Pienessä kerrostaloasunnossa kaikuu korkokenkien kopse. Emmi Suuronen pyörähtää ympäri, nostaa kädet lantiolleen ja väläyttää hymyn kohti sohvan kupeessa seisovaa naista.
– Edistystä on tapahtunut, ehdottomasti, toteaa Miss Suomi -kilpailuja luotsaava Sunneva Kantola.
Emmi Suuronen keinuttaa paikallaan lantiotaan puolelta toiselle ja huokaisee. Ylvääksi treenattu ryhti lysähtää hetkellisesti.
– Haluaisin, että kävely olisi vielä rennompi. Kyllä se vielä jossakin vaiheessa lähtee, mutta ei vielä.
Luovuttamisen makua ei kuitenkaan ole ilmassa, päinvastoin.
25-vuotiaan Miss Suomi -semifinalistin silmissä palaa vahva halu kehittyä. Emmi Suuronen on viimein tavoittelemassa unelmaansa, joka oli jo jäädä hänen toisen intohimonsa jalkoihin. Tähän mennessä naisen päivät ovat kuluneet rakennustyömaalla.
Nyt ensimmäinen askel kohti Miss Suomi -titteliä on kuitenkin otettu. Ja vaikka matkaa on vielä jäljellä, tiistai-iltaiset treenit juoksumatolla korkokengillä kävellen ovat vihdoin tuottaneet tulosta.
Kaksi puolta
Jo pikkutyttönä Emmi Suuronen tapasi sujauttaa salaa jalkaansa äitinsä liian suuret korkokengät, kävellä ja poseerata peilin edessä.
– Tunnen itseni niin varmaksi ne jalassa, aivan kuten tunnen itseni varmaksi turvajalkineissa. Ne kaksi puolta vetoavat minussa toisiinsa, koska ne saavat minussa aikaan saman varmuuden tunteen, Suuronen kertoo.
Kymmenen viime vuoden aikana Suuroselle ovat tulleet tutuiksi kurakengät. Kimolan kanavan työmaainsinöörinä työskentelevän naisen isoisä opetti hänet likaamaan kätensä jo nuorena.
– Pappa oli esikuvani. Hän opetti minut vaihtamaan auton renkaat käsin ja ehdotti, että opiskelisin sähköasentajaksi – että hankkisimme minulle oman pakettiauton ja perustaisin oman yrityksen, Suuronen muistelee hymyillen.
Nuori nainen päätti lähteä opiskelemaan suunnitteluassistentiksi ammattikouluun. Isoisän puheet olivat kuitenkin istuttaneet takaraivoon ajatuksen siemenen.
– Vaikka pappa oli niin sanotusti vanhan ajan ihmisiä, hän näki minussa potentiaalia ja halusi viedä minua eteenpäin miesvaltaisella alalla. Se sai minut tajuamaan, ettei miesten ja naisten töiden välillä ole eroja.
Uusia tuulia
Kimolan kanavalla Kouvolassa on perjantaina hiljaista.
Emmi Suuronen raottaa kirkkaanvihreän työtakkinsa vetoketjua, vetää hiuksensa nutturalle ja painaa kulmikkaat lasit nenälleen. Työmaainsinöörinä valtaosa hänen päivästään kuluu tietokoneen äärellä.
Suurosen töihin kuuluvat muun maussa uusien työntekijöiden perehdytykset, kirjauksien teko verottajalle, turvallisuuteen liittyvät tarkastukset sekä laatudokumentointi.
– Olen aina rakastanut organisointia ja suunnittelua. Työssäni pystyn toteuttamaan tätä puolta itsestäni.
Takana on kiireinen viikko, johon on töiden lisäksi kuulunut kaksi reissua Helsinkiin missikuvauksiin, englannin kielen harjoittelua sekä kävely- ja poseeraustreenejä.Töistäkin häneltä löytyy korkokengät, mutta turvajalkineet vaihtuvat niihin vain kahvitauolla treenatessa.
– En tuo missihommia töihin, enkä päinvastoin. Olen vetänyt niiden välille selvän eron. Siten osoitan kunnioitusta molempia kohtaan.
Suurosen matka rakennusalalle alkoi, kun hän viimeisenä opiskeluvuotenaan ammattikoulussa sai työharjoittelupaikan infra-alan yrityksestä, ja sitä kautta vakituisen työn.
– Minulla oli vakipaikka vaatekaupassa, mutta päätin kokeilla uusia tuulia. Nopeasti se olikin kovempi myräkkä, sillä löysin oman juttuni täysin minulle yllättävästä paikasta.
Vasta parikymppinen Suuronen jatkoi opintojaan töiden ohella ammattikorkeakouluun, ja opiskeli rakennusmestariksi asti. Hänen mielensä perukoilla kutkutti kuitenkin yhä tuo lapsena korkokenkiin ja muotiin kehittynyt intohimo.
Missikisojen katselusta oli tullut jokavuotinen rituaali, eikä palo alaa kohtaan ollut hiipunut.
– Mietin kuitenkin, voisinko yhdistää rakennusmestarina ja missinä olemisen?
Kolme vuotta sitten Suuronen huomasi, että hänen kotipaikkakunnallaan Kouvolassa järjestettiin Miss Kouvola -kisat.
– Päätin hakea mukaan, jotta saisin pikkutyttöhaaveeni sammutettua.
Kävi kuitenkin täysin päinvastoin.
Kannustusta ventovierailta
Emmi Suuronen nousee tuolille ja vetää vaatekaappinsa ylähyllyltä esiin suuren laatikon. Sisältä paljastuu pokaaleja ja nauhoja kauneuskilpailuista.
– Yleisön suosikki Miss Kouvola -kisoissa, Best Model of Finland... Best Model of Europe, tämän sain Turkin Istanbulissa järjestetyistä kisoista.
Pystit eivät koreile näkyvillä Suurosen asunnossa. Huoneiston yleisilme on siistin, miltei kliinisen valkoinen. Kuvaa rikkovat vain eteisen seinissä näkyvät tummat jäljet.
– Koirani Selma tykkäsi nakertaa niitä pentuna. Aloitan korjaustyöt kunhan kerkeän.
Etenkin viime viikkoina vapaa-aikaa on kuitenkin ollut Suurosen kalenterissa vähemmän ja vähemmän.
– Kellosta loppuvat tunnit kesken. Samaan aikaan kuitenkin nautin kaikista elämäni osa-alueista niin paljon, etten edes kaipaa lomaa.
Tämänhetkisestä elämäntilanteestaan Suuronen kiittää hänelle täysin ventovierasta naista. Hän oli jo päättänyt eläköityvänsä rauhassa mallimaailmasta, kun tuntematon nainen lähetti hänelle Facebookissa viestiä.
– Hän olisi sitä mieltä, että minun pitäisi ehdottomasti hakea tämän vuoden Miss Suomi -kisoihin. Niin minä sitten hain.
Suorasanainen työmaainsinööri
Paperilla sukupuolijakauma Kimolan kanavan työmaalla on selkeä: Suuronen on siellä ainoa rakennusfirma Kreaten työllistämä nainen.
– En ole törmännyt ennakkoluuloihin työssäni sukupuoleni tai ikäni vuoksi. Uskon, että kaikki riippuu persoonasta ja siitä, miten asiat esittää.
Suuroselle tärkeä periaate on pitää työ ja vapaa-aika erillään. Siksi hän päätti olla kertomatta kollegoilleen missikisoihin hakemisesta.
– En halunnut spekuloida asiaa heidän kanssaan. Olin merkannut toukokuisen missiviikon itselleni lomaksi.
Eräs Suurosen työkavereista kuitenkin keksi nämä yhdistää kaksi asiaa ja kysyi, oliko Suuronen mukana kisoissa.
– Sovimme kimpassa, että kun tieto semifinalisteista julkaistaan, hän käy ostamassa lehdet kahvihuoneen pöydälle valmiiksi. Uskon, että se oli paras tapa ilmaista asia kollegoilleni.
