Ođđasamos dieđut koronavirusis: Sámi Siida gáibida eiseválddiid váldit Deanuleagi ássiid buorebut vuhtii, Norga ráddjen mátkkošteami Suomas lávvardaga rájes

• Riskariikkain Supmii boahtti mátkkošteaddjiide ávžžuhit logi beaivvi karantena.

• Suoma njuolggadusaid mielde astoáigge turismareaissut Ruŧŧii ja Norgii eai leat dál šat vejolaččat, muhto barggu dahje eará ákkastallojuvvon siva dihte oažžu ain johttit rájáid badjel karantenaávžžuhusa haga. Rádjeservoša olbmot besset johtit friija rájá badjel.

• Norgga njuolggadusaid mielde mátkkošteaddjit Lappi, Gaska-Häme, Varsinais-Suoma, Länsi-Pohja, Gaska-Pohjanmaa ja Lulli-Pohjanmaa buohccedikšunbiriin šaddet logi beaivve karantenii 17.10. rájes. Karantena ii guoskka bargomátkkošteddjiid, jos sii leat addán negatiivvalaš koronateastabohtosa.

• THL ávžžuha dál geavahit máskka olles riikkas. Máskkaid ávžžuhit geavahit almmolaš johtolagas, logahagain ja eará nuppi dási oahppolágádusain. Dasa lassin máskkaid galggašii geavahit almmolaš visttiin ja álbmotdilálašvuođain, gos lagaškontávttaid ii sáhte vealtit.

• 8.10. rájesrestoráŋŋat galget heaitit alkohola vuovdima diibmu 24 ja giddet uvssaidis diibmu 1. Jus fas guovllu koronadilli vearrána, galget dan guovllu restoráŋŋat heaitit alkoholavuovdima juo diibmu 22 eahkedis ja gokčat uvssaidis diibmu 23.

• Ávžžuhus gáiddusbargui joatkašuvvá doaisttážii.

19.10. dii. 7.20 Sámi Siida gáibida eiseválddiid váldit Deanuleagi ássiid buorebut vuhtii

Korona-eastadandoaimmat háddjejit Deanuleagi álbmoga, oaivvilda Sámi Siida -searvi. Searvi gáibida, ahte eiseválddit válddašedje vuhtii Deanuleagi olbmuid nu ahte doaimmat eai hehtteše ássiid vejolašvuođa johtit riikkarájá rastá.

Ođđa njuolggadusaid mielde Norga gáibida, ahte Lappi leanas boahtán olbmot galget logi beaivve erremii, go bohtet Norgii. Suopma ii gáibit errendoaimmaid rádjeguovlluássiin.

Lappi leanas leamaš maŋimuš guovtti vahku áigge 44 njoammuma, muhto dat leat čuđiid kilomehteriid geažes Deanuleagis, fuopmášuhttá Sámi Siida -searvi.

16.10. dii. 14.56 Norgga bargomátkkošteaddjiin eaktudit negatiivvalaš koronateastta, rádjeservošiin ii leat addon sierra diehtu

Norgga olgoministeriija dieđihii duorastaga, ahte Norga ráddjegoahtá mátkkošteami Suomas. Norgii nu gohčoduvvon rukses guovlluin boahtti mátkkošteaddjit šaddet logi beaivve karantenii.

Norgga dearvvašvuođaeiseváldi NIPH dieđuin boahtá ovdan, ahte karanteana ii guoskka bargomátkkošteddjiid, jos sii leat addán negatiivvalaš koronateastabohtosa. Vel ii leat addon sierra diehtu, gusketgo karanteanamearrádusat rádjeservošiid.

Ohcejoga gielddahoavda Vuokko Tieva-Niittyvuopio sávvá ášši čoavdašuvvat jođánit.

– Dáin dieđáhusain, maid Norgga stáhta lea addán, ii leat máinnašupmi ahte rádjegielddat dahje rádjeservošat livčče daid mátkkoštanráddjehusaid dahje karantenamearrádusaid olggobealde.

Son muitala, ahte dákkár sávaldaga leat goittotge ovdanbuktán sihke Norgga ahte Suoma beale gielddain.

– Sávvat, ahte dasa boađáše seammalágán ráddjemat go dalle go Suoma ráđđehus mearridii mátkkoštanráddjehusain, ahte dat boađáše dánge dilis fápmui.

Tieva-Niittyvuopio dadjá, ahte eandalii go davimus guovlluin koronadilli lea hui ráfálaš, dagahit mátkkoštanráddjehusat ja karantenamearrádusat govttohis dili sihke Norgga ja Suoma beale rádjegielddaid olbmuide ja fitnodatdoalliide.

16.10. dii. 10.24 Norga ráddje mátkkošteami Suomas

Norgga olgoministeriija dieđihii duorastaga, ahte Norga ráddjegoahtá mátkkošteami Suomas. Ráddjehusat bohtet fápmui lávvardaga 17.10. gaskaija áigge.

Norgga ráđđehus lea gávnnahan, ahte Gaska-Häme, Varsinais-Suoma, Lappi, Länsi-Pohja, Gaska-Pohjanmaa ja Lulli-Pohjanmaa buohccedikšunbiret šaddet nu gohčoduvvon fiskes guovllus rukses guovlun Eurohpá infekšuvdnagárttás.

– Buot dáid guovlluid mátkkošteaddjit, geat bohtet Norgii lávvardatija rájes, šaddet logi beaivve karantenii, dieđiha Norgga olgoministeriija.

Lappi rádjegozáhus ávžžuha suopmelaš mátkkošteaddjiid oahpásmuvvat ovddalgihtii Norgga eiseválddiid mearrádusaide ja rávvagiidda, jus plánejit mátkkošteami Davvi-Norgga guvlui.

Lappi buohccedikšunbires koronavirusa njoammunlohku loktanii vahku dassái badjel 25 rájá. Dat dárkkuha dan, ahte virus lea guovtti vahkku čuovvunbaji áigge njommon badjel 25 olbmui 100 000 olbmo siste.

15.10. dii. 14.30: Ávžžuhus gáiddusbargui joatkašuvvá olles riikkas, gáiddusoahpahusa ferte árvvoštallat guovlluid mielde

Ráđđehus almmuhii adieđihandilálašvuođas ođđa ávžžuhusain, mat gusket koronavirusdili.

Dál dilli lea earálágán eará guovlluin. Máŋggat guovllut leat dilis, mas virus lea njoammugoahtán jođáneappot. Muhtin eanangottiin dahje gávpogiin dávda lea muttus, mas dat leavvá sakka.

