Kengät pois!
Laura Meriläisen suomalaisuus näkyy glasgow’laisessa kerrostalohuoneistossa heti eteisessä. Paikalliset tallustavat kengin pitkin kokolattiamattoja. Se saa kokkolalaisen näkemään punaista.
Skotlantilaiset ystävät muistavat jo, että kengät pitää riisua eteisessä. Meriläinen yrittää pehmentää komentoaan vitsailemalla:
– Tää on tätä skandinaavista tiukkapipoisuutta… Mutta ne kengät pois, kiitos.
Suomalais-italialainen pieni perhe on solahtanut kulttuurieroista huolimatta helposti Glasgow’n kansainväliseen ilmapiiriin.
– Skotlantilaiset ovat valtavan lämpimiä, hauskoja ja toiset huomioon ottavia ihmisiä!
Viestintäalan ammattilainen Meriläinen on vielä kotona vuoden ikäisen Matteo-pojan kanssa. Antropologi-puoliso Diego Malara on ollut vuoden töissä luennoitsijana Glasgow’n yliopistossa. Etiopiassa tavannut pariskunta on pitänyt yhtä parisen vuotta.
Asumisoikeus-status taskussa
Jokaisesta uutislähetyksestä tulviva brexit ei jaksa enää kaiken vatvomisen ja vääntämisen jälkeen joka päivä kiinnostaa Meriläistä ja Malaraa.
He uskovat, että brittien tuore parlamenttivaalien äänestystulos tulee näkymään päätöksenteossa, ja vaikuttamaan kaikkien Britanniassa asuvien elämään, myös heidän.
Konservatiivien voitto antoi johtajalleen Boris Johnsonille valtakirjan Euroopan Unionista eroamisen läpivientiin, ja brexit on toteutumassa tammikuun lopussa.
– Kaikki täällä ovat kyllästyneitä brexitiin. Ihmiset odottavat nyt, että tämä sirkus saataisiin tavalla tai toisella päätökseen.
Meriläinen ja Malara ovat joutuneet muiden EU-kansalaisten tavoin hakemaan asumisoikeus-statusta.
Maassa pysyvästi asuvien EU-kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä on haettava statusta EU Settlement Scheme -rekisteröintijärjestelmän kautta, jotta voivat asua edelleen Britanniassa.
Meriläiselle viiden vuoden lupa irtosi kolmen kuukauden odottelulla, Malara sai omansa viikossa.
– Olimme onnekkaita, että kaikki sujui näin nopeasti. Jotkut ovat joutuneet odottamaan todella kauan.
Vuonna 2017 Britanniassa asui noin 3,8 miljoonaa muun EU-maan kansalaista. Tilastokeskuksen tuoreimman tilaston mukaan suomalaisia asukkaita maassa oli vuonna 2018 noin 25 000.
Lapsirakas kansa
Matteo parahtaa itkemään. Äiti lohduttelee poikaa suomeksi, isä italiaksi. Pienestä miehenalusta on kasvamassa vähintään kolmikielinen maailmankansalainen.
– Hän ei ole britti, vaikka Britannia on kotimaamme. Hänestä kasvatetaan suomalais-italialainen.
Meriläinen synnytti poikansa Suomessa, ja äidin juuret näkyvät vahvasti myös lapsen arjessa: Matteo nukkuu päiväunia ulkona ja hänet kerrospuetaan kunnolla sään mukaan. Kumpikin asia hämmästyttää paikallisia.
Suomalainen on yhtä äimistynyt skottien tavasta antaa lasten kulkea shortseissa tai lyhythihaisessa paidassa ylämaan jäätävässä viimassa.Varsinkin, kun vanhemmilla itsellään saattaa olla yllään kaulahuivi, pipo ja kevyttoppatakki.
Lapset ovat Meriläisen mielestä usein alipuettuja.
– Jotkut vanhemmat antavat jälkikasvulleen vallan päättää. Jos lapsi sanoo, ettei halua takkia, vanhemmat toteavat, että juokse sitten t-paita päällä.
