Tässä kasvaa tulevaisuuden ruoka
Kotimaisista pavuista ja viljoista kehitetään nyt täyttä häkää erilaisia lihankorvikkeita. Ruokavallankumous lähtee uusmaalaiselta pellolta.
Arolan tilalla Pornaisissa on nähty, kuinka härkäpavusta tuli parissa vuodessa hittiruoka ja ilmaston pelastaja.
Härkäpapu on kypsä, kun sen palko muuttuu mustaksi.
Tänä vuonna sato jäi laihaksi, harmittelee viljelijä Harri Laine.
Sateita tuli vähän ja härkäpavut kasvoivat vain 30-senttisiksi. Parhaimpina vuosina härkäpapu voi venähtää metrin mittaiseksi.
Harri Laine, viljelijä
Härkäpapua viljellään lähes yhtä suurella peltoalalla kuin perunaa. Tänä vuonna härkäpapua kasvaa Suomessa 16 700 hehtaaria.
Arolan tilan päätuote on kaura, joka menee vientiin Keski-Eurooppaan. Herne ja härkäpapu tulivat mukaan luomuviljelykierron vuorottelukasveiksi.
Vielä viitisen vuotta sitten suuri yleisö Suomessa ei mieltänyt herneitä ja papuja ruoaksi. Ne kelpasivat vain eläimen rehuksi.
Muutos oli nopea, muistelee Arolan tilan emäntä Eija Laine.
Kauppojen hyllyille ilmestyi käyttövalmista härkäpapuvalmistetta Härkistä, nyhtökauraa ja kasvisruokia.
Härkäpavun arvostus nousi yhtäkkiä, sanoo Arolan tilan tuotteiden jatkojalostuksesta vastaava Erja Laine.
Kotimainen herne odottaa vielä samanlaista nostetta, mitä härkäpavulle ja kauralle kävi.
Herne mielletään edelleen vain hernerokaksi. Ei ymmärretä, että sitä voisi käyttää muuhunkin.
Harri Laine, viljelijä
Kasvisruokabuumi ei näy vielä viljelijän kukkarossa.
Härkäpavun tuottajahinta määräytyy edelleen rehun matalan hinnan mukaan.
Jotta härkäpavusta tai herneestä tulisi koko kansan ruokaa, tulisi sen olla helpommin käytettävässä muodossa. Ihmisillä ei ole nykyisin aikaa liottaa ja keittää papuja useita tunteja.
Harri Laine, viljelijä
Härkäpavun ja herneen etu on se, että ne sisältävät jopa enemmän proteiinia kuin liha, 20-30 g. Ilmastokuormitus on kolmanneksen lihantuotannon hiilijalanjäljestä.
Arolan tilan pavut ja herneet menevät muun muassa falafel-pyöryköiden raaka-aineeksi sekä ammattikoulun keittiöön lihankorvikkeeksi.
Hapatettu härkäpapuvalmiste Rene on yksi uusimmista innovaatioista, joilla korvataan jauheliha.
Itseoppinut ruokainnovaattori Jouni Lipasti valmistaa sitä Hausjärvellä Kanta-Hämeessä. Raaka-aineena on Arolan tilan härkäpapu.
Lipasti halusi kehittää kotimaisesta raaka-aineesta lihankorvikkeen, joka kelpaa myös fanaattisimmille lihansyöjille.
Sen piti siis maistua, näyttää ja tuntua lihalta.
Nyt Lipastin kehittämää hapatettua härkäpapua käytetään kuntien suurkeittiöissä, joissa se on korvannut tuontisoijan.
Meillä on vahvoja mielikuvia ruoasta.
Härkäpapu on luonnostaan vaaleaa, eikä se siksi sopinut bolognesekastikkeeseen. Härkäpapuvalmiste piti siis värjätä tummaksi.
Ensin valloitetaan Suomi ja sitten maailma.
Lipastin tähtäimenä ovat Aasian markkinat. Siellä kasvu on nopeaa ja hapatus on valmiiksi tuttu juttu.
10 vuoden päästä ihmetellään, miksi aikaisemmin syötiin lihaa.
Jouni Lipasti, ruokainnovaattori
Tekijät
Julkaistu 14.9.2019 10:15