Ráđđehusa ávžžuhusain muittuhit, ahte koronavirusa testema ferte joatkit dálá vuogi mielde. Nuorvvus, teastabohtosa haga ii oaččo vuolgit gosage. Ráđđehusas maiddái muittuhit čuovvut iežas guovllu dieđiheame.

Ávžžuhus gáiddusbargui lea fámus olles riikkas doaisttážii. Gáiddusbarggu dárbbuid ráđđehus árvvoštalla čuovvovaš háve jagi loahppabealde.

Gáiddusoahpahussii sirdášuvvama ávžžuhit guovllolaš árvvoštallama mielde.

Jus virus lea njoammugoahtán jođáneappot guovllus, ávžžuhusa mielde galggašii álbmotdilálašvuođain unnidit oassalastimeriid beallái. Maid allaskuvllat galggašedje sirdášuvvat gáiddusoahpahussii.

Jus dávda lea muttus, mas dat leavvá sakka, galgá šluhttet dáhpáhusaid ja vejolaččat bidjat almmolaš sissajiid gitta. Privahttadáhpáhusaid galggašii dákkár leavváma muttus ráddjet 10 olbmui. Maiddái rávesolbmuid astoáiggedoaimmaid galggašii gaskalduhttit doaisttážii.

Ministtárat muittuhedje máŋgii giehtahygieniijas, dorvogaskkain ja máskkaid geavaheamis, maiddái skuvllain.

12.10. dii. 10.54 Camera Borealis -govvadáhpáhus sirdo nehttii

Davvi-Lappi kamerasearvi šluhtte dán jagáš Camera Borealis -luonddugovvadáhpáhusa Siiddas. Dan sajis dáhpáhusa lágidit gáiddusin neahtas.

Dáhpáhus galggai lágiduvvot Anáris Siidda auditoriijas 20.–21.11. Dál bearjadahkii 20.11. plánejuvvon prográmma lea šluhttejuvvon, ja lávvardaga 21.11. photogovaid ovdanbuktimat sirdášuvvet nehttii.

Davvi-Lappi kamerasearvvi ságadoalli Jouni Männistö muitala searvvi dieđáhusas, ahte buorre bealli dán dilis lea dat, ahte dál dáhpáhusa sáhttá čuovvut álkit miehtá Suoma.

Camera Borealis -dáhpáhusa temán lea dán jagi davi luonddu máŋggabealátvuohta.

12.10. dii. 7.25 Ođđa njuolggadusat karantena- ja errenáiggis fápmui

Koronavirusii láktaseaddji karantena- ja errenáiggi oanedit otná beaivvi rájes, go Dearvvašvuođa ja buresveadjima lágádusa THL ođđa njuolggadusat bohtet fápmui.

Eaktodáhtolaš karantena ja njoammundávdadoaktára mearridan karantena leat dál logi beaivve, go ovdal karantena lei 14 beaivve.

THL bajit doavttir Taneli Puumalainen mielde badjel bealli buohccámiin dáhpáhuvvá viđa beaivvi siste njoammunáitagis ja measta buot logi beaivve siste. Dušše hui unna oassi buohccá šat logi beaivve maŋŋá.

Maiddái errenáigi nuppástuvvá. Láivves njoammumiin, masa ii dárbbašuvvo buohcceviessudivššu, errenáigi oaniduvvo 7 beaivái. Ruovttuerrema sáhttá goittotge heaitit easka dalle, go váttut eai leat leamašan guokte beaivái.

THL Puumalainen mielde koronavirusinfekšuvdnii buohccán olmmoš njoammu eanemusat guokte beaivve ovdal váttuid álggu ja moadde beaivve dan maŋŋá. Njoammunriska unnu dán maŋŋá jođánit earenoamážit láivves infekšuvnnain.

Ođđa nuppástusat eai guoskka dakkár errema dahje karantena guhkkodahkii, mii lea álgán ovdal vuossárgga.

8.10. dii. 15.09 LK: Lappi buohccedikšunbiire ávžžuha geavahit máskka siste buot almmolaš sajiin

Lappi buohccedikšunbiire ávžžuha geavahit máskka siste buot almmolaš sajiin, gos ii leat vejolaš doallat dorvogaskkaid. Áššiš muitala Lapin Kansa.

– Máskaávžžuhus viidu, vai das šattašii ođđa normála. Buot sajit nugo teahterat, gávppit ja restoráŋŋat leat báikkit, gos máskka ávžžuhit geavahit, muitala Lappi buohccedikšunbiire infekšuvdnadoavttir Markku Broas Lapin Kansa -aviissa mielde.

Lappi guovllus ii leat vel dakkár dilli, mas njoammumat livčče guovlolaččat badjel 10-25 dáhpáhusa 100 000 olbmo ala maŋimuš 14 jandora siste. Broas goittotge muitala, ahte máskaávžžuhusain viggat garvit dakkár dili. Son maid deattuha, ahte earenoamážit Roavenjárgga guovllus ávžžuhusa galggašii čuovvut.

Roavenjárggas lea sihkkaraston ovcci ođđa koronavirusnjoammuma dán vahku áigge. Dáin stuoramus oasis ii leat diehtu, gos njoammun lea boahtán. Duorastaga Dearvvašvuođa ja buresveadjima lágádus THL almmuhii njealji ođđa njoammumis Lappi buohccedikšunbiire guovllus.

8.10. dii. 14.28 Sámi parlamentáralaš ráđđi: koronapandemiija ráddjerasttildeami ráddjehusat váikkuhan mearkkašahtti ládje sámeservošii

Sámi parlamentáralaš ráđđi lea fuolas koronaviruspandemiija váikkuhusain sámeservošii. Sámi parlamentáralaš ráđi stivra lea gieđahallan giđa áigge koronaviruspandemiija ja olgorájiid giddema váikkuhusaid sámeservošii.

Sámi parlamentáralaš ráđđi cealká, ahte koronaviruspandemiija váikkuha sámeservošii vugiin, mii ii leat goassige ovdal leamaš. Pandemiija geažil stáhtaid olgorájiin leat ráddjen rádjejohtolaga jagi 2020 giđa ja geasi áigge. Sápmelaččat leat eamiálbmot, mii orru njealji stáhta guovllus Suomas, Norggas, Ruoŧas ja Ruoššas, nu ahte rádjerasttildeapmái guoski ráddjehusat leat váikkuhan mearkkašahtti ládje sámeservošii.

Sámi parlamentáralaš ráđi stivra buktá ovdan cealkámušastis stáhtaid rádjerasttildeapmái guoski ráddjehusaid váikkuhusaid sámeservošii. Dat maiddái gieđahallá stáhtaid geatnegasvuođaid sápmelaččaid guovdu spiehkastatdilis ja ráhkkaneami boahtteáigái sámeservodaga geahččanguovllus.

