Ruokalähetit ovat monen kaupungin katukuvassa vähintään yhtä tuttu näky kuin sovelluksella käyttöön napattavat sähköpotkulaudat. Pian lounaiden, päivällisten ja välipalojen seassa liikkuu samalla periaatteella myös tavarakuljetuksia.
Alkusyksystä toimintansa aloittava I Carry It on alustayhtiö, jonka sovelluksen kautta ihmiset voivat lähettää toisilleen tavaroita. Samasta sovelluksesta lähetit näkevät tarjolla olevat kuljetuskeikat. He eivät ole yhtiön palkkalistoilla, vaan tekevät työtä freelancereina tai kevytyrittäjinä samaan tapaan kuin ruokalähettifirmoissa.
Yrityksen toimitusjohtaja Jukka Tarkiaisen on vaikea nimetä kilpailijoita firmalleen. Hänen mukaansa I Carry It täydentää Postin ja muiden pitkän matkan kuljetuksia hoitavien yhtiöiden palveluja.
– Kuriiriliikkeet voivat ehkä olla kilpailijoita. Niiden toimintamalli on kuitenkin toisentyyppinen, Tarkiainen toteaa.
Tavaralähetysten kuljetuksessa alustapohjaista yritystä ei ole Suomessa vielä nähty, mutta sanomalehtien varhaisjakelua Uudellamaalla jo muutaman vuoden ajan hoitanut Early Bird -yritys toimii freelancer-konseptilla.
Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU:n puheenjohtaja Heidi Nieminen kertoo, että Early Birdin lehdenjakajilta on tullut liittoon paljon yhteydenottoja: työtä tehdään nimellisesti yrittäjänä, mutta työajat sanellaan.
Early Birdin johtaja Riku Punkkinen ei näe asiassa ristiriitaa. Lehdet on jaettava arkisin kello 6.30 mennessä, mutta jakajat saavat päättää itse, miten he sen tekevät.
Myös ruokalähettien työsopimuksettomuus on herättänyt runsaasti julkista keskustelua.
Miten I Carry It on varautunut kritiikkiin?
– Pyrimme tuottamaan joustavia työmuotoja, joissa työntekijä voi valita työaikansa vapaasti. Voi tehdä tunnin tai kolme viikossa, tai vaikka vain tunnin kuukaudessa. Emme suoranaisesti ohjaa työn tekemistä muuten kuin tarjoamalla keikkoja, Tarkiainen sanoo.
Niitä onkin tarkoitus tarjota paljon. I Carry Itin tavoitteena on kuljettaa tuhansia paketteja kuukaudessa.
Tähtäimessä nopea tuloksellisuus
Helsingin yliopiston vanhempi tutkija Toni Ryynänen toteaa, että alustatalous on jo osoittautunut toimivaksi henkilökuljetuksessa, joten tavarankuljetuksen sujumiselle ei sikäli ole estettä.
Joukkoistettu kuljetus saattaa kuitenkin aiheuttaa haasteita ympäristön kannalta. Ylimääräistä liikennettä syntyy, jos tavaroita, jotka lähettäjä veisi joka tapauksessa itse perille ohikulkumatkallaan, toimittaakin joku muu.
Tarkiaisen toive on, että lyhyillä välimatkoilla I Carry Itin lähetit kulkevat ennemmin jalan tai polkupyörällä kuin autolla.
Läheteiksi ilmoittautuneita ihmisiä on tähän mennessä runsaat 50. Ikähaitari venyy 16-vuotiaista eläkeläisiin, ja vain osa ilmoittautuneista haluaa tehdä työtä täysiaikaisesti.
– Pyrimme siihen, että henkilö voi halutessaan työllistyä täysipäiväisesti tämän vuoden puolella, Tarkiainen sanoo.
Tavoitteet ovat muutenkin korkealla. Tarkiainen kertoo, että yrityksen on tarkoitus tuottaa voittoa jo ensi vuonna.
Suomessa toimivien ruokalähettifirmojen Woltin ja Foodoran tulokset ovat olleet pakkasella koko niiden toiminta-ajan ja kyytipalvelu Uber tekee miljarditappioita.
– Aika on nyt ehkä kypsempi tämän tyyppisten palvelujen tuottamiseen, ja sitä kautta mahdollisuus tehdä liiketoiminnasta kannattavaa on parempi, Tarkiainen sanoo.
Alustayhtiöiden menestystä siivittää Ryynäsen mukaan palvelun skaalautuvuus. Perinteisessä kuljetusbisneksessä pitäisi omistaa autoja ja palkata kuljettajia, alustapohjaisesti toimivalle yritykselle uusien markkina-alueiden valloitus on helpompaa.
I Carry It on saanut ELY-keskukselta 350 000 euroa kehittämistukea, joka kattaa puolet yhtiön kehittämishankkeen kuluista. Sen turvin on tarkoitus laajentua myös ulkomaille, kaupunki kerrallaan. Ensimmäistä kohdetta ei ole vielä päätetty, mutta Lontoo on siellä asuvan työntekijän vuoksi yksi vaihtoehdoista.
