Maanviljelijät aloittivat pääsiäislauantaina 1979 omavaltaisesti Koijärven laskuojan kaivamisen. Heidän tarkoituksenaan oli kuivattaa Koijärven rantapellot. Viljelijöiden hommat päätyivät saman tien hiljaisen päivän pääaiheeksi Ylen tv-uutisiin. Tieto kantautui myös luonnonsuojelijoille.
Epäonnistunut kuivatus synnytti lintujärven
Koijärvi yritettiin kuivata jo 1910, mutta kuivatus epäonnistui. Järvi kuitenkin merkittiin maarekisterissä kuivaksi maa-alueeksi, joka jaettiin tiloiksi. Kuivatusyrityksen seurauksena Koijärvestä syntyi yksi Suomen parhaista lintujärvistä.
Uusi kuivatussuunnitelma laitettiin vireille 1960-luvun puolivälissä. Suunnitelmasta 1969 tehty valitus kumottiin 1975. Helmikuussa 1977 rävähti.
– Kuivatuksella on tarkoitus laskea rämettyneen järven pintaa 50–70 senttimetriä. Se tarkoittaa käytännössä sitä, mitä tämä otsikkokin, että kuivatushanke, luki koijärveläinen järven luontoarvojen puolestapuhuja Antero Vuori tv-haastattelussa Forssan Lehden artikkelia.
Kuivatuksella viljelijät halusivat estää veden nousun rantapelloille. Kaikki viljelijät eivät olleet kuivatuksen kannalla, vaan jopa suurempi osa heistä halusi säilyttää järven ennallaan.
Tv-uutinen nosti julkisuuteen
Kun pääsiäislauantain uutinen kaivuutöistä Koijärven laskuojalla tuli luonnonsuojelijoiden korviin, luontoaktivisti ja myöhemmin jopa vihreiden kansanedustajaksi noussut Ville Komsi ryhtyi toimiin. Viikkoa myöhemmin sata lapioin varustautunutta luonnonsuojelijaa matkasi Koijärvelle tukkimaan jo kaivettua laskuojaa.
- Ylen Elävä arkisto: Luonnonsuojelijat saapuvat Koijärvelle
Parin viikon kuluttua ulkopaikkakuntalaiset maanviljelijät kävivät purkamassa Koijärvi-liikkeen tekemät padot. Televisiolle antamassaan haastattelussa Komsi totesi, että Koijärven suojelijat aikovat jatkossa pitää pientä leiriä koko ajan.
– Mikäli vedenpinnan taso uhkaa laskea alle kesäveden pinnan ilman, että viranomaiset tekevät mitään, silloin me kyllä tehdään uusi pato, vakuutti Komsi.
- Ylen Elävä arkisto: Viljelijät purkavat luonnonsuojelijoiden padon
Koijärven tapahtumia seurattiin tiiviisti mediassa. Ne keräsivät järvelle myös runsaasti yleisöä. Se kiristi paikallisten viljelijöiden hermoja, myöntää Koijärven kuivatusyhtiön päätoimitsija Mauno Vinnikaisen poika Matti Vinnikainen 40 vuoden takaisia tunnelmia.
– Ihan ulkopuoliset ihmiset tulivat huseeraamaan tänne toisten alueelle. Osa paikallisista alkoi myös suosimaan luonnonsuojelijoita, toivat heille ruokaa ja kävivät kehumassa heitä sankareiksi. Maanviljelijät taas yrittivät elinkeinonsa eteen tehdä kuivatusta.
Poliisille uutta ja ihmeellistä
Myös poliisi seurasi aktiivisesti Koijärvi-liikkeen edesottamuksia. Poliisille väkivallaton vastarinta oli uutta ja ennen kokematonta. Kun malliesimerkkiä vastaavasta ei ollut, poliisit joutuivat toimimaan niin kuin parhaimmaksi näkivät, ilman ylemmältä tulleita ohjeita.
Päivystystä varten poliiseille tuotiin työmaaparakki. Koijärvellä useita kertoja päivystänyt vanhempi konstaapeli Jaakko Aarrelinna kehuu luonnonsuojelijoiden rauhanomaista käyttäytymistä.