8.10. dii. 14.19 Suomas 296 ođđa koronavirusnjoammuma, karantenaáigi nuppástuvvá boahtte vahkus

Dearvvasvuođa ja buresbirgejumi lágádus THL almmuhii odne dieđu 296 ođđa njoammumis. Koronadilli lea dál vearrámus Mátta-Suomas ja Vaasa guovllus.

THL lea odne almmuhan maid koronavirusa guoski karantenaáiggi oanedeamis 10 beaivái boahtte vuossárgga, golggotmánu 12. beaivvi rájes. Nuppástus guoská eaktodáhtolaš karantena dahje njoammudávddaid doaktára mearridan karantena. Láivves njoammumiin, masa ii dárbbašuvvo buohcceviessudikšu, karantena oaniduvvo 7 beaivái.

6.10. dii. 7.26 Ohcejoga gielddas burget koronaráddjehusaid – gielddas ii leat šat duođaštuvvon koronavirusa njoammunáitta

Ohcejoga gielda dieđiha neahttasiiddustis, ahte gielddas eai leat maŋimuš guovtte vahku áigge boahtán ovdan dáhpáhusat, main olmmoš livčče gártan koronavirusa njoammunáitaga vuollái. Dan dihte gielda burgigoahtá oasi ráddjehusain.

Ohcejoga dearvvasvuođaguovddáža seaŋgaossodaga, Dorvvu, Seitakartano ja ASPA-ruoktu Goađi gallestallangielddus lea nohkan vuossárgga 5.10. ja pasieanttaid lea dál vejolaš galledit čuovvovaš eavttuiguin:

• Galledeaddjis dahje suinna seamma dálus ássiin eai oaččo leat infekšuvnna dávdamearkkat.
• Galledeaddji galgá fuolahit buorre giehtahygienas ja geavahit kirurgalaš njálbme-njunnemáskka olles galledeami áigge.
• Galledeaddji galgá čuovvut bargoveaga rávvagiid dorvogaskkain. Galledemiid áigge ii oaččo buorastahttit iige sallut.
• Pasieanttaid sáhttet galledit eanemustá 2 olbmo hávil.

Dearvvasvuođaguovddáža vuostáiváldin ja laboratoria, ruovttubuohccedikšun, rávvehat, skuvladearvvasvuođafuolahus, fysioterapiija, bátnedikšu ja psykiátralaš buohccedivššára vuostáiváldin doibmet dábálaččat.

Gielddadoaimmahat bissu gitta doaisttážii. Gielddas sávvet, ahte gieldalaččat dikšot áššiideaset jogo šleađgapoasttain dahje telefovnnain. Dárbbu miel ordnejit maiddái persovnnalaš deaivvadeami. Skoviid sáhttá guođđit lohkkaduvvon poastakássii, mii lea gielddadoaimmahaga maŋŋeuvssa (parkerensajiid bealde) guoras.

Gieldda asttuáiggedoaimmat ordnejuvvojit dábálaččat. Asttuáiggedoaimmaide oažžu oassálastit dušše dearvvasin, ja buot doaimmain galgá fuolahit giehta- ja gossanhygienas ja čuovvut eará dorvvolašvuođarávvagiid.

Árrabajásgeassin ja skuvllat dieđihit bearrašiid, jos koronadilli váikkuha doaimmaide.

2.10. dii. 7.12 Ođđa ávžžuhus Lappis máskageavaheamis

Lappi restoráŋŋain ja turistabáikkiin ávžžuhit geavahit ámadadjomáskka siste orodettiin. Ná leat linjeren Lappi ja Oarje-Lappi buohccedikšunbiiret ovttas turisma ja restoráŋŋasuorggi ovddasteaddjiiguin.

Turisma- ja restoráŋŋasuorggi ođđa dearvvasvuođadorvvolašvuođa rávvagat almmustahttojuvvojedje bearjadaga. Ášši duogážis leat Ylläsä koronavirusnjoammumat.

2.10. dii. 14.50 Lasi njoammumat Ylläsa njoammunbálgás

Kolari Ylläsa njoammunbálgás leat dál gávnnahan jo 39 koronavirusnjoammuma. Ođđa njoammumiin okta lea Kolaris ja eará njoammumat iešguđet guovllus Suomas, muitala Lappi buohccedikšunbiire infenkšuvdnadoavttir Markku Broas.

Dán rádjái Lappi buohccedikšunbiires leat gávnnahan 131 sihkaraston koronavirusnjoammuma ja Oarje-Lappi buohccedikšunbiiresges 155 sihkaraston koronavirusnjoammuma.

2.10. dii. 13.01 Lappis okta ođđa koronanjoammun

Lappis lea gávnnahuvvon okta ođđa koronavirusnjoammun. Lappi buohccedikšunbiires eai goit muital, man gielddas njoammun lea. Infenkšuvdnadoavttir Markku Broas mielde sáhka lea dakkár gielddas, gos leat gávnnahan oktiibuot vuollel vihtta njoammuma.

Broas mielde ođđa njoammumis ii leat oktavuohta Ylläsa njoammumiidda dahje Roavvenjárgga ođđasamos njoammumii.

2.10. dii. 13.00 Ylläs njoammunbálgás leat dál 29 njoammuma

Ylläsii laktaseaddji njoammunbálgás leat dál gávnnahan buohkanassii 29 njoammuma miehtá Suoma. Njoammunalmmuhusat Ylläsa mátkelaččain bohtegohte vuossárgga. Lappis dán njoammunbálgáid laktasit dušše Kolari njoammumat.

Lappi buohccedikšunbiire infenšuvdnadoavttir Markku Broas mielde lea eahpečielggas velge, ahte leigo njoammuma vuolggasadji Ylläsis vai bođiigo virus mátkelaččaid mielde.

1.10. dii. 13.55 Olles Suomas ávžžuhit dál geavahit máskka

Suoma dearvvašvuođa- ja buresveadjinlágádus THL ávžžuha dál geavahit máskka olles riikkas.

Máskkaid ávžžuhit geavahit almmolaš johtolagas, logahagain ja eará nuppi dási oahppolágádusain. Dasa lassin máskkaid galggašii geavahit almmolaš visttiin ja álbmotdilálašvuođain, gos lagaškontávttaid ii sáhte vealtit. Dákkár báikkit leat ovdamearkka dihtii gávppit ja gávpeguovddážat, boasttat, báŋkkut, girjerádjosat, válaštallandáhpáhusat ja -sajit, girkut, konsearttat, filbmateáhterat ja museat.

