Antti Kaikkonen (kesk.) kipusi kesäkuun alussa Antti Rinteen (sd.) hallituksen puolustusministeriksi. Uusi tehtävä on jo kesän aikana ehtinyt tuoda mielenkiintoisia tuttavuuksia.
Kesäkuun lopulla Kaikkonen osallistui puolustusministerikokoukseen Berliinissä. Päivällispöydässä Kaikkonen oli sijoitettu istumaan Saksan puolustusministerin Ursula von der Leyenin viereen.
– Keskusteltiin siinä pitkin iltaa, ja hän tuntee nyt Suomen puolustusratkaisun perusteet aika hyvin.
– Hän ei silloin vielä tiennyt, että olisi pian nousemassa Euroopan komission johtoon, enkä minäkään sitä tiennyt. Näin siinä vain kävi, että heinäkuussa hänestä tuli Euroopan poliittisen kentän ykkösnainen, Kaikkonen hämmästelee nopeita liikkeitä.
Kaikkosen olemuksesta näkee, että hän suhtautuu työhönsä suurella intohimolla.
– Olen ollut kansanedustajan ja nyt ministerin työstä hyvin innostunut. Vaikka työ vaatii paljon ja välillä lentää kuraakin, kun joskus saa jotain hyvää aikaan, niin kyllä se motivoi, politiikkakärpäsen pureman jo nuorena saanut Kaikkonen vakuuttaa.
Kaikkonen ajattelee, että ilmastonmuutoksen uhka on otettava vakavasti. Suomen on hoidettava oma tonttinsa, mutta toimissa tarvitaan arkijärkeä, jotta ne ovat tavallisen suomalaisen hyväksyttävissä.
Koko työuransa politiikan parissa pyörinyt 45-vuotias Kaikkonen sanoo elämän onnen löytyvän arjen pienistä hetkistä.
– Kyllä kai sitä haaveilee aika tavallisista asioista, niin kuin varmaan moni muukin suomalainen: hyvästä perhe-elämästä ja hyvistä ystävistä, harrastuksista ja mökkeilystä silloin tällöin, Kaikkonen vastaa kysymykseen haaveistaan.
Pienen pojan haaveena oli kokin ammatti. Yhteiskunnalliset asiat veivät kuitenkin miehen mennessään.
– Mielelläni kyllä kotona kokkaan, Kaikkonen sanoo.
Eduskuntaurallaan Kaikkonen on toiminut muun muassa ympäristö- ja puolustusvaliokunnissa sekä erityisesti EU-asioita käsittelevässä suuressa valiokunnassa. Iso askel eteenpäin oli nousu ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajaksi vuonna 2015.
– Pääsin tapaamaan merkittäviä poliitikkoja Washingtonista Moskovaan. Johdin Suomen delegaatioita välillä lähempänä, välillä kauempana. Kotimaassa yhteys syntyi ulkopoliittiseen johtoon tasavallan presidenttiä myöten, Kaikkonen kirjoittaa elokuussa julkaistussa pamfletissaan.
Kaikkonen ja Matti Vanhanen (kesk.) vaihtoivat syksyllä 2016 tehtäviä. Vuoden 2018 presidentinvaaleihin valmistautunut Vanhanen halusi ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajaksi ja Kaikkonen väistyi.
– Ymmärsin yskän ja päätin tehdä tilaa, Kaikkonen tilittää.
Vanhaselta jäi vapaaksi keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan paikka, johon Kaikkonen valittiin. Ryhmäjohtajana Kaikkonen nousi puolueen eturiviin. Juha Sipilän (kesk.) hallituskaudella pääministeripuolueen eduskuntaveturi joutui selvittämään monia kiperiä tilanteita.
Ryhmäjohtajana Kaikkonen oli avainpaikalla, kun vaalivoittaja, demarijohtaja Antti Rinne päätti toukokuussa houkutella vaaleissa murskatappion kärsineen keskustan mukaan hallitusneuvotteluihin. Sen tien päässä odotti ministeriauton kyyti.
Kaikkosen mukaan keskustan puheenjohtajaehdokkuus on ollut esillä pari kertaa aiemminkin, mutta silloin aika ei ole tuntunut vielä kypsältä.
– Nyt kaiken kokeneena ja kaikesta oppineena minulla on sellainen olo, että olen valmis, mutta katsotaan, mikä on keskustan kentän päätös puoluekokouksessa Kouvolassa 7. syyskuuta, Kaikkonen kuvaa tunnelmiaan.
Kyselyt ovat ennakoineet tasaista puheenjohtajakisaa Kaikkosen ja Katri Kulmunin välillä.
– En koe olevani missään äärilaidassa. En liberaali-konservatiivi-akselilla, en kaupunki-maaseutu-akselilla, vaan vahvasti siinä keskustalaisella keskikentällä, Kaikkonen paaluttaa tonttiaan.
Antti Kaikkosen ensimmäinen, merkittävä poliittinen teko oli ei-ääni Suomen EU-jäsenyydelle lokakuussa 1994.
– Olin nuori radikaali ja huolissani Suomen itsenäisyydestä ja päätösvallasta. Myös maaseudun ja maatalouden tulevaisuus huolestutti, Kaikkonen antaa äänestysselityksen.
Kysymys Suomen EU-jäsenyydestä jakoi voimakkaasti keskustaa. Pääministeri Esko Aho (kesk.) runnasi keskustan EU-jäsenyyden kannalle, mutta ulkoministerin paikalta eronnut ja presidentiksi pyrkinyt entinen keskustajohtaja Paavo Väyrynen vastusti jäsenyyttä jyrkästi.
EU-kansanäänestyksessä selkeä enemmistö, lähes 57 prosenttia, äänesti Suomen EU-jäsenyyden puolesta ja eduskunta vahvisti asian.
Tuusulan Hyrylässä kasvaneen Kaikkosen kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin heräsi jo koulussa. Keskusta-aate tarttui kotona, sillä Jukka-isä oli mukana kuntapolitiikassa.
Isän puolelta Antti Kaikkosen juuret ovat Karjalan kannaksella. Antin pappa joutui evakkoon Karjalan kannakselta, Pyhäjärveltä, ja rakensi uuden kodin Satakuntaan, Kokemäelle.
Varusmiespalveluksensa Antti Kaikkonen suoritti Helsingin ilmatorjuntarykmentissä, joka toimi silloin vielä Hyrylässä. Sotilasarvoltaan nykyinen puolustusministeri on kapteeni.
Valtiotieteen opinnot Helsingin yliopistossa venyivät niin, että valtiotieteiden kandidaatin tutkinnon Kaikkonen puristi kasaan vasta keskustan oppositiokaudella vuonna 2014.
Kaikkonen oli ensimmäisen kerran ehdolla eduskuntavaaleissa 21-vuotiaana keväällä 1995. Uudenmaan vaalipiiristä Tuusulan miehelle kertyi 653 ääntä.
Kaikkosen poliittinen ura alkoi Tuusulan kunnanvaltuustosta, jonne hänet valittiin ensimmäisen kerran syksyllä 1996. Valtuustouraa on ehtinyt karttua pian 23 vuotta.
Valtakunnallista kuuluisuutta Kaikkonen sai ensimmäisen kerran syksyllä 1998. Keskustan Uudenmaan piirin nuori puheenjohtaja yritti estää toisen Tuusulan miehen, Paavo Väyrysen, pääsyn ehdokkaaksi Uudellemaalle.
- Paavo oli aiemmin vakuuttanut, että hän asettuu ehdolle Lapista. Paavo piti sitten kuitenkin täysin yllättäen tiedotustilaisuuden, jossa hän kertoi asettuvansa ehdolle Uudellamaalla. Ajattelin, että tällainen peli ei vetele, kun toisin on puhuttu ja sovittu, Kaikkonen perustelee ärhäkkyyttään.
Kaikkonen oli toiminut 1990-luvun puolimaissa Väyrysen avustajana nuorille keskustavaikuttajille tarkoitetun Politiikan korkeakoulun kehittämisessä.