Skotlantilaisten lapsirakkaus puolestaan on tehnyt Meriläiseen vaikutuksen. Lapset ovat tervetulleita joka paikkaan ja heidät huomioidaan. Matteoa ihastellaan ja hänelle jutellaan niin bussissa kuin kaduilla.
Päivähoito kallista
EU-perheen elämäntilanne on piakkoin vaihtumassa. Meriläisellä on edessään työnhaku ja Matteolla päiväkoti.
Glasgow’ssa on huutava pula alle 3-vuotiaiden kunnallisista hoitopaikoista, ja moni laittaakin lapsensa yksityiseen päiväkotiin.
Meriläinen haluaisi Matteon kunnalliseen hoitoon, koska tilat on rakennettu päiväkotia varten. Yksityiset hoitopaikat sijaitsevat yleensä Glasgow’n historiallisten rakennusten hämärissä kellarikerroksissa, ja ulkoilutilana on “postimerkin kokoinen pläntti”.
Kokkolalaisen päiväkodin pihalla temmeltänyt äiti toivoisi lapsensa voivan leikkä ja juosta sellaisen päiväkodin pihalla, jossa on tilaa.
Skotlantilaisäidit palaavat töihin yleensä, kun lapsi on 10-12 kuukauden ikäinen.
– Tuet ovat heikot, joten varakkaiden on helpompi jäädä kotiin kuin pienituloisten. Tilanne on kuitenkin kaksipiippuinen, koska päivähoitomaksut ovat erittäin korkeat, noin tuhat puntaa eli lähes 1200 euroa kuukaudessa.
Skotlantilaista pitää tulkita
Suomalais-italialainen perhe on onnistunut saamaan paikallisia ystäviä. Se ei ole itsestäänselvyys, koska Meriläisen mukaan skotit ovat mukavia ja kohteliaita, mutta syvempi tutustuminen on hankalaa.
Suoran suomalaisen on usein vaikea tulkita, mitä sanat oikeasti tarkoittavat. Meriläinen on oppinut, että jos skotlantilainen sanoo iloisena: Tulkaa meille pian syömään, suomalaisen on turha odottaa, että illalliskutsu kolahtaisi postiin.
– Se on vain yleistä kohteliaisuutta. Britit eivät välttämättä sano, mitä tarkoittavat. Siihen vain pitää oppia, Meriläinen nauraa.
Tärkeintä on tietysti edes saada selvää, mitä toinen sanoo. Sekään ei ole ollenkaan varmaa Skotlannissa.
Meriläinen arvelee ymmärtävänsä skottipuheesta ensi kuulemalla ehkä puolet. Joskus vähemmänkin.
– Riippuu puhujan yhteiskunnallisesta statuksesta. Mitä korkeammin koulutettu, sen kirjakielisempää puhe on ja helpompaa ulkomaalaiselle ymmärtää.
Jokapäiväisessä arjessa huomaa, että Iso-Britannia on luokkayhteiskunta. Häneltä ei ole koskaan kysytty, mihin luokkaan suomalainen tulokas kuuluu, mutta arvelee brittiläisessä hierarkiassa sijoittuvansa jonnekin kohtaa keskiluokkaa.
Utelu olisi noloa. Britanniassa ei kysytä toisen yhteiskuntaluokkaa. Se ymmärretään signaaleista eli esimerkiksi puhetavasta, olemuksesta ja käytöksestä.
Turhauttava byrokratia
Jos skotlantilaisen putkimiehen tai taksikuskin puheenparsi on välillä haastavaa, vielä työläämpää on Meriläisen mukaan ymmärtää brittiläistä byrokratiaa.
– Terveydenhuollossa on joitakin todella vanhanaikaisia tapoja.
Meriläinen kertoo esimerkin. Hän halusi lähetteen fysioterapeutille. Sen saadakseen oli mentävä pyytämään terveysaseman vastaanotosta paperilomake, täytettävä se käsin, postitettava lähimpään sairaalaan ja odotettava, että posti toisi joskus vastauksen.