1.10. dii. 13.48 Korona lea njommon Ylläsis 27 olbmui

Suoma dearvvašvuođa- ja buresveadjinlágádus THL muitala, ahte Ylläsa koronanjoammumiid leat gávnnahan buohkanassii 27 miehtá Suoma. Njoammumat leat leavvanan mannan ja ovddit vahkuid áigge Ylläsa turismaguovddážis.

THL avžuha olbmuid, geat leat galledan Ylläsis čakčamánu beallemuttu rájes, čuovvut dávdamearkkaid ja ohcalit dárbbu mielde koronatestii.

30.9. dii. 11.50 Ylläsa ruškemátkálaččain gávnnahan lasi koronanjoammumiid

Kolari Ylläs koronadáhpáhusaide laktásit lasi koronavirusnjoammumat. Lappi buohccedikšunbire infekšuvdnadoavttir Markku Broas dadjá, ahte ođđa njoammumiid leat gávnnahan golbma Kolaris ja ovtta Uusimaas.

Buohkanassii Ylläs ruškemátkkiid njoammumiidda laktásit dál 15 sierra dáhpáhusa. Koronavirusnjoammumiid leat gávnnahan Kolari ja Uusimaa lassin Gaska-Suomas, Máttabađaeatnamis ja Davvebađaeatnamis.

Broas mielde ii leat velge dárkilit dieđus, mii leat koronavirusnjoammumiid vuolggasadji.

30.9. dii. 9.33 Lappis gávdne vuossárgga golbma ođđa njoammuma

Lappis lea gávdnon vuossárgga golbma ođđa koronavirusnjoammuma, guokte Gihttelis ja okta Kolaris. Njoammuma oažžon olbmot leat ruoktodivššus ja sii leat karantenas.

Kolaris njoammunáitaga vuolde leat sullii 40 olbmo ja sii leat maid karanteanas. Maŋŋebárgga bekkii, ahte Kolari Ylläs njoammumii laktásit dál logi ođđa njoammuma miehtá Suoma.

Gihttelis njoammunáitaga vuolde leat aŋkke 19 olbmo. Lappi buohccidikšubiire mielde nubbi Gihttela njoammun lea boahtán oaivegávpotguovllus, muhte guokte eará njoammuma vuolggasadji ii leat dieđus.

Lappis lea gávdnon ievttáža rádjai oktiibuot 278 koronavirusnjoammum.

30.9. dii. 9.28 Lappii leat bálkáhan guokte infekšuvdnadoaktára lasi

Lappi buohccedikšunbiire lea bálkáhan guokte ođđa infekšuvdnadoaktára koronakriisa dihte. Dál buohccedikšunbiires lea njeallje infekšuvdnadoaktára, geain okta sáhttá bargat koronavirusa eastadandoaimmaiguin. Buohccedikšunbiire soaitá dárbbašit maiddái ođđa divššáriid, jus koronanjoammumiid mearri lassána, dadjá Lappi buohccedikšunbiire njoammundávddaid bajitdoavttir Markku Broas.

30.9. dii. 7.11 Restoráŋŋaide ođđa ráddjehusat

Suoma ráđđehus lea mearridan restoraŋŋáid ođđa koronaráddjehusain. Bearáš- ja vuođđobálvalusministtár Krista Kiuru (sosiálademokráhtat) muitalii maŋŋebárgga eahkeda dieđihandilálašvuođas, ahte restoráŋŋat galget heaitit alkohola vuovdima diibmu 24.00 ja giddet uvssaidis diibmu 1.00. Ráddjehus boahtá fápmui boahtte vahku duorastaga, golggotmánu 8. beaivve. Restoráŋŋaid kunddarmearrái eai goittotge boađe ráddjehusat.

Jus fas guovllu koronadilli vearrána, galget dan guovllu restoráŋŋat heaitit alkoholvuovdima juo diibmu 22.00 eahkedis ja gokčat uvssaidis diibmu 23.00. Dasa lassin restoráŋŋas siste oažžu leahkit dákkár dilis oktiibuot bealli stuorimus kunddarmearis.

Áššis suomagillii lasi dáppe.

28.9. dii. 7.00 Oarjerájá gohcigohte fas

Rádjegohccit leat máhccan fas gaskaija áigge oarjerájá ala badjelaš vahku bottu maŋŋá.

Astoáigge turismareaissut Ruŧŧii ja Norgii eai leat dál šat vejolaččat, muhto barggu dahje eará ákkastallojuvvon siva dihte oažžu ain johttit rájáid badjel karantenaávžžuhusa haga.

Rádjeservoša olbmot besset johttit friija rájá badjel. Dál rádjesearvvuš meroštallojuvvo gielddaid mielde. Rájá ferte goittotge rasttildit virggálaš rádjebáikkiin.

25.9. 16.42 Ođđa meroštallama mielde buot rádjegielddaid ássit gullet rádjeservošii

Suoma stáhtaráđđi mearridii duorastaga viiddidit nu gohččoduvvon rádjeservvoša meroštallama. Ođđa meroštallama mielde rádjeservvošii gullet buot rádjegielddaid olbmot buot golmma riikkas Suomas, Ruoŧas ja Norggas. Mearrádusas leat vuhtiiváldojuvvon guovllu ráfálaš koronadilli ja olbmuin ožžojuvvo máhcahus.

Mearrádus boahtá fápmui boahtte vuossárgga, go sisrádjegohcin máhcahuvvo davvin Suoma ja Ruoŧa sihke Suoma ja Norgga gaskasaš rádjái.

24.9.dii. 14.42 Suopma ráddje mátkkošteami Norggas ja Ruoŧas vuossárgga

Stáhtaráđđi mearridii duorastaga 24.9. čavget mátkkoštanráddjehusaid rájáid rastá. Mátkkoštanráddjehusat ja karantenaávžžuhus bohtet ođđasit fápmui earret eará Norggas ja Ruoŧas boahtti mátkkošteaddjiide boahtte vuossárgga rájes, ja dat dárkkuha maiddái sisrádjegohcima ođđasit álggaheami.

Rádjeservošat ožžot ain johtit Suoma, Ruoŧa ja Norgga rájáid rastá. Dasa lassin duorastaga 1.10. rájes bargojohtolat Suomas Ruŧŧii lea vejolaš eaktodáhtolaš karantena ja testemiid haga.

Loga maid: Rájáid gidden ii goddán rádjagávpejasa movtta – "Lihkus eai leat stuorát vealggit"

22.9. dii. 14.42 Sisrádjegohcin vejolaččat fas Norgga ja Ruoŧa rájá ala boahtte vahku rájes

Suoma dearvvašvuođa- ja buresveaddjinlágádus THL ávžžuha guovtti vahku karantena boahtte vahku vuossárgga rájes earret eará Ruoŧas ja Norggas boahtti mátkkošteddjiide. Suoma sisministeriija evttoha sisrádjegohcima álggaheami. Suoma ráđđehus gieđahallá ášši duorastaga čoahkkimisttis.

