Suomen Saamelaiskäräjät on hyväksynyt saamelaisten totuus- ja sovintoprosessin ehdotuksen, toisin sanoen sen mandaatin.
Suomen hallitus hyväksyi mandaatin jo marraskuussa ja kolttasaamelaisten kyläkokous viime viikolla.
Työ aloitetaan ensi vuonna nimeämällä totuus- ja sovintokomiteaan viisi komissaaria. Komission jäsenistä kaksi valitaan valtion, kaksi Saamelaiskäräjien ja yksi kolttien kyläkokouksen esityksestä.
Saamelaiskäräjät pyytää esityksiä komissaarinimityksistä saamelaisyhteisöltä, mutta lopullisen päätöksen jäsenistä tekee Saamelaiskäräjien täysistunto.
Tärkeän työn kiireinen aikataulu herättää huolta
Saamelaiskäräjien tiistaisessa täysistunnossa kiiteltiin totuus- ja sovintokomission eteen tähän asti tehtyä työtä.
Saamelaiskäräjien 1. varapuheenjohtaja Heikki Paltto painotti puheenvuorossaan prosessin tärkeyttä saamelaisyhteisölle. Palton mielestä komission työ on tärkeää saada käyntiin niin pian kuin mahdollista.
– Työ pitäisi saada alkuun nyt, kun vanhemmat sukupolvet ovat yhä elossa. Asioiden läpikäyminen on raskasta, mutta tärkeää, painotti Paltto.
Aihe herätti saamelaispolitiikoissa kuitenkin myös huolta.
Useissa puheenvuoroissa nostettiin esiin prosessille esitetty tiukka aikataulu. Totuus- ja sovintotyön tulisi olla valmis vuonna 2022. Saamelaiskäräjien jäsenet Neeta Jääskö ja Kirsti Kustula näkevät, että aikataulu on liian kiireellinen näin tärkeälle asialle.
– Se on lyhyt aika käsitellä tällaista asiaa. Traumat ovat syvällä ihmisten elämässä. Käsittelyn aikatauluun eivät saisi vaikuttaa Suomen politiikan muutokset tai muut syyt. Prosessille pitäisi järjestää enemmän aikaa.
Jäsen Anu Avaskari totesi omassa puheenvuorossaan totuus- ja sovintokomission etenemisen olleen Saamelaiskäräjien tämän vaalikauden 2016–2019 yksi keskeisimmistä saavutuksista.
Saamelaiskäräjien täysistunnon käymä keskustelu kirjattiin kokouksessa erilliseen muistioon.
Saamelaiskäräjien hallituksen jäsen Petra Magga-Vars totesi omassa puheenvuorossaan, että tämä on väärä aika aloittaa komission työn. Hän toi esiin, että Saamelaiskäräjien oma vaalikausi on loppumassa, ja useat saamelaisten oikeuksiin liittyvät kysymykset ovat edelleen auki Suomessa.
Myös jäsen Ulla Magga toivoi komissiotyön siirtämistä tulevaisuuteen sekä edelleen lisää selvitystyötä aiheesta. Hän teki asian siirtämisestä myös kannatetun esityksen, mutta ei saanut asialle laajaa kannatusta äänestettäessä. Esitys hävisi äänin 5–10.
Komission on tarkoitus selvittää muun muassa, kuinka historian vääryydet vaikuttavat saamelaisiin tänä päivänä
Saamelaisten ja Suomen valtion välisen totuus- ja sovintoprosessin päätavoitteena on tunnistaa ja arvioida syrjintää, jota saamelaiset ovat kokeneet sekä historiassa että kohtaavat yhä nykypäivän Suomessa.
Lue lisää aiheesta: Saamelaisille esitetään enemmistöä historialliseen totuus- ja sovintokomissioon – lue pääkohdat esityksestä
Tarkoitus on tutkia muun muassa Suomen valtion sulauttamispolitiikkaa ja muita saamelaisten oikeuksien loukkauksia sekä selvittää, miten tapahtumat vaikuttavat saamelaisiin ja heidän yhteisöönsä tällä hetkellä. Komission tulee tehdä tämä tieto näkyväksi.