Kaikkonen johti keskustanuoria vuosina 1997–2001. Tämä tehtävä avasi hänelle tien keskustan päätöksenteon ytimeen: puoluehallitukseen ja sen työvaliokuntaan.
Eduskunnan ovet avautuivat kansanedustaja Kaikkoselle ensimmäisen kerran keväällä 2003. Kaikkonen oli jäänyt Väyrysen jalkoihin vielä vuoden 1999 eduskuntavaaleissa. Tuloksena oli 2411 ääntä ja toinen varasija.
Kevään 2003 eduskuntavaaleissa keskusta sai Anneli Jäätteenmäen johdolla vaalivoiton. Etelä-Suomen keskustalle kylmissä vaaipiireissä tuli merkittäviä aluevaltauksia, kun Helsingistä meni läpi kaksi ja Uudeltamaalta viisi keskustan edustajaa.
Kaikkonen keräsi Uudenmaan vaalipiiristä 4236 ääntä ja 29-vuotias politikan nouseva tähti kipusi eduskunnan portaat ensimmäisen kerran uutena kansanedustajana.
Kaikkonen oli toiminut Jäätteenmäen avustajana vuosina 2001–02 ja hän oli tukenut Jäätteenmäen valintaa keskustan johtoon, kun tämän vastaehdokkaina olivat muun muassa Olli Rehn ja Matti Vanhanen. Politiikan kesästä 2003 oli tulossa kuuma, kun Irak-gate horjutti tuoreen pääministerin valtaa.
Kaikkosen mukaan keskustan eduskuntaryhmässä elettiin juhannuksen alla 2003 jännittäviä hetkiä. SDP:n eduskuntaryhmän pääsihteeri toi ryhmäjohtaja Jouni Backmanin lappusen keskustan ryhmäjohtajalle Timo Kallille: pääministeri oli vaihdettava!
– Koko valtakunnan media oli keskustan ryhmähuoneen ulkopuolella odottamassa, mitä meidän ryhmässä tapahtuu ja mitä kerrottavaa meillä on. Jäätteenmäki kertoi tekevänsä tilanteesta johtopäätöksensä ja eroavansa. Todettiin, että näin tilanne valitettavasti on.
– Emme kuitenkaan kertoneet sitä heti medialle, vaan Kalli keksi, että eiköhän juoda ensin kahvit porukalla, ja muistaakseni tilattiin myös karjalanpiirakat. Jonkinlaista joukkoterapiaa siinä harjoitettiin, kun juotiin kahvit ja karjalanpiirakat ja vasta tämän jälkeen päätös kerrottiin ulos, Kaikkonen kertoo.
Nuorisosäätiö jätti tahran Kaikkosen takkiin. Jäätteenmäen ero johti siihen, että Matti Vanhasesta tuli pääministeri ja keskustan puheenjohtaja.
Kaikkonen oli perinyt Vanhaselta keskustataustaisen Nuorisosäätiön hallituksen puheenjohtajan paikan jo silloin, kun Vanhasesta oli keväällä 2003 tullut Jäätteenmäen hallituksen puolustusministeri.
Kaikkonen uudisti kansanedustajan valtakirjansa kevään 2007 eduskuntavaaleissa ja äänimäärä, 4263, nousi hitusen. Vaalien jälkeen Kaikkonen oli tyrkyllä ministeriksi Vanhasen toiseen hallitukseen, mutta pääministeriä painostanut Väyrynen voitti tiukan äänestyksen ulkomaankauppaministerin salkusta.
Keskusta jatkoi hallituksessa, mutta vaalirahakohu muhi jo syvässä mullassa.
Kehittyvien Maakuntien Suomesta leimahtanut vaalirahoituksen likapyykki toi myös Nuorisosäätiön jakamat vaalituet viranomaisten tutkittavaksi.
Kaikkonen sai talvella 2013 Helsingin käräjäoikeudesta viiden kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen luottamusaseman väärinkäytöstä.
