Lippu ja tanko

Viimeisen puolentoista vuoden aikana Haminan kaupunki on tullut tunnetuksi kaupunkina, jonka kunnianhimoinen investointi satametriseen lipputankoon muuttui täydeksi farssiksi.

Miten tilanteeseen päädyttiin ja mitä lipputangolle kuuluu nyt? Yle kokosi aikajanan, jonka myötä voit sukeltaa saagan syövereihin.

Voidaanko Haminassa huokaista jo helpotuksesta?

Suomi saa noin 30 maalta maailman suurimman Suomen lipun 100-vuotislahjaksi. Mukana lahjassa ovat muun muassa kaikki Suomen naapurimaat, mutta lahjaan osallistuu kuitenkin myös hyvin kaukaisia maita, kuten Australia.

Haminaan suunnitellaan lipputanko kunnioittamaan jättimäistä lippua ja Suomen lipun satavuotisjuhlaa. Lippu liehuisi siinä ympärivuorokautisesti, vuoden jokaisena päivänä. Nähtävyydestä halutaan vetonaula jo olemassa olevalle Haminan lippumaailmalle.

Tarkoitus on rakentaa 100 metriä korkea puinen tanko meren rantaan.

Alustavissa selvityksissä hankkeen hinnaksi arvioidaan noin 200–300 000 euroa. Rahaa kerätään osittain joukkorahoituksena.

Lipun salkoonnostoajankohdaksi valitaan toukokuu vuonna 2018.

Pian alkaa kuitenkin ilmetä ongelmia.

Käy ilmi, että lipun nostaminen myöhästyy aikataulustaan. Samalla lipputangon korkeus, materiaali ja paikka kaupungissa menevät uuteen harkintaan.

Kaupunki on nimittäin arvioinut kustannukset reilusti alakanttiin. Urakkatarjousten jälkeen hintalappu on kolminkertaistunut yli 600 000 euroon.

Edes salkoa ei saada toukokuussa pystyyn. Uusi tavoite on, että lippu liehuisi satamakaupungin rannalla marraskuussa.

Kesällä Haminan kaupunginjohtaja esittää, että 100-metrisen tangon toteuttamiseen myönnetään 580 000 euron lisämääräraha. Kustannussyistä materiaali on vaihtunut puusta halvempaan materiaaliin, teräkseen. Korkeudesta ei kuitenkaan haluta tinkiä.

Sen jälkeen kokonaisarvio tangon hinnasta on 736 000 euroa.

Tankohanke on herättänyt pitkin matkaa keskustelua paikallisten keskuudessa puolesta ja vastaan, ja kustannusten paisuminen saa keskustelun ryöpsähtämään jälleen valloilleen.

Paria viikkoa myöhemmin lisämääräraha myönnetään kaupunginvaltuustossa äänin 27–11.

Kun Haminan kaupunginvaltuusto nuijii sinetin lipputangon lisärahoitukselle, uutinen leviää kaupunkilaisten keskuudessa nopeasti.

Esimerkiksi Facebookin Hamina-ryhmässä valtuuston päätöksestä purnataan sadoissa kommenteissa. Hanketta puoltaneita päättäjiä pilkataan rajusti ja päätöstä pidetään lähinnä vitsinä, kun kaupungissa on samaan aikaan kunnostusta vaativia sisäilmaongelmaisia kouluja.

Hanketta kannattavia mielipiteitä löytyy hyvin vähän.

Neljä kuukautta myöhemmin tankohankkeen puuhamies Kimmo Kiljunen on tohkeissaan.

Sibeliuskadun kentälle kurvaa kuuden kuorma-auton letka, jotka ovat kuljettaneet 11 osaan paloitellun lipputangon Pietarista Haminaan.

Lipputangon kokoaminen kestää useita päiviä. Palat yhdistetään toisiinsa maassa, minkä jälkeen tanko on tarkoitus nostaa pystyyn alle viikkoa myöhemmin.

Tämäkään ei kuitenkaan mene aivan nappiin.

Tangon pystyttäminen siirtyy. Kovan tuulen vuoksi nostotöihin ei voida yrityksestä huolimatta ryhtyä.

Tuuli puhaltaa Haminassa noin kahdeksan metriä sekunnissa, mikä on turvallisuusriski työmaalla. Lisäksi sataa kaatamalla.

Sitten, marraskuun alussa, satametrinen lipputanko kohoaa pystyyn.

Se seisoo meren rannalla Haminan keskustan tuntumassa halkaisijaltaan 12 metriä leveän betonisen perustan päällä, pultattuna kiinni.

Haminassa huokaistaan helpotuksesta. Joulukuun kolmantena päivänä, sopivasti itsenäisyyspäivän kynnyksellä, lippu saataisiin vihdoin salkoon.

Sitten tangosta alkaa kuitenkin selvitä asioita, joita kukaan ei osaa odottaa.

Satametrisen salon pystyttämisestä ei ole ehtinyt kulua viikkoakaan, kun selviää, että tanko voidaan joutua purkamaan.

Pietarilaisessa konepajassa rakennetun tangon lujuuslaskelmia tehtäessä ei ole käytetty Suomessa hyväksyttyjä suunnittelustandardeja.

Lipputangon kestävyys on pakko tarkistaa jälkikäteen.