Sähköiseen asiointiin tottuneelle järjestelmä tuntuu hitaalta ja vaivalloiselta.
– Suomessa myös kaikki omat asiat löytyvät helposti Oma kanta -järjestelmästä. Täällä täytyy paperilomakkeella anoa erikseen lupa saada katsoa omia tietojaan.
Kulttuurien erilaisuudesta huolimatta Meriläinen ja Malara viihtyvät Skotlannissa paikallisten kanssa loistavasti. He aikovat jäädä Britanniaan myös EU-eron toteutumisen jälkeen.
Meriläinen on toiveikas. Hän ei usko, että ero heikentäisi dramaattisesti maassa asuvien EU-kansalaisten elämää.
– En usko, että meidät potkittaisiin täältä pois. Skotlannissa päättäjien viesti on selkeä: EU-kansalaiset ovat ehdottomasti osa tätä yhteiskuntaa eli halutaan, että jäämme.
Laura Meriläinen uskoo, että itsenäisyydestä tulee uusi kansanäänestys. Skotlannin pääministeri Nicola Sturgeon tuntuu jo asiaa ajavan.
Vuoden 2014 äänestyksessä tilanne meni täpäräksi. 45 prosenttia äänestäjistä halusi Skotlannin itsenäistymistä, 55 prosenttia oli vastaan.
Laura Meriläinen kertoo, että moni pitkään Britanniassa asuva suomalainen on herännyt miettimään kansalaisuuden hakemista.
– Osa on harmitellut, ettei ole jo ajat sitten tehnyt sitä. Myös mieheni on pohtinut ensi kerran asiaa tänä syksynä.
Vaikka suomalainen hakisi Iso-Britannian kansalaisuutta, hän ei menetä omaansa, koska Suomen kansallisuuslaki sallii kaksois- ja monikansallisuuden.
Lyhytsanaisuus pöyristyttää
Meriläisen glasgow’laisessa kerrostaloasunnossa kohtaavat joka päivä suomalainen ja italialainen temperamentti.
– Mieheni nauraa minun olevan eteläeurooppalaisin pohjoismaalainen, jonka hän on koskaan tavannut.
Sillä Malara viittaa kumppaninsa tapaan puhua yhtä vilkkaasti ja kovalla äänellä kuin italialaiset.
Miehen synnyinmaa näkyy varsinkin perheen keittiössä. Anoppi lähettää parin kuukauden välein pahvilaatikollisen oliiveja, oliiviiöljyä ja monia muita isoisän puutarhan antimia Etelä-Italiasta.
– Mieheni on pääkokkimme. Hän tekee hyvistä aineksista hyvää ruokaa. Skotlantilainen ruoka on yleensä pubiruuan tyyppistä uppopaistettua ja rasvaista.
Puolisoiden kulttuuriero näkyy sukurakkaudessa. Kun suomalaiselle riittää kerran viikossa soitto kotimaahan, italialainen on suureen sukuunsa yhteydessä monta kertaa viikon mittaan.
Joulu 2019 vietetään isoisän luona Italiassa. Sinne kokoonnutaan suurella porukalla nauttimaan yhdessäolosta.
Meriläisen sukuterveiset menevät tänä jouluna Aasiaan ja Suomeen. Kaksi sisarta perheineen on lomareissulla jouluna, ja äiti ja yksi sisarista Suomessa.
Joulutoivotuksia lähtee todennäköisesti myös skotlantilaisille ystäville. Niissä Meriläisen on terästäydyttävä, ettei kirjoita WhatsAppissa suomalaisen lakonisesti vain hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta.
Se olisi ennenkuulumattoman töksähtävää ja töykeää, ja juuri siksi pahin käyttäytymisrike toista kohtaan.
– Ensin pitää laittaa alkuun, että toivottavasti viikkosi on mennyt hyvin, ja mitä kuuluu ja sitten vasta päästä asiaan, nauraa Meriläinen.
Lue myös: