Teatterikorkeakoulun Helsingin Sörnäisissa sijaitsevassa esiintymistilassa on tekemisen meininkiä. Viulun ja pianon yhdistelmä takoo kiivastempoista musiikkia ja vähitellen mukaan tulee myös polveilevia laulumelodioita:
"Vaikutuksen teen, tämän kerran hienostellaan, satsaan käytökseen, salaisuudet piiloon vaan!"
Taideyliopiston opiskelijoiden kaksi vuotta sitten alkanut, musiikkiteatteriin keskittyvä opintokonaisuus on lopuillaan, ja nyt olisi sitten näytön paikka eli tanssimista, laulamista ja näyttelemistä I Love You, You're Perfect, Now Change -musikaalissa.
Komediallisessa off-Broadway-showssa pilaillaan muun muassa parisuhdekommervenkkien kustannuksella ja sukupuolten ajatusmaailmojen erilaisuudella. Jokaisella esiintyjällä on useita eri roolihahmoja, parhaimmillaan jopa kymmenkunta. Lavalla tämä tarkoittaa nopeaa vaatteidenvaihtoa ja pikaista muuntumista henkilöstä toiseksi – välillä vaihtuu myös sukupuoli.
– Minulla on tässä näyteltävänä muutama mieshahmokin. Tämä on mahdollistanut sen, että esitettäviä biisejä voi tutkia monitasoisemmin, mikä on ollut todella mielenkiintoista, Katariina Lantto kertoo.
Lantto on Teatterikorkeakoulun viimeisen vuoden näyttelijäopiskelija, joka on käynyt myös Lahden ammattikorkeakoulun musiikkiteatterilinjaa.
– Aikoinaan pohdin, että tulenko tänne ollenkaan. Sitten minua rupesi kiinnostamaan se, millä tavalla asioita täällä lähestytään ja opetetaan. Nyt tuntuu siltä, että on ollut upeaa seurata, mihin suuntaan tämän alan opiskelut kehittyvät.
Musikaaleilla viihdebisneksen leima
Suomessa musikaalit kiinnostavat yleisöä, mutta sekä tekijöistä että koulutuksesta on ollut pulaa. Kun Lahden nousukiidossa ollut musiikkiteatterikoulutus monien yllätykseksi kolme vuotta sitten lopetettiin, päätti Taideyliopisto ryhtyä korjaamaan tilannetta. Taideyliopiston tarjoama koulutus koostuu muun muassa tanssin, laulun, äänenkäytön, ensemble-laulun ja näyttelijäntaiteen kursseista. Musiikkiteatterikoulutusta tarjotaan laaja-alaisesti myös Tampereen ammattikorkeakoulussa.
Toissa vuonna ensimmäistä kertaa järjestetty Taideyliopiston koulutus oli suunnattu vain Taideyliopiston tutkinto-opiskelijoille, tänä vuonna sinne saivat hakea myös avoimen yliopiston opiskelijat.
– Ensimmäisellä kerralla hakijoita oli sopivasti, tänä keväänä meillä oli suorastaan tungosta, vastuuopettaja Markku Luuppala kertoo.
Luuppalan mukaan musiikkiteatterikoulutuksen puute Suomessa juontaa juurensa siihen, ettei musikaaleja ole täällä oikein arvostettu.
– Musikaalit on liitetty Suomessa musiikki- ja viihdebisnekseen, myös taiteellisessa mielessä. Tosiasia kuitenkin on, että musikaalien taiteellinen taso nousee koko ajan ja joissakin tapauksissa sisältö saattaa olla hyvinkin merkityksekästä. Yhdysvalloissa musikaalikulttuuri on toki huomattavasti vanhempaa kuin Suomessa, mutta siellä se on arvostettu taidelaji. Ruotsissa tilanne on samanlainen. Musikaalien vähättely on suomalainen ominaispiirre.
Myös Sibelius-Akatemiassa musiikkikasvatusta opiskeleva Joona Vallenius on ihmetellyt, miksi musiikkiteatterikoulutus etenkin yliopistotasolla on ollut niin vähäistä.
– Tuntuu siltä, että monessa teatterissa laskut maksetaan juuri musikaalien avulla. Siksi on outoa, ettei alaan ole sen kummemmin panostettu. Kun aloitin opiskelut tässä pilotissa, aika monelta alan töitä tekevältä kaverilta tuli viestiä, että kuinka tällaiseen pääsee mukaan.
Haasteellinen laji
Etenkin teatteripiireissä on alkanut tapahtua isoakin muutosta suhtautumisessa musikaaleihin: on ymmärretty, että musikaali on yksi tyylilaji teatterikentällä ja että sen sisältäkin löytyy erilaisia genrejä.
– Itse kuuluin kymmenen vuotta sitten laumaan, joka oli sitä mieltä, että musikaalit ovat alhaisinta sakkaa. Nyt on ollut ihana huomata, että samassa rintamassa kanssani olleet ihmiset alkaneet saapua koe-esiintymisiin ja koelauluihin ja huomanneet että tämä on itse asiassa yllättävän hankalaa, ja että tämä on kokonainen ammatinlaji. Arvostus musikaaleja alkaa pikkuhiljaa nousemaan, kun ihmiset ymmärtävät, että jos tällä alalla haluaa kehittyä, se vaatii töitä, Katariina Lantto toteaa.
Hänen mukaansa negatiivinen asenne musikaaleja kohtaan oli teatteripiireissä yleinen, opittu asia.
– Kun kaikki muut arvostamani ihmiset ympärillä olivat sitä mieltä, että musikaalit ovat yksiselitteisesti huonoja eikä niitä kannata mennä katsomaan, niin totta kai se tarttui. Tosin musikaaleja oli tuohon aikaan Suomessa ehkä kolme kappaletta, joten niihin liittyvä taitotaso ja tieto olivat vähäisiä.
Lanttoa musikaaleissa kiehtoo nimenomaan lajin haasteellisuus.
– Tässä pitää pystyä handlaamaan monipuolisesti hyvin erilaisia taitoja eli näyttelemään, tanssimaan ja laulamaan samaan aikaan. Lisäksi tähän tulee vielä genrekirjo kaupan päälle.
Joona Vallenius pitää musikaaleista samoista syistä.
– Olen moneen suuntaan sinkoileva ihminen, ja jos minulla on vain yksi asia tehtävänä, voi olla, että tylsistyn. Tykkään siitä, että tässä on monta asiaa, jotka pitää hallita ja että pääsee haastamaan itsensä.
Jutun keskusteluosio on auki klo 22.00 saakka.
Lisäys 21.8. Lisätty lause "Musiikkiteatterikoulutusta tarjotaan laaja-alaisesti myös Tampereen ammattikorkeakoulussa".