THL árvvoštallá juohke vuossárgga sierra riikkaid koronavirusdili. Jus riikkas gávnnahit koronavirusnjoammuma 100 000 olbmo guovdu eanet go 25 olbmos, de Suoma sisministeriija listte riikka sisrádjegohcima biirii nappo dat dárkkuha karantenaávžžuhusa.

Barggus johtima dahje eará bures ákkastallojuvon sivaid, ovdamearkka dihte bearašsivaid, dihte johtima dat ii guoska.

Golggománu rájes guovtti vahku karantenaávžžuhus sáhttá leat oanehut, jus bastá duođaštit negatiiva koronateastta.

Divvojuvvon 22.9. diibmu 14:55 Sisministeriija evttoha sisrádjegohcima álggaheami, Suoma ráđđehus mearrida áššis duorastaga.

18.9. dii. 7.11 Ráját rahpasit gaskaija maŋŋá

Johtin Suoma ja Ruoŧa rájá alde rahpasa boahtte ija. Maiddái Norgga rájá alde nohká rádjegohcin gaskaija áigge.

Koronalogut leat goittot maŋimuš beivviig áidde fas loktan, nuba rádjerasttildanbáikkiin eai sirdde buot rádjegohcinlágádusa gálvvuid eret, jus gohcima gártet álggahit vuot.

Stuorra oassi rádjefávttain leat bargan eará guovlluin ja dál sii máhccet fas iežaset bargguide.

18.9. dii. 7.03 Lappi mátkeealáhus gáibidus: Ii karantena iige nuppi koronateastta turisttaide

Lappi mátkeealáhussuorgi gáibida, ahte riskariikkain boahtti turisttaide badjel golbma jándora bisti mátkki karantenas sihke nuppi koronateastta gáibádusas galgá luohpat. Mátkeealáhussuorggi mielde eahpesihkkarvuohta girdináigetávvaliin ja dan uhkádus karantenas eastá dál maiddái vuollel golbma jándora bisti mátkkiid vuovdaleami.

Mátkeealáhussuorggi mielde ráđđehusa mannan bearjadaga linjeremat eai álkkit mátkeealáhusa dili muhto baicce dagahit ođđa váttisvuođaid ja bissehit stuorra oasi Suoma boahttevaš turismmas. Dál dálvesesoŋŋa ovdavárremat leat jorggiheamen.

Lappilaččat gáibidit johtilis ráđđádallamiid ráđđehusain ášši čoavdimin.

Cealkámušas leat mielde Lapin kauppakamari, Lapin Yrittäjät, Lapin liitto, Lapin matkailuelinkeinon liitto, PAM Palvelualojen liitto, Visit Levi, Visit Ylläs, Visit Rovaniemi, Visit Pyhä-Luosto ry, Visit Meri-Lappi, Tunturi- Lapin Kehitys, Inari-Saariselkä Matkailu Oy, Muonion Matkailu ry, TosiLappi, Visit Salla sihke Ranuan Seudun Matkailu Oy.

15.9. dii. 7.30 Ođđa koronanjoammun Roavvenjárggas: Lappi guovddášbuohcceviesu bargi lagašbirrasii gullevaš olmmoš buohccán

Roavvenjárggas leat gávnnahan ovtta ođđa koronavirusnjoammuma. Lappi buohccedikšunbiire infekšuvdnadoavttir Antti Väänänen muitala, ahte njoammun gávnnahuvvui vahkuloahpas olbmos, gii lea koronai buohccán Lappi guovddášbuohcceviesu bargi lagašbirrasis.

Guovddášbuohcceviesu bargi njoammun gávnnahuvvui jo vahku dassái. Buohcceviesu bargiide dahke joavkotestema korona geažil mannan vahkus, muhto ovttasge ii gávnnahuvvon koronavirusnjoammun. Bohtosat joavkotestemis bohte jođánit, muhto buohccán bargi lagašbirrasii gullevaš olbmo testenbohtosa oažžun fanai vahkuloahpa rádjái.

Ovddit njoammun gávnnahuvvui mannan bearjadaga Sallas. Infekšuvdnadoaktára mielde eai leat boahtán ođđa koronavirunjoammumat, main livčče oktavuohta Salla njoammumii.

Lappis leat dán rádjái gávnnahan 269 koronavirusnjoammuma, main 116 Lappi buohccedikšunbiires ja loahpat Oarje-Lappis.

11.9. dii. 7.25 Suopma ložžegoahtá mátkkoštanráddjehusaid

Suopma ložže mátkkoštanráddjehusaid boahtte vahku lávvardat rájes. Suoma ráđđehus mearridii áššis duorastat eahket.

Boahtte vahku lávvardat rájes Supmii oažžu boahtit riikkain, main leat leamašan koronanjoammumat eanemustá 25 čuođiduhát ássái maŋimuš guovtti vahku áigge. Dat dárkkuha dan, ahte ovdamearkka dihte Norggas ja Ruoŧas oažžu fas mátkkoštit Supmii.

Suoma johtolat- ja dieđihanministeriijas válmmaštallet málle, man mielde Supmii beassan lea vejolaš, jus lea ožžon negatiivabohtosa koronavirusteasttas.

Ráđđehus muitala áššis eanet bearjadaga dieđihandilálašvuođas, mii álgá diibmu 11. 00.

10.9. dii. 10.38 Bohccobierggu vuovdin juobe 40 proseantta heajut go diibmá

Turismaealáhusa váttis dilli oidno maiddái badjeolbmuid eallimis. Bohccobierggu vuovdin lea juobe 40 proseantta heajut go diibmá, muitala Lapin Liha -fitnodaga doaimmajođiheaddji Mari Onkamo. Su mielde dasa váikkuha namalassii dat, ahte turisttat eai leat beassan johttit seamma láhkai nu mo ovdal.

Maiddái hoteallat leat ráhkkanan dasa, ahte eai oastte seamma olu bohccobierggu go ovdal. Lapland Hotels -fitnodaga restoráŋŋa- ja oastindoaimmajođiheaddji Esa-Matti Tamminen árvala, ahte sii bohtet oastit sullii 30 proseantta uhcit bierggu go diibmá. Sii leat dábálaččat oastán njuolga badjeolbmuin.

