Luomukaritsan viimeinen matka
Lampaita teurastavia luomuteurastamoja on harvakseltaan koko maassa, joten matka sinne voi viedä tunteja.
Kuuden aikaan aamulla lammastilalla Puolangalla on jo tohina päällä.
Maatalousyrittjäjä Antti Heikkinen ohjaa lampaitaan teuraskyytiin ottamalla ne haarojensa väliin. Eläimet pistävät välillä vastaan.
Luomutilalta lähtee kymmenen alle vuoden ikäistä karitsaa teurastettavaksi pääsiäistä varten.
Jos luomukasvatetun eläimen lihan myy luomuna, se pitää teurastaa jossain Suomen 35 luomuteurastamosta. Heikkisen lähin on yli 300 kilometrin päässä Pedersöressä.
Teurastusvuorossa olevat karitsat merkataan punaisella ennen lähtöä useita tunteja kestävälle matkalle.
Onhan se vähän ristiriitaista, kun luomueläimen teurasmatka on noin pitkä. Olisi eettisempää, jos ne teurastettaisiin lähempänä.
Antti Heikkinen
Antti Heikkinen lastaa rutiinilla karitsat kuomulliseen kärryyn.
Aluksi lampaat rymistelevät kyydissä, sillä tilanne on niille täysin uusi.
Pian karitsojen viimeinen matka voi alkaa. Kun auto lähtee liikkelle, eläimetkin rauhoittuvat.
Matkan aikana Heikkinen pysähtyy ainakin kerran ja samalla hän tarkistaa, että karitsoilla on kaikki hyvin.
Heikkisen mukaan kuljetus ei erityisemmin stressaa eläimiä. Matkan aikana karitsat ovat rauhallisesti, ja osa menee pötköttelemään.
Noin viisi tuntia myöhemmin Heikkinen peruuttaa kärrynsä pienteurastamon pihaan. Paikka on tuttu, sillä hän tuo tänne karitsoja 6–7 kertaa vuodessa.
Heikkisen olo on tyytyväinen, kun hän on jättänyt eläimet teurastamolle. Karitsojen lihat on jo ostettu etukäteen. Ne menevät kainuulaisiin pääsiäispöytiin.
Harvoin eläimiä ikävä jää.
Antti Heikkinen
Nämä karitsat menevät teuraaksi vielä saman päivän aikana.
Tekijät
Julkaistu 9.4.2020 9:20