Tutkinnan aikana Kaikkonen onnistui uusimaan kansanedustajan valtakirjansa kevään 2011 keskustalle vaikeissa vaaleissa. Kaikkosen vaalilauseena oli "Mainettaan parempi". Äänimäärä tippui alle neljäntuhannen, mutta se riitti jatkokauteen.
Kaksi vuotta käräjäoikeuden tuomion jälkeen Kaikkonen asettui ehdolle vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Tuloksena oli yli 10 000 ääntä ja helpotuksen huokaus. Kaikkosen äänimäärä ylitti 10 000 äänen rajan myös viime kevään eduskuntavaaleissa, vaikka keskustan yhteinen äänisaalis romahti.
Kaikkonen on ollut erossa Nuorisosäätiön asioista jo kymmenen vuotta, mutta Nuorisosäätiön ympärillä näyttää riittävän uusia kohuja. Kaikkonen ei pelkää, että Nuorisosäätiöstä tulisi hänelle jatkuva taakka, jos hänet valittaisiin keskustan johtoon.
– No eihän tämmöinen tahra menneisyydessä tietenkään hyvä asia ole. Toki tässä puhutaan viime vuosikymmenen tapahtumista, että alkaa siitä jo aikaakin olla.
– Oman käsitykseni mukaan kyllä melkoinen osa ihmisistä ajattelee, että tämä asia on käsitelty ja taakse jätetty, mutta totta kai aina löytyy niitä, jotka haluavat tämän jossakin ikävässä sävyssä esiin ottaa ja sen kanssa meikäläisen pitää vain pystyä elämään, Kaikkonen puntaroi.
Kaikkosen ja SDP:n silloisen kansanedustajan Satu Taiveahon romanssi eduskunnassa johti kihlautumiseen kesällä 2006 ja avioliittoon kesällä 2008. Avioero tuli syksyllä 2018.
Kaikkonen sai runsaasti julkisuutta myös Tanssii tähtien kanssa –ohjelmassa keväällä 2008. Tänään suhtautuminen julkisuuteen on varovaisempaa.
– Jos parisuhderintamalla jotain tapahtuisi, niin tuskinpa siitä enää isolla äänellä huutelisin, Kaikkonen luonnehtii suhdettaan julkisuuteen.
Puheenjohtajaehdokas Kaikkonen sanoo olevansa "keskikentän keskustalainen". Keskustan linjakysymyksissä Kaikkonen sovittelee sanansa tarkasti. Ympäristökysymyksissä hän määrittelee itsensä "tolkun vihreäksi".
Ylen haastattelussa Kaikkonen linjaa, että ilmastonmuutoksen uhka on otettava vakavasti ja Suomen on hoidettava siinä oma tonttinsa. Ilmastotoimissa tarvitaan Kaikkosen mielestä kuitenkin arkijärkeä, jotta tavallinen suomalainen voi hyväksyä toimet.
– Esimerkiksi polttomoottoriautoja ei tarvitse kieltää, mutta bensaan tai dieseliin voidaan lisätä enemmän kotimaista biopolttoainetta, Kaikkonen sanoo.
Kaikkonen vaatii, että hallituksen on vastustettava keskittäviä ratkaisuja. Aluepolitiikkaa tarvitaan myös kaupungeissa, missä eri kaupunginosat eriytyvät voimakkaasti.
Hallituskuvioihin Kaikkonen suhtautuu avoimesti. Kaikkosen keskusta on valmis yhteistyöhön sekä vasemmalle että oikealle.
– Keskusta on vahvasti korostanut yrittäjyyden merkitystä viime vuosina ja hyvä niin, mutta jatkossa on tärkeää, että annamme myös suomalaiselle palkansaajalle arvon. Molempia tarvitaan, Kaikkonen tarjoaa yhteistyön kättä palkansaajaliikkeen suuntaan.
Kansallismielisyydessä Kaikkonen varoittaa ylilyönneistä.
– Terve rakkaus isänmaata kohtaan on ihan hyvä juttu, mutta jos se lähtee voimakkaasti muitten kansojen tai ihmisryhmien polkemiseen, niin silloin ollaan väärällä polulla, Kaikkonen varoittaa.
Lue myös: