Yhdysvallat, Britannia ja Australia vaativat Facebookia keskeyttämään suunnitelmat viestipalveluidensa salaamiseksi. Buzzfeed News -verkkomedian mukaan maiden hallinnot julkaisevat tänään Facebookin perustajalle ja toimitusjohtajalle Mark Zuckerbergille osoitetun avoimen kirjeen, jossa ne ilmaisevat huolensa salauksen vaikutuksista terrorismin tai lasten hyväksikäytön vastaiseen työhön.
Yhdysvaltain oikeusministerin ja kotimaan turvallisuuden ministerin sekä Australian ja Britannian sisäministerien allekirjoittamassa kirjeessä vaaditaan Facebookia varmistamaan, että viranomaisilla on jatkossakin mahdollisuus päästä käsiksi viesteihin “suojellakseen kansalaisiaan”.
– Turvallisuusparannukset virtuaalimaailmassa eivät saa tehdä meistä haavoittuvaisempia fyysisessä maailmassa, kirjeessä todetaan Buzzfeed Newsin mukaan.
Viranomaiset ja teknologiayhtiöt ovat vääntäneet salaustekniikoiden hyödyistä ja haitoista jo vuosia. Merkittävin kiista aiheesta käytiin vuonna 2016, kun Yhdysvaltain liittovaltion poliisi FBI haastoi Applen oikeuteen, koska yhtiö ei suostunut murtamaan San Bernandinon joukkoampujan puhelimen salausta.
Lopulta FBI onnistui murtamaan salauksen itse ja ennakkotapaus jäi saamatta.
Viranomaisten vaatimukset takaporteista ovat voimistuneet uusien terrori-iskujen myötä. Australiassa poliitikot ovat jo säätäneet lain, joka antaa poliisille oikeuden pakottaa teknologiayhtiöt avaamaan salauksensa käyttäjän tietämättä. Tästä mallista avoimen kirjeen allekirjoittajat haluavat tehdä standardin.
Facebookista yksityisyyden vartija
Facebook teki maaliskuussa täyskäännöksen. Henkilökohtaisen elämän jakamisen ympärille rakentunut somejätti ilmoitti nostavansa jatkossa käyttäjiensä yksityisyyden toimintansa keskiöön.
– Uskon, että kommunikaation tulevaisuus siirtyy yhä enemmän yksityisiin salattuihin palveluihin, joissa ihmiset voivat olla varmoja siitä, että keskustelu pysyy salassa, eivätkä viestit ja sisällöt jää säilöön ikuisiksi ajoiksi, Zuckerberg kirjoitti yhtiönsä uudesta suunnasta blogissaan.
Facebookin omistama viestisovellus Whatsapp on oletusarvoisesti salannut käyttäjiensä keskustelut jo pitkään. Nyt Facebookin suunnitelmissa on tehdä sama myös Instagram- ja Messenger-sovelluksissa.
Salauksen käyttöönotto tarkoittaa, että edes Facebook ei tiedä, minkälaisia sisältöjä sen palveluissa liikkuu. Tämä huolestuttaa viranomaisia.
Zuckerberg on tietoinen tästä huolesta. Kirjoituksessaan hän vakuutti yhtiön kehittävän keinoja, joilla se pystyy tunnistamaan ja estämään pahojen ihmisten toiminnan, vaikka se ei näe viestien sisältöjä.
Zuckerberg kuitenkin myönsi, että salauksen myötä haitallisia sisältöjä ei pystytä havaitsemaan nykyisellä tasolla. Tämän takia länsimaat vaativat nyt, että salaukseen luodaan jonkinlainen takaportti.
Miljoonat kuvat lasten hyväksiksikäytöstä leviävät viestipalveluissa
Useissa autoritaarisissa maissa salattu viestiliikenne on elintärkeä ominaisuus toisinajattelijoille tai toimittajille. Sama teknologia kuitenkin luo myös digitaalisen piilopaikan terroristeille ja lasten hyväksikäyttäjille.
Sanomalehti New York Times kertoi viime viikolla, että teknologiayhtiöt tekivät viime vuonna yhteensä 18,4 miljoonaa ilmoitusta sisällöistä, joilla esiintyi lasten hyväksikäyttöä. Nämä ilmoitukset sisälsivät yli 45 miljoonaa kuvaa tai videota, joilla hyväksikäytettiin lapsia. Raportoituja tiedostoja oli kaksi kertaa enemmän kuin vuotta aiemmin.
Ilmoituksista suurimman osan teki Facebook. Sen Messenger-sovellus vastasi 12 miljoonasta ilmoituksesta. Sen sijaan salauksella varustettu Whatsapp teki vain murto-osan ilmoituksista.
Viranomaiset pelkäävät, että Messenger-viestien muuttuessa oletusarvoisesti salatuiksi, alustalla havaitut hyväksikäyttötapaukset katoavat näkymättömiin.
Teknologiayhtiöt ovat velvoitettuja ilmoittamaan havaitsemansa hyväksikäyttömateriaalin. Ne eivät ole velvoitettuja etsimään sitä. Salauksen lisääminen palveluihin tekee tästä ei-etsimisestä helpompaa.
"Enemmän hyviä käyttötapoja kuin pahoja"
Salausteknologian yleistymisen hyötyjen ja haittojen punnitseminen on vaikeaa, myöntää kryptologian asiantuntija Bruce Schneier. Cyber Security Nordic -messuilla Helsingissä eilen puhunut Schneiner pitää kehitystä kuitenkin lopulta hyvänä.
Viestipalvelut eivät Schneierin mukaan kykene varmistamaan, ettei niiden kautta levitetä esimerkiksi kuvia lasten hyväksikäytöstä samalla tavalla kuin esimerkiksi autonvalmistajat eivät kykene varmistamaan, ettei niiden autoja käytetä pankkiryöstöissä.
– Kun rakennat infrastruktuuria, sitä voidaan käyttää hyvään sekä pahaan, Schneier toteaa.
Viestien jättäminen salaamatta ei kuitenkaan ole hänen mielestään ratkaisu.
– Hyvien tyyppien suojeleminen on tärkeämpää kuin pahojen ihmisten jahtaaminen. Tällä teknologialla on enemmän hyviä käyttötapoja kuin pahoja. Voisimme rajoittaa näitä teknologioita, mutta silloin rajoittaisimme itseämme.
Schneier painottaa, että kyse ei ole yksityisyyden ja turvallisuuden vastakkainasettelusta.
– Yksityisyys on turvallisuutta. On turvallisuusetu, että valtioiden johtajilla on suojatut viestintäkanavat. On myös turvallisuusetu, että poliisilla on mahdollisuus salakuunnella ihmisten keskusteluja. Kysymys on siitä, kumpi on tärkeämpää. Tämä ei ole yksityisyys vastaan turvallisuus -kysymys vaan turvallisuus vastaan turvallisuus -kysymys.