– En tiedä oliko nuoria opetettu, että käyttäydytään asiallisesti, mutta he käyttäytyivät loppuun asti niin. Mekin toimimme samoin. Niitä niin sanottuja voimakeinoja ei tarvinnut käyttää, puhe auttoi, muistelee Aarrelinna, joka on nykyään eläkkeellä.
Toimittaja ikonisessa lehtikuvassa – pikkukengissään
Koijärven värikkäimpiin vaiheisiin kuuluu aktivistien kahliutuminen kaivinkoneeseen perjantaina 18. toukokuuta 1979. Yleisradion hämeenlinnalainen toimittaja Aarne Kauranen sai ennakkotiedon luonnonsuojelijoiden suunnittelemasta tempauksesta edellisenä iltana.
Varhain seuraavana aamuna hän ja freelance-kuvaaja Arvo Granholm lähtivät yhdessä Koijärvelle. Aamupäivän aikana he haastattelivat maanviljelijöitä, luonnonsuojelijoita ja muita paikalla olleita. Juuri kun he olivat lähdössä pois, poliisi saapui paikalle.
– Halusimme saada talteen ne ensimmäiset sanat, mitä virkavalta sanoo Komsille ja kumppaneille, kertoo Kauranen.
Kohtaaminen tallentui tv-uutisten lähetykseen.
- Ylen Elävä arkisto: Koijärven kaivinkone kettinkeihin
– Jaaha. Poijat nyt sitten tietää, mitä tekkee. Ottaakos se Komsi nyt huomioon, kuinka paljon tämä tilanne teille maksaa koko ajan, totesi ylikonstaapeli Toivo Tikkanen rauhallisella äänellä.
Tilanne taltioitui myös ikoniseksi muodostuneeseen lehtikuvaan, jossa Aarne Kauranen pitää mikrofonia poliisin puhutellessa luontoaktivisteja. Häntä itseään naurattaa se, että hän oli lähtenyt liikkeelle pikkukengissä.
Kasvismakaronilaatikko teki kauppansa
Poliisi ei suinkaan ryhtynyt heti pakkokeinoihin, vaan antoi aktivisteille viikonlopun ajan irrottautua kettingeistä.
– Annetaan teille mahdollisuus nyt maanantaihin mennessä irrottautua tästä. Ja ellei se tuota tulosta, niin sitten aletaan sen mukaisiin toimenpiteisiin. Yritetään nyt sovintotietä ensin, sanaili Tikkanen.
Luonnonsuojelijat pysyivät kahliutuneina ja maanantaina poliisi ryhtyi toimiin. Neljäkymmentä Koijärvi-liikkeen edustajaa päätyi Forssan poliisiaseman suojiin ja ruokintaan.
- Ylen Elävä arkisto: Koijärven kettingit irrotetaan
Jaakko Aarrelinna oli ehtinyt tutustua luonnonsuojelijoihin sen verran, että tiesi lihamakaronilaatikon sijaan kasvismakaronilaatikon käyvän paremmin kaupaksi. Sitä se tekikin.
Iso yhteiskunnallinen vaikutus
Kauraselle jäi Ville Komsista mielikuva rohkeasta nuorukaisesta.
– Hänestä tuli eräällä tavalla vihreän liikkeen keulakuva. Hän oli selvästi siellä olevista luonnonsuojelijoista keskeisin henkilö.
Vasta myöhemmin Aarne Kauraselle, kuten muillekin selvisi, millainen merkitys Koijärven tapahtumilla oli. Hän katsoo, että juttukeikka Koijärvellä on yksi hänen toimittajauransa Top 5 -tapahtumista.
– Kyllähän ympäristöasioista ja luonnonsuojelusta keskusteltiin jo silloin, mutta sitä ei voinut aavistaa, että Koijärven tapahtumat myötävaikuttaisivat vihreän liikkeen syntyyn ja ympäristöministeriön perustamiseen.
Väkivallattomuus toimi silloin
Koijärvi-liikkeen pääaktivisti Ville Komsi on tyytyväinen siihen, mitä Koijärvellä saatiin aikaan.