Dasa lassin bohccobierggu haddi lea ságastahttán. Šláddariid mielde haddi boađašii jorrat golmma euros, muhto Bálgosiid ovttastumi doaimmajođiheaddji Anne Ollila mielde dat ii doala deaivása. Son lohká, ahte bohccobierggu hatti ii sáhte olus unnidit, dasgo boazodoallu ii fidne stáhta buvttadandoarjaga.

Áššis sáhttá lohkat eambbo suomagillii dáppe.

10.9. dii. 10.26 Suoma ráđđehus ráđđádallá ain odne rádjejohtolagas ja mátkkošteamis, beavddi alde earret eará Lappi dálvesesoŋŋa

Suoma ráđđehus joatká ráđđádallamiid rádjejohtolaga ja mátkkošteami olis odne diibmu 13.30 ovddosguvlui. Ráđđádallamat álge juo ikte ja dat biste gitta maŋit eahkedii. Sáhkan ráđđádallamiin leat rádjejohtolat ja mátkkošteapmi, namalassii maiddái Lappi guovllu dálvesesoŋŋa lea dál oktan dehálaš fáddán.

Ráđđádallamiid ovdal hálle ovdamearkka dihte das, jus olbmuin váldojuvvošii koronavirusteasta riikkas, gos sii vulget mátkái.

Vejolaš dieđihandilálašvuođas ráđđádallamiid bohtosiin almmuhit maŋŋelabbos otnábeaivve áigge.

10.9. dii. 9.37 Guovddášbuohcceviesu bargiin ii gávdnon korona, galledangielddus nohká

Lappi guovddášbuohcceviesu bargiide dahkkon koronavirusteasttain buot leat negatiiva. 90 bargis váldojuvvui koronavirusiskkus ikte gaskavahku, iige geasge gávdnon koronavirusnjoammuma, muitala infekšuvnadoavttir Markku Broas.

Lappi guovddášbuohcceviesus oažžu fas galledit dábalaččat.

Áššis eambbo suomagillii dáppe.

9.9. dii. 15.02 Neahttasiiddus muitalit sámegillii koronarávvagiid ja -dieđuid

Koronadorvvolaš Lappi -neahttasiidduin almmuhuvvo áigeguovdilis dieđuid koronavirusdilis Lappi guovllus. Siiddut leat almmuhuvvon maid davvisámegillii ja daid ovddidit čavčča áigge.

Siiddus gávdno diehtu koronavirusnjoammumiid mearis Sámis. Siidduin maid gávdnojit rávvagat ja sáhttá maid jearrat rávvagiid áššiiguin, mat gusket koronavirusa. Dasa lassin siidduin leat oktavuođadieđut, jus háliida várret áiggi koronavirusiskosii.

Koronaturvallinenlappi.fi siiddu leat ollašuhttán Lappi buohccedikšunbiire, Oarje-Lappi buohccedikšunbiire ja House of Lapland. Siidduid ollašuhttimii leat ožžon ruhtadeami Eurohpa Uniovnna ráhkadusruhtarájus.

Neahttasiiddut gávdnojit dáppe.

9.9. dii. 14.29 Lappi guovddášbuohcceviesus testejuvvon 90 bargi

Stuorra joavkkus Lappi guovddášbuohcceviesu bargiin lea váldon koronavirusiskkus odne gaskavahku. Iskkus lea váldon 90 bargis. Vuossárgga váldojuvvui oktiibuot 60 teastta, iige dain gávdnon ovttage koronavirusnjoammun.

– Viiddideimmet teasttaid váldima sihkkarvuođa dihte, vai buohcceviesus ii gávdnoše njoammuma čihkosis dahje dakkár olbmos, geas eai leat váttut, infekšuvdnadoavttir Markku Broas muitala.

Bohtosat galggašedje boahtit duorastatiđđedii.

– Jus ođđa bohtosat leat negatiiva nappo dain ii gávdno koronavirusnjoammun, Lappi guovddášbuohcceviesu galledangielddus nohká juo duorastaga, lohká Broas.

9.9. dii. 13.35: Suomas 93 ođđa koronavirusnjoammuma

Suomas lea gávnnahuvvon 93 ođđa koronavirusnjoammuma, muitala Dearvvášvuođa ja buresveadjima lágádus THL. Dán rádjái Suomas lea duođaštuvvon oktiibuot 8 430 njoammuma.

THL mielde ođđa dávdadáhpáhusat leat boahtán dihtui vahku siste. Logus leat mielde sullii logi dáhpáhusa, mat váilojit maŋŋebárgga dieđuin teknihkalaš raporterenvigi dihtii.

THL dieđiha maŋŋelabbos vejolaš ođđa koronavirusa dagahan jápmimiin ja buohccedivššus leahkki pasieanttain.

8.9. dii. 8.58 Lappi guovddášbuohcceviesus galledangielddus – divššáris gávnnahuvvon koronanjoammun

Lappi guovddášbuohcceviesus Roavenjárggas lea doaisttážii lagašolbmuid galledangielddus, Lappi buohccedikšunbiire infekšuvnnaid eastadanguovddáš dieđiha.

Ikte vuossárgga veaigin Lappi guovddášbuohcceviesus buohccedivššáris lea duođaštuvvon koronavirusnjoammun. Buohccán olmmoš ii leat fitnan olgoriikkain, iige dikšon koronapasieanttaid. Dán rádjái leat bidjan 19 olbmo karantenii njoammunáitaga dihte.

4.9. dii. 7.21 Ávvir: Johka­mohki skuvllas gávdnon korona – 50 mánás leat dávda­mearkkat

Johkamohki gielda dieđiha muhtin bargis gieldda skuvllain lea duođaštuvvon koronadávda, muitala Ávvir-aviisa. Dál leat maiddái sullii 50 mánás dávdamearkkat ja leat ruovttus.

Gieldda skuvlahoavda Helen Isaksson Spik dadjá, ahte buohkain, geain leat dávdamearkkat, berrejit orrut ruovttus dassážii go čielggadit lea go koronadávda sis vai ii.

3.9. dii. 11.44 Vaikko Davvi-Ruoŧa njoammundili lea vuollel dorvvolaš meari, mátkkoštanráddjehusaid ii sáhte burgit

Suoma mátkkoštanráddjehusaid riikii boahtima dáfus ii leat vejolaš burgit olles Davvi-Ruoŧa guovllus, vaikko guovllu koronadili beales dat livččii vejolaš. Guovllu koronadáhpáhusaid mearri lea vuollel dan ráji, man Suopma lea mearridan dorvvolaš riikkaid rádjin.

Rádjedorvvolašvuođa áššedovdi Tomi Kivenjuuri Rádjegozahusas muitá, ahte jus Suopma rahpá guovllolaččat ovtta riikkas, galggašii seammaláhkái bargat maid eará riikkaiguin. Dan geažil goziheamis šaddašii váddásut, iige dat livčče vealtakeahttá šat jierpmálaš.

Oarjeráji ráddjehusaide leat goittotge vejolaččat boahtimin boahtte vahkus ložžemat. Kivenjuuri muitala, ahte eiseválddit leat smiehttadan válmmaštallandilálašvuođain earret eará rádjeservoša meroštallama olles rádjegielddaid viidodahkii.

2.9. dii. 14.00 Ohcejoga gielda rahpagoahtá asttuáigge doaimmaid

Jus koronadili beales lea vejolaš, de Ohcejoga gielda geahččala rahpat asttuáigge doaimmaid čakčamánu beallemuttu rájes.

Ohcejoga lihkadansálevuorut, rávesolbmuidskuvlla fálaldagat ja gieldda ordnen mánáid ja nuoraid asttuáiggedoaimmat álget vuossárgga 14.9.

Gáregasnjárgga lihkadanhálla eahketvuorut álget skuvlla fárrema maŋŋá, jáhkkimis čakčagolggotmánu doajáldagas.

Álšasálet leat rabas dábálaččat. Sáliin oažžu fitnat dušše dearvvasin. Geavaheaddjit galget fuolahit giehta- ja gossanhygienas ja čuovvut eará dorvvolašvuođarávvagiid, muittuhit Ohcejoga gieldda dieđáhusas.

Ohcejoga vuojadanhálla rahpasa 17.9. Riskajoavkkuide lea iežas vuojadanvuorru.

1.9. dii. 13.35 Suomas váldui atnui applikašuvdna čuovvut koronavirusa njoammunbálgáid

Vuollel jándoris 880 000 geavaheaddji leat luđen Koronavilkku-applikašuvnna, man bargun lea čuovvut koronavirusa njoammunbálgáid Suomas.

Applikašuvdna čuovvu, geaid eará geavaheddjiid lahka telefovdna lea leamašan. Go muhtin almmuha koronavirusnjoammumis applikašuvdnii, de applikašuvdna dieđiha telefovnna lahka leamašan eará geavahedjiide, ahte sii leat sáhttán šaddat njoammunáitaga vuollái.

Applikašuvnna lea buvttadan Suoma dearvvašvuođa ja buresveadjinlágadus ja dat almmuhuvvui mánnodaga veaigin.

1.9. dii. 12.10 Lappis gávnnahuvvon ođđa koronanjoammun

Lappi buohccedikšunbiires lea gávnnahuvvon ođđa koronavirusnjoammun. Čájánas váldui sotnabeaivve olgoriikkas fitnan olbmos.

Infekšuvdnabajitdoavttir Markku Broas mielde dán njoammuma oktavuođas eai leat olbmot šaddan njoammunáitaga vuollái dasgo teasttas fitnan olmmoš lea bisson karantenas vuordimin bohtosa.

Ovddit koronanjoammun Lappi buohccedikšunbiires gávnnahuvvui vahku dassái Ohcejogas.

Dearvvasvuođa- ja buresveadjinlágádusa THL mielde Suomas leat gávnnahan 56 ođđa njoammuma. Buohkanassii Suomas leat dál 8142 olbmo buohccán koronavirusdávdii.

1.9. dii. 9.27 Anára gielddas koronadilli lea ráfálaš, Avvila vuojadanhálla rahpasa ráddjejuvvon rabasáiggiin

Anára gieldda neahttasiiddus dieđihuvvo, ahte Anára gielddas eai leamaš maŋimuš guovtti vahku áigge koronavirusnjoammumat ja seaŋgaossodat doaibmá fas dábálaččat.

Avvilis rahpet vuojadanahálla fas dán vahku duorastaga ráddjejuvvon rabasáiggiin. Diehtu rabasáiggiin gávdno gieldda neahttasiiddus. Vuojadanhállas leat sierra áiggit riskajoavkkuide.

1.9. dii. 9.13 Ohcejoga dearvvasvuođaguovddáš doaibmagoahtá vehážiid mielde dábálaččat, muhtun ráddjehusat bissot fámus

Ohcejoga gielda dieđiha neahttasiiddustis, ahte dearvvasvuođaguovddáš doaibmagoahtá vehážiid mielde dábálaččat. Gieldda dearvvasvuođabálvalusain leat goit ain muhtun ráddjehusat.

• Dearvvasvuođaguovddáža vuostáiváldin ja laboratoria doaibmagohtet dábálaččat. Laboratoriai galgá várret áiggi ovddalgihtii.
• Ruovttubuohccedikšun, rávvehat, skuvladearvvasvuođafuolahus, fysioterapiija ja psykiátralaš buohccedivššára vuostáiváldin doibmet dábálaččat. Fysioterapiijajoavkkut eai álgge vel, daid birra almmuhuvvo sierra.
• Bátnedoaktárii lea vejolaš várret áiggi fas čakčamánu maŋimuš vahkus ovddosguvlui.
• ASPA-ruoktu Goahtis, Dorvus, Seitakartanos ja seaŋgaossodagas lea ain gallestallangielddus.
• Mieđušstandivššu pasieanttaid ožžot galledit 1–2 olbmo hávil. Guossit galget čuovvut dárkilit bargoveaga rávvagiid hygienas ja eará suddjendoaimmain. Guossit johtet seaŋgaossodahkii dearvvasvuođaguovddáža váldouvssas.
• Dearvvasvuođaguovddážis juohkehaš galgá fuolahit buorre giehtahygienas ja atnit ain kirurgalaš njálbme-njunnemáskka.

28.8. dii. 11.36 Ohcejoga gaskavahku álbmotdilálašvuođa sáhttá geahččat neahtas

Ohcejoga gielda ordnii gaskavahku virtuála álbmotdilálašvuođa koronadilis. Dál dilálašvuođa sáhttá geahččat gieldda Youtube-kanálas. Filbma lea oaidninláhkai guokte vahku.

Dilálašvuođas gieldda koronavirusnjoammumiin ja daid váikkuhusain gieldda doaimmaide ja bálvalusaide muitaledje gielddahoavda Vuokko Tieva-Niittyvuopio, vástideaddji doavttir Heidi Eriksen, dikšunbarggu hoavda Päivi Kontio, rabasbálvalusa jođiheaddji Taina Jylhä, vuođđodorvohoavda Nanna Miettunen, čuvgehushoavda Eila Tapiola, astoáiggečálli Kaisa Tapiola-Länsman, ovddidan- ja ealáhushoavda Eeva-Maarit Aikio ja giddodathoavda Markku Porsanger.

