, joka on pystynyt kasvattamaan Brasiliassa kannatustaan.
Korjaus 22.4. klo 17.55 helluntailaista Assembleia de Deus -kirkkoa kutsuttiin artikkelissa aiemmin virheellisesti uushelluntailaiseksi.
Lue myös:
Kiistelty oikeistojohtaja Jair Bolsonaro astuu valtaan Brasiliassa