Selviää, että Haminan 100-metrisen lipputangon laskelmien puutteet ovat olleet kaupungin tiedossa jo lokakuun alussa.

Näin kerrotaan tiedotteessa, jonka allekirjoittajiin kuuluu Haminan kaupungin ja lipputangon rakennelaskelmia tarkastaneen A-insinöörien edustajia. Tiedotteessa todetaan, että teräsrakenneurakoitsijan toimittamat laskelmat eivät anna luotettavaa kuvaa 100 metriä korkean lipputangon rakenteesta.

Tiedotteen mukaan puutteista on raportoitu kaupungille heti lokakuun alussa.

Silti lipputanko pystytettiin.

Päivää myöhemmin Haminan kaupunki kertoo, että tarkastajan antaman lausunnon mukaan lippusalko kestää nykyiset, tavanomaiset alueella vallitsevat sääolosuhteet eikä välittömiä turvajärjestelyjä ole tarpeen rakentaa.

Lopullista varmistusta lipputangon turvallisuudesta odotetaan parin viikon sisällä.

Sitä ei tule.

Kaupunki tekee päätöksen siirtää lipun nostamista jälleen. Päätöstä perustellaan turvallisuussyillä.

Nyt Haminassa on Euroopan korkein lipputanko ilman lippua ja maailman suurin Suomen lippu ilman tankoa.

Hamina on tullut tunnetuksi kaupunkina, jonka suurlippuhanke meni pahasti mönkään.

Asukkaat eivät tiedä, pitäisikö itkeä vai nauraa.

Parin kuukauden sisällä Haminassa havaitaan jotakin odottamatonta: lipputankokohu on yllättäen kääntymässä kaupungin eduksi.

Sosiaalisessa mediassa jaetaan selfieitä tangon juurella, ja lipputangon haluavat nähdä turistit Pohjanmaalta saakka.

Hamina ottaa tilanteesta kaiken irti. Kaupunki muun muassa jakaa huumorimielessä tehtyjä videoita Haminan sosiaalisen median kanavissa.

– On tunnustettava, ettei kaikki mennyt kuten piti. Siksi haluamme kääntää asiat itseironian kautta toisinpäin ja korjata kaupungin maineen, kommentoi kaupungin viestintäpäällikkö Minna Nordström tammikuussa 2019.

Vihdoin saapuvat uutiset, joita kaupunki on henkeään pidätellen odottanut: tarkastukset on tehty ja lipputanko on todettu turvalliseksi.

Lippu voidaan nostaa, kunhan kaupungin rakennusvalvonta on myöntänyt tangolle käyttöönottoluvan.

Kaupungin mukaan lipputangolle tehdään lähiviikkoina vielä erilaisia testauksia muun muassa sähköistykseen ja nostotekniikkaan liittyen.

Kun viimeiset testit ja kokeilut on tehty, voidaan suurlippu nostaa pysyvästi salkoon.

Yllättäen, ilman sen suurempia ilmoituksia, koripallokentän kokoinen Suomen lippu liehuu suursalossa.

Kyseessä on koenosto, eikä virallista käyttöönottolupaa ole vielä myönnetty. Lippu ei jää salkoon liehumaan, vaan lasketaan alas vielä samana päivänä.

Juhannuksena lipputanko saa tilapäisen käyttöluvan.

Heti juhannuspäivänä iskee ukkosmyrsky. Samalla lippu repeää liikuttelun seurauksena. Flagmoren tehtaalla ollut varalippu toimitetaan Haminaan ja lippu voi jälleen liehua.

Kesän edetessä lopullista käyttölupaa ei silti vieläkään kuulu. Se vaatii ainakin tuulimittarin ja lentoestevalon korjaamista.

Lisäksi tangosta pitää ottaa koepaloja uusia lujuustutkimuksia varten.

Kesän ja syksyn aikana lippua nostetaan ja lasketaan useita kertoja. Syynä ovat muun muassa kova tuuli sekä lipussa havaitut repeämät ja rispaantumat.

Vihdoin, vuosi pystyttämisen jälkeen sata metriä korkea lipputanko on läpäissyt lopulliset lujuustestit.

Tangon lujuusominaisuuksia tutkinut Kiwa Inspecta on mitannut tangon seinämän suoruutta ja tangon juuren hitsaustyön laatua.

Nyt tangolle odotetaan enää lopullista käyttölupaa.

Haminan kaupungin rakennusvalvontaviranomainen myöntää lipputangolle käyttöönottoluvan.

Nyt suurlippu saa liehua ympärivuorokautisesti – kunhan liput vain kestävät.

Tuuli on riepotellut niitä niin pahoin, että sekä suurlippu että varalippu on lähetetty korjattavaksi aiemmin joulukuussa.

Haminan kaupunki tilaa kaksi uutta lippua, sillä lippujen kestävyys on osoittautunut odotettua heikommaksi. Kaupunki maksaa lipuista yhteensä 6000 euroa.

Lopullinen kokonaisarvio tankoon käytetyistä kuluista on 670 000 euroa.

Tammikuun aikana satametriseen lipputankoon asennetaan vielä liuska, joka antaa tietoja tangon kestävyydestä pitkällä aikavälillä. Sen avulla nähdään, tapahtuuko tangon osissa siirtymiä vuosien mittaan.

Kehitysjohtaja Matti Filpulla on kuitenkin jo aihetta hymyyn.