Kotimaassa I Carry Itin toiminta alkaa ensin Kirkkonummella, Lappeenrannassa ja Helsingissä ja laajenee loppuvuonna Turkuun ja Tampereelle.
Uusi työ edellä, lakimuutokset perässä
PAU:ssa on joitakin vuosia sitten päätetty, että itsensätyöllistäjät voivat päästä liiton jäseniksi, ja heitä autetaan siinä missä voidaan. Niemisen mukaan alustatalous pitäisi ottaa huomioon erityisesti lainsäädännössä.
Hallitusohjelmaankin on kirjattu, että lainsäädäntöä saatetaan muuttaa paremmin uusiin työn muotoihin vastaavaksi, ja että verottajalle on järjestettävä tarvittavat keinot kerätä alustatalouden toimijoiden tiedot käyttöönsä.
– I Carry It on saanut verottajalta ennakkopäätöksen, jotta osaamme toimia lain kirjaimen mukaisesti, Tarkiainen kertoo.
Tilastokeskuksen viimeisin tieto alustatalouden tuottamista tienesteistä on vuodelta 2017. Silloin 14 000 suomalaista sai vähintään neljäsosan tuloistaan digitaalisten alustojen avulla, lähinnä myymällä tavaraa netin kauppapaikoissa.
I Carry Itin kuljettajaksi voi ryhtyä periaatteessa kuka tahansa. Ensin halukkaat haastatellaan ja yritys ottaa heidän tietonsa ylös. Turvallisuuden lisäämiseksi kaikki kuljetukset on vakuutettu 300 euroon asti.
Kuskit käyttävät omia kulkuvälineitään, mutta niihin I Carry It ei tarjoa vakuutusta.
Palkkavertailu ruokakuljetuksista
Nieminen toteaa, että vaikka työehtosopimus ei itsensätyöllistäjiin päde, lähettien kannattaa katsoa sieltä, mitä vastaavasta työstä saisi työsuhteessa, ja vaatia selvästi korkeampaa korvausta.
Työntekijän maksettavaksi kun jäävät kaikki vakuutukset ja työnantajamaksut.
– Tavoite on, että pystyisimme tarjoamaan sellaisen palkkion, johon kuriirit ovat hyvinkin tyytyväisiä. Peruskuljetuksissa noin 20 euroa/tunti on hinta, johon pyrimme. Se vaihtelee sen mukaan, minkä verran pakettivirrassa on lähetyksiä, joita voidaan yhdistellä, Tarkiainen sanoo.
Kahdenkymmenen euron tuntipalkkatavoite on hahmoteltu ruokalähettien kanssa keskustelemalla.
I Carry It -sovelluksen algoritmi yhdistelee paketteja niin, että kuljettaja voi noutaa ja jakaa useampia lähetyksiä saman reitin varrella. Tarkiainen kertoo, että asiakkaalle yksittäisen kuljetuksen hintatavoite on 3–6 euroa.
Yrityksen on tarkoitus ottaa alustavälityshintana 18 prosenttia kuljetusten hinnasta, loput tilitetään kuljettajalle.
Millainen alustayhtiö menestyy?
I Carry It -sovelluksen ja verkkosivun visuaalinen ilme on lontoolaisen työntekijän käsialaa, koodauksesta huolehtii kahdeksanhenkinen tiimi Intiassa. Loput neljä yrityksen työntekijöistä ovat suomalaisia.
Ryynänen kertoo, että alustatalous on levinnyt entistä enemmän asiantuntijapalvelujen välitykseen. Esimerkiksi sovelluksen koodaus Intiassa olisi mahdollista hankkia työtä tarjoavan alustan kautta.
– Voi olla, että suomalaiset saavat alustatalouden kautta ansioita, mutta toisaalta haasteena voi olla se, valuuko asiantuntijatyökin alustojen kautta halvemman työvoiman maihin, Ryynänen sanoo.
Alustayhtiön menestyksen kannalta on keskeistä, että se vastaa johonkin olemassa olevaan tarpeeseen. Ilmeisenä esimerkkinä Ryynänen mainitsee sosiaalisen median, joka vetoaa ihmisten haluun pitää yhteyttä ja kokea yhteenkuuluvuuden tunnetta.
– Hyvin toimivalle alustalle on lisäksi tyypillistä selkeästi määritelty tehtävä, ja vielä niin, että se suoritetaan jossain määritellyssä ajassa.
Täysin uusia, syntyjään digitaalisia tarpeita on Ryynäsen mukaan vaikea nähdä.
– Henkilökuljetusta, tavarankuljetusta, elokuvia tai musiikkia on jo ollut olemassa, vain eri tavalla järjestettynä. Niiden muunnoksella alustatalouteen voidaan saada tiettyjä etuja perinteiseen toimintamalliin verrattuna, hän sanoo.
Jukka Tarkiainen kertoo, että I Carry It syntyi, koska nykyisillä tavoilla kuljettaminen voi olla yksityishenkilöille hankalaa.
– Tuli idea, että voisiko sen tehdä paremmin. Uskoakseni tämä ratkaisu on vastaus siihen.
Voit keskustella aiheesta jutun lopussa. Keskustelu on auki kello 20.00 asti.