Liisa Hartikainen huolehtii Ruotsin hovin tekstiiliaarteista
Kun Ruotsin kuningas päättää järjestää juhlat, Liisa Hartikainen tietää niistä ensimmäisten joukossa.
Hämeenlinnalaisen Liisa Hartikaisen kahden vuoden mittaiseksi suunniteltu Tukholman reissu on kestänyt jo 35 vuotta.
Osastonjohtajana työskentelevä Hartikainen huolehtii harvinaisesta tekstiiliaarteesta, Tukholman kuninkaanlinnan liinavaatevarastosta.
Liinavaatteet on koristeltu kuninkaiden monogrammeilla ja ne periytyvät suvussa. Vanhimmat liinat ovat vuodelta 1891, jolloin Ruotsi ja Norja olivat vielä samaa maata. Niitä kutsutaan unioni-liinoiksi ja ne ovat yhä käytössä.
Tätäkin unioni-servettiä käytettiin esimerkiksi kruununprinsessa Victorian häissä kesällä 2010.
Unioni-servetit ja liinat on kudottu Ranskan Lillessä vuonna 1891. Niiden yhteenlaskettu pinta-ala riittäisi 10 000 neliömetrin kokoisen alueen peittämiseen.
Jopa 13 metriä pitkät ja kolme metriä leveät liinat pestään erityisesti niitä varten kehitetyllä pesupöydällä.
Välineinä käytetään sappisaippuaa, aikaa ja kärsivällisyyttä.
Sappisaippua on paras, siitä minä kaikille saarnaan. Ja yksi, mikä on tosi tärkeä niiden vanhojen tekstiilien käsittelyssä, on tarkkuus.
Liisa Hartikainen
Työpaikka kuninkaanlinnassa herättää kuulijan mielenkiinnon, mutta Hartikaiselle työnantajaa merkityksellisempää on harvinaisen kulttuuriperinnön vaaliminen.
Se, että autamme valtion päämiestä hänen edustuksessaan, on tietysti erikoinen juttu, mutta arkipäivässä se usein unohtuu. Vasta kun kruununprinsessa menee naimisiin – tai kun on näitä isoja tapahtumia – silloin tässä työyhteisössä tulee kaikkien parhaat puolet näkyviin.
Pesun jälkeen kuninkaallisia tekstiilejä odottaa käsittely liinavaatevaraston kruununjalokivessä, 100-vuotiaassa saksalaisessa kylmämankelissa.
Kylmämankelin salaisuus on painava skånelainen hiekkakivi. Mankeli saa pellavan damastikuvioinnit hohtamaan.
Käsittelyn jälkeen servetit lepäävät viileässä huoneessa kuukauden. Siellä niiden kuidut asettuvat paikoilleen ja ne löytävät muotonsa ja identiteettinsä, kuten liinavaatevaraston tiimi tapaa sanoa.
Lopulta ne pakataan käytöstä poistettuihin pöytäliinoihin. Parhaimpienkin liinojen matka päätyy lopulta pakkausmateriaaliksi ja siivousräteiksi.
En muista, että minun täälläoloaikanani olisi heitetty yhtään liinaa pois.
Hartikaisen mukaan liinasta voi miltei nähdä, missä kohtaa pöytää on istunut "oman talon" väkeä. Hovin jäsenet tietävät tekstiilien arvon ja millainen työ niiden puhdistamisessa on. Niinpä sotkuakaan ei haluta tehdä.
Liinavaatevaraston kautta kulkevat myös valtiovieraiden liinavaatteet. Hohtavat damastit tekivät vaikutuksen myös Englannin tulevaan kuninkaaseen.
Lounaalla prinssi Charles oli hipelöinyt servettiä ja kysynyt, että miten teillä on näin kauniita servettejä ja miten te olette pystyneet säilyttämään nämä tälläisessä kunnossa. Tavoite oli saavutettu, sillä halusin näyttää, että hienoja tavaroita on vielä jäljellä muuallakin kuin Englannin hovissa.
Tekijät
Julkaistu 12.4.2020 10:15