Komission työn tulee purkaa ja auttaa käsittelemään traumoja, joita saamelaiset niin kansana kuin yksilöinä kantavat ylisukupolvisesti. Tähän saamelaisten tulee saada saamenkieleen ja -kulttuurin pohjautuvaa psykososiaalista tukea.
Neljän vuoden jälkeen komission perustaminen on viimein käsillä
Saamelaiskäräjien tiistaiseen päätökseen on johtanut vuosien työ. Lähtölaukaus totuus- ja sovintoprosessin aloittamiselle oli vuonna 2016 Inarissa pidetty Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston kokous, jossa päätettiin järjestää konferenssi totuus- ja sovintoteemasta.
Saamelaisten totuus- ja sovintoprosessi on mainittu Saamelaiskäräjien toimintasuunnitelmissa sekä vuosina 2017, 2018 että 2019.
Työ komission aloittamiseksi sai kunnolla vauhtia keväällä 2017, kun Saamelaiskäräjien hallitus tapasi Suomen silloisen pääministerin Juha Sipilän. Tapaamisessa pääministeri ja Saamelaiskäräjien hallitus sopivat, että totuus- ja sovintoprosessi aloitetaan ja sen yksityiskohdista sovitaan myöhemmin.
Suomen politiikassa on tapahtunut prosessin suhteen paljon näiden vuosien aikana, mutta lopulta tämän vuoden helmikuussa neuvottelut prosessin mandaatista aloitettiin valtion, Saamelaiskäräjien sekä Kolttien kyläkokouksen kesken.
Totuus- ja sovintokomission valmistelu pysähtyi kuitenkin vain kuukautta myöhemmin pääministeri Sipilän eroon.
Eduskuntavaalien jälkeen Saamelaiskäräjiä kuultiin hallitusneuvotteluissa. Silloisen pääministerin Antti Rinteen hallitusohjelmaan merkittiin, että totuus- ja sovintokomission työtä jatketaan.
Tämän vuoden marraskuussa Suomen valtioneuvosto tiedotti, että saamelaisten totuus- ja sovintoprosessissa voidaan valtion puolesta edetä komission nimeämisprosessiin.
Totuuskomissioita on käytetty apuna ympäri maailman
Erilaiset totuusprosessit ovat olleet apuna alkuperäiskansayhteisöille ympäri maailmaa.
Esimerkiksi Kanadassa totuus- ja sovintokomitea perustettiin vuonna 2008 selvittämään, mitä 150 000 alkuperäiskansalasta joutuivat kokemaan asuntolakouluissa. Asuntolakouluja käytettiin Kanadassa alkuperäiskansalasten sulauttamiseen valtaväestöön samoin tavoin kuin Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa.
Komissio keräsi ja dokumentoi historian tapahtumia perheiltä, yhteisöiltä ja henkilöiltä, joihin asuntolakoulut olivat vaikuttaneet. Totuus- ja sovintokomitean työn tuloksena yli 80 000 ihmistä sai korvauksia fyysisistä ja psyykkisistä kärsimyksistä ja 30 000 henkilöä seksuaalisista hyväksikäytöistä. Komissio teki lisäksi 94 parannusehdotusta alkuperäiskansan ja etenkin alkuperäiskansalasten tilanteeseen Kanadassa.
Etelä-Afrikassa totuuskomissio oli oikeusistuimen kaltainen elin, jonka maan kansallisen yhtenäisyyden hallitus perusti vuonna 1995 selvittämään apartheidin aikaisia rikoksia. Totuuskomissiolla oli keskeinen asema Etelä-Afrikan muutoksessa demokraattiseksi valtioksi. Sitä pidetään onnistuneena yrityksenä selvittää maan traumaattista poliittista historiaa.
Norjassa saamelaisten ja kveenien totuuskomissio on toiminut vuodesta 2017 lähtien. Komission tarkoituksena on ollut selvittää saamelaisten ja kveenien kipeitä muistoja ja traumaattisia kokemuksia norjalaistamisesta. Totuuskomission työ on edelleen käynnissä.
Lue myös:
Sisäministeri Ohisalo: “Suomen on kannettava historiallinen vastuunsa”