Emmi Suuronen ei huomannut työkavereiden suhtautumisen häneen muuttuvan julkistuksen jälkeen. Työmaalla kollegat kohtaavat määrätietoisen ja tehokkaan työmaainsinöörin.
– Olen ehdottoman suorasanainen. Jos itse kuvailisin itseäni iloiseksi ja rempseäksi, niin pojat huutaisivat taustalla, että se pitää paikkaansa – tosin vasta kello 14 jälkeen, kun aamun kiireet on saatu alta pois, hän nauraa.
Syvä sukupuolijakauma
Jako niin sanottuihin naisten ja miesten töihin on yhä vallalla tämän päivän Suomessa. Osa koulutusaloista ja tätä kautta työmarkkinoista ovat olleet vahvasti sukupuolittuneet jo vuosikymmenten ajan.
Tilastokeskuksen mukaan selvä enemmistö terveys- ja hyvinvointialojen koulutuksen sekä kasvatustieteiden koulutuksen suorittaneista on naisia. Miehet taas muodostavat valtaosan tekniikan ja tietojenkäsittelyn, sekä tieto- ja viestintätekniikan alalla.
Rakennusmestari Emmi Suuronen ei näe jakaumaa huolestuttavana.
– Uskon, että kyse on pitkälti mielenkiinnon kohteista. Toivon kuitenkin, että nuoret hakisivat yhä rohkeammin sellaisille aloille, jotka heitä oikeasti kiinnostavat. Kukaan ei voi estää sinua, ellet estä itse itseäsi.
Hän on kuitenkin huomannut jo omassa tuttavapiirissään, että tiettyjä aloja leimaavat yhä vahvat stereotypiat. Hän on tavannut esimerkiksi rekkakuskiksi haluavia naisia, jotka ovat huolissaan pärjäämisestään miesvaltaisella alalla.
– Esimerkiksi huippuratsastajat ja -kokit ovat miehiä, joten mikseivät puolestaan naiset voisi olla huippuja miesvaltaisilla aloilla?
Itse luotuja pelkokuvia
Miss Suomi -kilpailua luotsaava Sunneva Kantola piirtää janan paperille.
– Ykkösestä kymppiin, missä ajattelet olevasi nyt missitaipaleellasi?
Emmi Suuronen mutristaa huuliaan mietteliäänä ja tarttuu Kantolan ojentamaan kynään.
– Puolivälin tienoilla, kuitenkin lähempänä lähtöpistettä kuin kruunua. Ajattelen, että tuossa puolessa välissä on finalistien valinta, hän toteaa ja piirtää janalle viivan.
Sunneva Kantola nyökyttää kannustavasti.
– Eli ensimmäinen tavoite alkaa olla jo lähellä? Hienoa.
Missikisat ovat vanha instituutio, jonka relevanttuidesta on viime vuosina kiistelty yhä enemmän. Emmi Suuronen näkee kisojen olevan yhä tiukasti ajassa kiinni.
– Enää ei etsitä pelkkää kaunista ulkokuorta. Esimerkiksi viimeisin Miss USA on lähemmäs kolmekymppinen lakimies. Suomalaisista misseistä rakastan Sara Chafakin vahvaa asennetta, mutta olen myös ymmärtänyt, ettei minun tarvitse yrittää olla kuin kukaan aiempi missi.
Etukäteen häntä huoletti katsotaanko häntä kieroon, jos hän lähtee tavoittelemaan samanaikaisesti molempia intohimon kohteitaan, rakennusalaa sekä misseyttä.
– Suorastaan yllätti, ettei kukaan ole nähnyt ristiriitaa kahden elämäni välillä. Päinvastoin, palaute on ollut positiivista kaikilta osin. Tuntuu, että loin pelkokuvan muiden suhtautumisesta oman pääni sisällä.
Jos Emmi Suuronen valitaan Miss Suomeksi, edessä on kiireinen vuosi. Sen ajaksi työt rakennusalalla jäisivät odottamaan.
– Tauko olisi kuitenkin vain hetkellinen. Olen nuori, ja minulla on vielä paljon annettavaa ja paljon rakennettavaa. Työmaalta minua ei saa pois kulumallakaan.