– Kyllähän se hitto soikoon kannatti. Me emme vaatineet liikaa. Me ajattelimme, että jos me osataan hoitaa tämä juttu hyvin, se vaikuttaa heti seuraaviin tapahtumiin.
Ville Komsi myöntää, että Koijärven tapahtumien vaikutuksista isommassa mittakaavassa saattoi vain haaveilla.
– Ei me pystytty laskemaan tai tekemään ennusteita. Me teimme vain sen, mitä me osattiin. Jälkeenpäin ajatellen olen ylpeä koko jengistä.
Koijärvi-liikkeen aktivistien toimia käsiteltiin 1980-luvun alussa useammassakin oikeudenkäynnissä. Tuomiot olivat sakkoja ja vahingonkorvauksia.
Miksei toimisi edelleen?
Tämän päivän ilmastoaktivisteille Ville Komsilla antaa ohjeen, joka noudattaa Koijärvellä toteutettua väkivallattoman toiminnan mallia.
– Me tarjosimme kahvia – tai ainakin yritettiin tarjota niille, jotka tulivat purkamaan meidän patoa. Koitetaan saada keskusteluvälit niin moneen suuntaan kuin vain pystytään, ei fuskata, eikä uhota ja tehdään havainnolliseksi se, mistä on kysymys.
Molemmat osapuolet voittivat
Koijärvi rauhoitettiin kokonaan 1992 ja nykyään se kuuluu EU:n Natura-luonnonsuojeluohjelmaan (242 ha) ja valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Luonnonsuojelijat siis saavuttivat tavoitteensa.
Myös maanviljelijät ovat tyytyväisiä. Valtio rakensi peltojen suojaksi penkereet ja pumput huolehtivat peltojen pysymisestä kuivina.
Peltojen pysyminen viljelykelpoisena oli maanviljelijöiden alkuperäinen tavoite. Penkereiden ja pumppujen avulla asia toteutui paremmin kuin mitä alkuperäisellä kuivatussuunnitelmalla olisi saatu aikaan.
– Kun päästiin sopuun siitä, että järvi pidetään tällä korkeudella ja pellot pumpuilla kuivina, se oli ihan mahtava ratkaisu, kiittelee maanviljelijä Matti Vinnikainen.
Hän on myös huomannut, että vuosikymmenet ovat paikanneet ne ristiriidat, joita kuivatusta ajaneiden ja järveä suojelleiden koijärveläisten välillä oli.
Koijärvi on edelleen hyvä lintujärvi
Neljäkymmentä vuotta sitten Koijärvi luettiin Suomen kolmanneksi parhaaksi lintujärveksi. Tänä päivänäkin se on edelleen hyvä lintujärvi, mutta ei samanlainen kuin ennen, tietää järven linnustoa jo 1960-luvulta lähtien tarkkaillut humppilalainen lintuharrastaja Jouko Alhainen.
– Lajisto on muuttunut. Kokosukeltajat telkkää lukuun ottamatta ovat poistuneet.
Tilalle on kuitenkin tullut uusia lajeja.
– Kosteikon varpuslinnut ja kahlaajat ovat lisääntyneet. Myös joutsen on uusi pesimälaji täällä. Yksilömääräisesti lintuja on varmasti yhtä paljon kuin aiemmin, arvioi Alhainen.
Lintutorni avaa näkymät
Koijärvi-liikkeen toiminnan seurauksena Koijärvi tunnetaan nyt koko Suomessa. Neljänkymmenen vuoden takaiset tapahtumat ovat luoneet Koijärvelle brändin, jota Koijärven alueen kylät -yhdistys ylläpitää.
Tänä päivänä Koijärven linnustoa ja muuta luontoa voi tarkkailla kyläyhdistyksen pari vuotta sitten rakentamasta uudesta lintutornista. Sieltä avautuvat hyvät näkymät järvelle pääpiirteissään samanlaiset näkymät kuin neljäkymmentä vuotta sitten.
Turvassa järvi ei kuitenkaan ole. Suurin uhka rehevälle järvelle on pikkuhiljaa tapahtuva umpeenkasvu.
Lue myös: “Menkää hipit töihin!” – Suomalainen ympäristöaktivismi täyttää 40 vuotta