Kun merikotkakanta kitui ympäristömyrkkyjen vaivaamana 1960- ja 80-luvuilla, haahkat alkoivat pesiä avoimilla rannoilla vailla sen suurempaa suojaa. Haahkojen lisääntyminen onnistui ja suuret poikasmäärät varttuivat aikuisiksi.
Haahkakanta oli huipussaan 1990-luvulla ja on taantunut sen jälkeen voimakkaasti. Haahka on määritelty erittäin uhanlaiseksi. Kannan heikentymiseen on useita syitä, kuten meren rehevöityminen, metsästys ja pesinnän epäonnistuminen.
Avoimilla luodoilla pesivät haahkat ovat helposti joutuneet nuorten merikotkien saaliiksi. Havaintojen mukaan haahkat ovatkin alkaneet pesiä nyt lähempänä ihmisasutuksia tai katajikkojen suojassa.
Ahvenanmaalla tiheää merikotkakantaa on syytetty haahkakadon aiheuttajaksi. On jopa vaadittu lupaa ampua merikotkia haahkojen pesimäalueilta.
Merikotkat ja ongelmat
Ahvenanmaan maakuntahallituksen luonnonsuojelutoimiston intendentti Maija Häggblom toppuuttelee kotkien ampumisesta haaveilevia. Viime vuonna valmistuneessa merikotkakannan hoitosuunnitelmassa on tarjolla keinoja kotkien aiheuttamien ristiriitojen hoitamiseen.
– Emme ole erityisesti harventamista yrittäneet ehdottaa. Sen sijaan on toimenpiteitä, jotka helpottavat esimerkiksi hakkuusuunnitelmien käsittelyä ja hakkuiden suorittamista, Häggblom sanoo.
Nyt saarimaakunnan 120–130 kotkanpesistä on varsin pienillä saarilla ja hankauksia tulee myös mökkirakentajien kanssa. Intendentti Maija Häggblomin mukaan tilanteeseen on etsitty ratkaisua.
– On todettu, että sillä joka oli ensin paikalla, on etuajo-oikeus. Jos kotka oli paikalla ensin, niin kotka jatkaa. Jos ihminen oli ensin, niin silloin on ihmisellä etuoikeus.
Tanskan Bornholmissa ja Norjassa haahkojen suojaksi on rakennettu katollisia pesimäsuojia, joissa haahkat ovat oppineet paikoitellen pesimään. Samaa on tarkoitus kokeilla myös Ahvenanmaalla.
Kiistelty kevätmetsästys jatkuu
Lintujen kevätmetsästys on yksi syy, miksi ahvenanmaalaiset ovat hyvin kiinnostuneita haahkakannoista.
Tänä keväänä maakuntahallitus antoi luvan metsästää 1.-14. toukokuuta 2000 uroshaahkaa. Viime vuonna kevätlinnustus jatkui 20. päivään ja 3800 linnun kiintiöstä ammuttiin 2400.
Euroopan Unioni on vaatinut kevätmetsästyksen lopettamista, mutta Ahvenanmaalla on jatkettu perinnettä.
Kiista näyttää päätyvän EU-tuomioistuimeen, jolloin Suomen valtiolle voi langeta iso uhkasakko ellei kevätmetsästystä lopeteta, kuten Manner-Suomessa on jo tehty. Komissio ilmoitti jo vuosi sitten vievänsä asian tuomioistuinkäsittelyyn.
Lintuinfluenssa tappoi kotkia
Viime vuonna merikotkia löydettiin menehtyneinä ja syyksi todettiin influenssavirus. Merikotkien pesintä on Saaristomerellä ja Ahvenanmaalla heikompaa kuin muualla ja poikasia syntyy vähemmän. Maija Häggblomin mukaan syytä ei tiedetä.
– Ehkä edellisinä vuosina on ollut lintuinfluenssa syynä, mutta myös se, että reviirejä alkaa olla niin tiheässä. Reviirikilpailu tulee sen verran kovaksi, että se aiheuttaa huonompaa pesintätulosta.
WWF:n merikotkatyöryhmän puheenjohtaja Jouko Högmander sanoo Ahvenanmaan ja Saaristomeren alueen olevan jo täynnä merikotkien reviirejä. Niitä puolustettaessa kotkia myös kuolee vuosittain keskinäisissä kamppailuissa.
– Lähinnä urokset ottavat yhteen ja niillä on sellaiset kynnet, että usein toinen tai molemmat saavat surmansa. Tästä on tullut ilmeisesti kannan kasvua rajoittava tekijä jo täällä Se myös kertoo siitä, että alkaa olla ahdasta, Högmander kertoo.
Meren ympäristömyrkyt, kuten PCB ja DDT, ovat vähentyneet, mutta kolmasosa kuolleista merikotkista on saanut lyijymyrkytyksen syömistään linnuista tai metsään jätetyistä hirvieläinten teurasjätteistä.
WWF on tukenut merikotkien seurantaa vuodesta 1973 alkaen. Tämän vuoden jälkeen tuki loppuu, koska linnut eivät ole enää uhanalaisia.
Jouko Högmander pitää tärkeänä jatkaa merikotkakannan seurantaa, sillä ravintoketjun myrkyt kertyvät sen huippupetoon. Merikotka on indikaattorilaji, joka hälyttää ennen kuin vaikutukset näkyvät ihmisen elimistössä.
Viime vuodenvaihteessa riehunut Alfrida-myrsky (Manner-Suomessa Aapeli) kaatoi runsaasti metsää Ahvenanmaalta. Samalla kaatui myös merikotkien pesäpuita.
– Emme oikeastaan tiedä, paljonko pesiä on jäljellä. On tullut raportteja, että pesiä on häipynyt ja on tullut raportteja, että tiettyjä pesiä on paikallaan. Vasta kesän inventointien jälkeen tiedämme jotakin tilanteesta, intendentti Maija Häggblom sanoo.
Merikotkakannan kasvu Turun saaristossa on kuitenkin jo vaimentunut ja uusia kotkareviirejä syntyy enemmän sisämaahan.
Lue myös:
Merikotkan kannan kasvu pysähtynyt monilla saaristo- ja rannikkoalueilla