Siivousalan yrittäjät ovat huomanneet, että alan arvostus on noussut. Arvostuksen nousun takana ovat muun alan työvälineiden kehittyminen ja kotisiivousten kysynnän kasvu. Alan palkkauskin on noussut, mikä sekin kertoo suuremmasta arvostuksesta.
– Arvostus on onneksi viime vuosina noussut paljon. Moni on havahtunut siihen, että ammattisiivoojalla on hyvät välineet ja taidot kotien monimutkaisten pintamateriaalien puhdistamiseen, pohtii yrittäjä Eeva-Leena Lappalainen Puhdas Ilo Oy:sta.
Kotitalouksiin tilataan yhä enemmän säännöllistä kotisiivousta.
Siivouksia ostavat kaikenikäiset ihmiset opiskelijoista keskituloisiin. Stereotypia siivouspalveluista ylemmän keskiluokan etuoikeutena on karisemassa.
Moni meistä ei huomaa siivoojan työn jälkeä, mutta siivoamattomuus huomataan. Siivoojan työ nousee arvoonsa, kun tapahtuu jotain odottamatonta. Inarin hotellit esimerkiksi tehostivat Ivalon koronavirusepäilyn aikaan hotellien siivousta.
– Silloin moni ajattelee, että siivoamalla tautiriskiä voisi pienentää, pohtii siivousalan yrittäjä Eeva-Leena Lappalainen.
Siivoojalle ei löydy parkkipaikkaa
Siivousalaa on vaivannut kauan alan heikko arvostus. Nykyisin siivoojat eivät koe samankaltaista työhäpeää kuten menneinä vuosina saattoivat kokea.
Ikäviä asiakaskohtaamisia tulee silti välillä vastaan. Siivoojia saatetaan yhä kohdella huonosti.
– Se saattaa lähteä ihan siitä, ettei siivoojan autolle esimerkiksi löydy siivouskohteesta parkkipaikkaa millään. Jos kyseessä olisi kirvesmiehen vierailu, autolle löytyisi paikka nopeasti, Lappalainen summaa.
Yrittäjä siivoaa itsekin
Minna Perttilahti pyörittää Itä-Suomen Siivouspalvelu -yritystä siskonsa Merita Kinnusen kanssa. Yritys työllistää noin parikymmentä henkilöä, mutta yrittäjät siivoavat itsekin. Sitä on moni ihmetellyt.
– Siivoojien työhäpeä voi johtua esimerkiksi joidenkin asiakkaiden asenteesta. Minulta kysytään, miksi yrittäjä tulee siivoamaan paikan päälle. Samaa ei kysyttäisi esimerkiksi kirjanpitoalan yrittäjältä, Perttilahti kuvaa.
Yrittäjälle siivouskeikat ovat itse valittuja, mukava lisä toimistopäivään. Samalla yrittäjät pysyvät perillä siivouskohteiden olosuhteista.
– En halua istua vain toimistossa ja tykkään tästä työstä, Perttilahti sanoo.
Äiti ja ämpäri: takavuosien siivooja
Siivousalan yrittäjien puheesta saa käsityksen, että ikävästi käyttäytyvät asiakkaat voivat aiheuttaa siivoojana työskentelevälle alemmuuden tunnetta.
Puhtausalalla koetun työhäpeän juuret ovat monella suunnalla.
– Jokainen voi esimerkiksi kysyä, millainen kuva alasta tulee, kun aiemmin lapsia rankaistiin kouluissakin siivoamisella, Eeva-Leena Lappalainen kysyy.
Lappalainen sanoo, että aikaisemmin siivoojat eivät kehdanneet sanoa olevansa alalla. Siivoojan työ oli aikanaan aluksi perheenäitien sivutyötä, jota tehtiin miehen tultua töistä kotiin.
– Siivoojien työ ammattimaistui vasta joskus 1970–1980-luvuilla. Siihen asti se oli äitien sivutyötä. Pitkään ihmisillä oli ajatus siitä, että työ on likaista työtä, johon liittyy äiti ja ämpäri, Lappalainen sanoo.
Nykyisin haasteena työvoimapula
Niistä ajoista on tultu kauas. Nykyisin siivoojissa on sekä miehiä että naisia, kantasuomalaisia ja maahan muuttaneita työikäisiä. Työtä tekevät kaikenikäiset.
Alan haasteena on kuitenkin pitkään ollut työvoiman vaihtuvuus ja työvoimapula. Ala ei vedä uusia tekijöitä esimerkiksi negatiivisen julkisuuskuvan takia.
– Alan hyvistä puolista pitäisi puhua enemmän. Tämä on liikkuvaa, vastuullista työtä, jossa näkee sen työnsä jäljen, Lappalainen sanoo.
Siivousalan yrittäjä Minna Perttilahti sanoo, että siivousalan arvostusta voisi lisätä myös tehostamalla palkanmaksujen valvontaa.
– Valvontaviranomainen on käynyt meillä kaksi kertaa kahdeksan vuoden aikana. Se on todella vähän, Perttilahti sanoo.
Perttilahti näkee riskejä valvonnan puutteessa.
– Olen kuullut sitäkin tältä alalta, ettei palkkoja ole maksettu oikein. Sellainen syö mainetta niiltäkin hyviltä työnantajilta, jotka maksavat palkat oikein, Perttilahti pohtii.
Arvostetaanko siivoojia liian vähän? Aiheesta voi keskustella 2.3. kello 23.00 saakka.
Lue lisää: