Artikkeli on yli 5 vuotta vanha

Lukutreenit kannustaa koululaisia lukemaan – lähde mukaan yksin tai luokkasi kanssa!

Lukutreenit on alakoululaisille suunnattu viisiosainen videosarja. Jokaiseen 10 minuutin videoon on tarjolla tehtäviä, joita voi tehdä niin yksin kuin koko luokan kanssa.

Lapset poseeraavat kirjojen kanssa.
Kuva: Anton Lipasti
  • Yle Uutisluokka

Lukeminen on kuin jalkapallo, tanssi tai painonnosto – sitä saa ja pitää treenata. Nyt se on mahdollista viisiosaisen videosarjan opastuksella.

–Lukutreenit lähti liikkeelle huomiosta, että melkein kaikkea muuta treenataan paitsi lukemista, vaikka se on yksi tärkeimmistä elämäntaidoista. Halusimme muistuttaa, että lukeminen voi olla myös kivaa sosiaalista puuhaa, sanoo kirjailija Roope Lipasti.

Opetushallituksen Lukuliikkeen ja kirjailija Roope Lipastin Lukutreenit-videosarjassa tutustutaan kauhu-, huumori-, fantasia- ja tietokirjoihin sekä sarjakuviin. Kymmenminuuttisissa jaksoissa koululaisraati kokoontuu kirjastoon lukemaan ja arvioimaan kirjoja. Lisäksi jaksoissa kuullaan eri lajityyppien kirjailijoita.

Jokaiseen videoon on tehtäviä ja kysymyksiä, joiden avulla kirjakeskustelun saa käyntiin. Laita videot pyörimään ja lähde mukaan treeneihin!

1. Kauhu

Kauhu ja jännitys ovat kiehtoneet ihmisiä kautta aikojen. Ensimmäisenä treenipäivänä hypätäänkin kummitusten, ihmissusien ja pimeiden metsien maailmaan. Videolla haastateltava kirjailija Magdalena Hai kertoo, että kauhutarinoissa käytetään usein hyväksi ihmisten yhteisiä pelkoja.

– Toinen asia, joka synnyttää kauhua on, kun jokin arkinen muuttuu jollakin tavalla vääräksi ja epätavalliseksi. Esimerkiksi puut tai nuket alkavat elää, hän sanoo.

Koululaisraati keskustelee Kristina Ohlssonin kirjasta Lasilapset.

TEHTÄVÄT

1. Millaiset asiat ovat pelottavia? Miksi? Mikä niissä pelottaa?

2. Kerätkää lista pelottavista asioista ja keksikää maailman pelottavin pieni tarina.

3. Kehittäkää täysin uudenlainen hirviö. Millainen se on? Mitä se tekee?

2. Huumori

Toisena treenipäivänä nauretaan, tehdään kepposia ja seikkaillaan mitä hullukurisemmissa maailmoissa, kun aiheena on huumorikirjallisuus. Kirjailija Roope Lipasti toteaa, että melkein kaikissa asioissa on olemassa myös humoristinen puoli. Huumorissa on hänen mukaansa oikeastaan vain yksi sääntö.

– Jos se naurattaa ihmisiä, se on hauskaa ja hyvää huumoria. Jos se ei naurata ihmisiä, se ei ole hyvää huumoria. Huumorin tekeminen on tässä mielessä siis hyvin yksinkertaista, Lipasti sanoo.

Raati keskustelee Andy Griffithsin kirjasta Maailman paras puumaja, 13 kerrosta.

TEHTÄVÄT:

1. Alla on sarjakuvastrippejä, joissa on tyhjät puhekuplat. Keksikää niihin mahdollisimman hauskat tekstit. Keskustelkaa, mistä niiden huumori syntyy.

Sarjakuvien tekijät: Roope ja Anton Lipasti.

2. Vitsigeneraattori: keksikää vitsejä, joissa on

a) banaani

b) rehtori

c) poliisi

3. Sarjakuvat

Kolmantena treenipäivänä tutustutaan kirjallisuuden lajiin, jossa tekstin lisäksi kuvilla on suuri merkitys. Aluksi sarjakuvia pidettiin vain lastenkirjallisuutena, mutta nykyään niitä lukevat kaikenikäiset.

Sarjakuvataiteilija Tuuli Hypénin mukaan sarjakuvien tekeminen ei vaadi erityisen hyvää piirustustaitoa.

– Yksi maailman suosituimmista sarjakuvista internetissä on sellainen, joka on piirretty alusta loppuun tikku-ukoilla, hän toteaa.

Raati keskustelee Anne Muhosen kirjasta Universumin avain.

TEHTÄVÄT

1. Suunnittele oma sarjakuvahahmo. Millainen se on? Minkä näköinen? Millainen luonne sillä on?Mitä se tekee?

2. Kirjoita ja/tai piirrä sille oma kolmen ruudun strippi.

4. Fantasia

Neljäntenä treenipäivänä tartutaan fantasiakirjallisuuteen, joissa lukija kohtaa ihmeellisiä ja yliluonnollisia asioita jättiläisistä keijukaisiin. Kansien välistä löytyy usein kuitenkin myös todellisesta maailmasta tuttuja teemoja kuten ystävyys, rakkaus, vallanhimo ja sota.

Fantasiakirjailija Siiri Enorannan mukaan kirjoittamisesta haaveilevan on tärkeää lukea monipuolisesti erilaisia kirjoja. Fantasiassa häntä kiehtoo erityisesti eskapismi, eli pako todellisuudesta.

– On ihanaa kadota kaukaisiin maailmoihin. Fantasiakirjailijana voin myös luoda sellaisen maailman, jonka toivoisin tämän meidän maailman olevan, hän sanoo.

Raati keskustelee Rick Riordanin kirjasta Percy Jackson – Salamavaras.

TEHTÄVIÄ

1. Keksi oma satuolento. Millainen se on? Minkä näköinen? Onko se hyvä vai paha? Millä lailla? Mitä se tekee? Millaisessa tarinassa se seikkailee? Onko se tarinan päähenkilö?

2. Lukekaa fantasiakirja. Keskustelkaa, mikä tekee kirjasta fantasiaromaanin. Miksi fantasia on tai ei ole ole kiehtovaa? Mikä on erityistä fantasiassa? Miten se eroaa muista kirjallisuuden lajeista?

5. Tietokirjat

Viimeisenä treenipäivänä siirrytään keksityistä tarinoista faktoihin, eli tosiasioihin. Tietokirjat ovat oiva tapa oppia uusia asioita vaikkapa harrastuksista, ihmisistä, historiasta ja eläimistä.

Tietokirjailija Ilari Aalto on ollut pienestä pitäen kiinnostunut arkeologiasta. Häntä harmitti aikanaan, kun aihepiiristä ei ollut kovinkaan paljon lasten tietokirjoja suomeksi.

– Kun kirjoittaa lapsille, on tärkeää, ettei kirjoita mitään turhaa tai tylsää. Lapset on aika kriittisiä lukijoita, hän sanoo.

Raati keskustelee itse valitsemistaan tietokirjoista.

TEHTÄVÄT:

1. Lukekaa tietokirja. Keskustelkaa, millä lailla tietokirjat eroavat kaunokirjallisuudesta.

2. Tutustukaa uutiseen. Millainen se on? Millainen rakenne on uutisessa? Tämän jälkeen kirjoittakaa uutinen jostain lähellänne tapahtuneesta asiasta.

KYSYMYKSIÄ KESKUSTELUJEN POHJAKSI:

KAUHU

Mitä pidit kirjasta?

Miksi se oli hyvä tai huono?

Tykkäätkö ylipäänsä kauhusta?

Oliko tämä kirja pelottava?

Millä tavalla se oli pelottava?

Miksi on mukava joskus vähän pelätä vai onko?

Miten kirjassa luotiin pelkoa?

Voiko käydä niin, että menee yöunet?

Miksi ihmiset tykkäävät jännityksestä ja kauhusta?

Mikä on pelottavin kirja, jonka olette lukeneet?

HUUMORI

Minkälaisista huumorikirjoista tykkäät?

Minkälaisille asioille naurat?

Luetko ylipäänsä huumorikirjoja?

Millaisiin tilanteisiin ne sopivat?

Miksi on kiva nauraa?

Mikä tässä kirjassa oli hauskaa? Mikä taas ei naurattanut?

Minkälainen suhde kuvalla ja tekstillä oli kirjassa?

SARJAKUVAT

Millaisista sarjakuvista tykkäät?

Mikä tässä kyseisessä sarjakuvassa viehätti?

Miten se oli piirretty?

Miten sarjakuva eroaa kirjasta? Vai eroaako lopulta?

Millaisin keinoin sarjakuvissa esitetään ajatukset? Entä huutaminen? Entä kiroilu?

Millä tavalla ruutujen määrä tai ruuduttomuus vaikuttaa lopputulokseen?

FANTASIA

Mitä kirjassa tapahtuu?

Miten kirjailija onnistuu pitämään jännitystä yllä?

Millainen kirja oli? Esimerkiksi vauhdikas, humoristinen tai pelottava?

Mitä pidit siitä? Mikä kirjassa viehätti, mikä teki siitä hyvän? Tai miksi et pitänyt kirjasta?

Pidätkö fantasiakirjallisuudesta?

Miten määrittelisit fantasian, eli mikä on fantasiaa?

Mikä fantasiassa viehättää?

Minkälaisesta fantasiasta tykkäät? Kerro joku suosikkisi. Miksi se on hyvä?

TIETOKIRJAT

Mikä lukemassasi tietokirjassa oli kiinnostavaa?

Mitä opit siitä?

Miksi kirja voi olla parempi kuin netti?

Lukekaa uutinen. Miten se on rakennettu? Millainen järjestys asioilla siinä on? Millainen on hyvä otsikko? Millainen on uutisen alku? Näkyykö uutisessa toimittajan mielipiteitä?