Gieldalaččat besse maid jearrat iežaset gažaldagaid gieldda ovddasteaddjiin.

Dilálašvuohta lei suoma- ja sámegielat. Dilálašvuođa ordnii ja ságastallama láidii gieldda dieđiheaddji Aletta Lakkala ja ságastallama dulkui Outi Paadar.

27.8. dii. 7.50 Koronaepidemiija váikkuha dáhpáhusaide Ohcejogas

Ohcejohnjálmmi vilgesgahperdoalut ja ođđa máŋggadoaimmadálu bearjadaga rahpankonseartta leat šluhttejuvvon koronaepidemiija dihte. Seamma konsearta ordnejuvvo boahtte jagi bealde Sámi álbmotbeaivve guovvamánu 6. beaivve Gáregasnjárggas, jos dat lea koronadili beales vejolaš.

Koronadilli váikkuha maiddái eará dáhpahusaide Ohcejogas. Sámi musihkkaakademiija doallá dán vahku lávvardaga festivála, muhto dan ii beasage guldalit konseartasálii nu mo lei ulbmil. Festivála sáhttá goittotge geahččat njuolggosáttan Sámi musihkkaakademiija YouTube-kanálas. Festivála váldoartisttat leat Sámi musihkkaakademiija oahppit, geat lávkejit lávddi ala iežaset solo-prográmmaiguin ja ámmátmusihkkáriiguin.

26.8. 8.15 Ohcejogas gaskavahko virtuáladilálašvuohta koronavirusdilis

Ohcejoga gielda lágida virtuála álbmotdilálašvuođa gaskavahku eahket dálá koronavirusdilis.

Dilálašvuođas gielddahoavda Vuokko Tieva-Niittyvuopio, jođiheaddji doavttir Heidi Eriksen ja gieldda iešguđet doaibmasurggiid ovddasteaddjit muitalit gieldda dálá koronavirusdilis ja dan váikkuhusain gieldda doaimmaide ja bálvalusaide. Gieldalaččat sáhttet maid jearrat gažaldagaid gieldda ovddasteaddjiin.

Dilálašvuohta lea sihke sáme- ja suomagillii ja dat ordnejuvvo dii. 18–20 Microsoft Teams bokte ja dasa beassá searvat dán liŋkka bokte.

26.8. 6.45 THL ložžii mánáid koronateastaávžžuhusa

Dearvvasvuođa ja buresveadjinlágádus THL lea addán ođđa rávvagiid das, goas nuorvvo máná galgá doalvut koronatestii.

Maŋŋebárgga addojuvvon rávvagiid mielde máná galgá doalvut testii dušše, jus sus leat fuolaheaddji dahje dearvvasvuođasuorggi ámmátolbmo árvvoštallama mielde koronavirusinfekšuvdnii čujuheaddji dávdamearkkat.

Ovddit, mannán vahkus addojuvvon rávvagiin daddjui, ahte uhca dávdamearkkaidge dihte nuorvvo máná galgá doalvut koronavirustestii.

THL deattuha ain, ahte skuvla dahje árabajásgeassinbáikkit eai oaččo gáibidit duođaštusa negatiivvalaš koronateasttas.

26.8. dii. 6:35 LK: Ohcejogas mákset lassebuhtadusa seaŋgaossodaga bargiide koronadili dihte

Ohcejoga gieldda seaŋgaossodaga bargiide mákset 300 euro háválaš buhtadusa go bargit leat koronadilis sodjan bargovuoruid molsašuvvamiidda.

Lapin Kansa aviissa mielde, háválaš buhtadus máksojuvvon sullii 20 bargái. Gielda fállá maiddái borramušovddu, daidda geat dan háliidit.

Oanehis áiggis Ohcejogas leat leamaš máŋga koronadáhpáhusa, main leamaš oktavuohta seaŋgaossodahkii. Vuokko Tieva-Niittyvuopio dadjá, ahte koronadilli lea barggahan seaŋgaossodaga bargiid ollu.

Seaŋgaossodaga pasienttain dahje bargiid gaskka eai leat gávnnahan ođđa njoammumiid.

25.8. dii. 16.41 Ohcejogas gávdnon maŋŋebárgga ođđa koronavirusnjoammun

Ohcejogas lea gávdnon ođđa koronavirusnjoammun odne maŋŋebárgga. Ohcejoga gieldda dieđáhusa mielde ođđa njoammun ii leat oktavuođas Ohcejoga dearvvášvuođaguovddáža njoammunbálgái, muhto laktása máttasuopmelaš njoammunbálgái.

Olgobáikegoddelaš olbmos lei váldojuvvon koronateasta vuossárgga Ohcejoga dearvvášvuođaguovddážis. Olmmoš lea dál erremis ja buot suinna dahkamusaš leamašan olbmot leat fáhttejuvvon ja sii leat biddjojuvvon karantenii.

Ohcejoga vuosttas koronanjoammun gávnnahuvvui badjelaš vahku dassái vuossárgga 17.8.

Dan maŋŋá leat gielddas gávnnahan vel njeallje sihkaraston koronavirusnjoammuma.

25.8. dii. 11.09 Ohcejoga gielda juohká nuvttá máskkaid olbmuide, geain lea heajos ruhtadilli

Ohcejoga gielda lea otne maŋŋebárgga juohkigoahtán háválas muohtomáskkaid olbmuide, geain lea heajos ruhtadilli.

Ohcejogas máskkaid sáhttá viežžat gielddadálu rávvemis árgabeivviid dbm 9–11.

Gáregasnjárggas ruovttudivššu bargit juhket máskkaid iežaset barggu oktavuođas. Olbmot, geat eai leat ruovttudivššu áššehasat, sáhttet soahpat ruovttudivššu bargiin máskkaid viežžanáiggis ja -báikkis.

Njuorggámis máskkaid fidne árgabeivviid diibmu 13–14. Máskkaid viežžanbáikkis sáhttá soahpat riŋgemiin gieldda dikšunbarggu hovdii. Lassidieđut ja telefonnummirat gávdnojit gieldda neahttasiiddus.

Ohcejoga gielda muittuha dieđáhusastis, ahte Lappi buohccedikšunbires lea fámus muohtomáskaávžžuhus. Máskkaid ávžžuhit geavahit almmolaš johtolagas ja eará oktavuođain, gos ii leat álo vejolaš váldit doarvái gaskka eará olbmuide.

Máskkaid ávžžuhit maiddái olbmuide, geat leat jođus koronateasttaide dahje vurdet teastabohtosa ruovttu olggobealde jođedettiin ja mátkkošteaddjiide, geat bohtet riskaguovlluin Supmii.

24.8. dii. 14.17 Lapin Kansa mielde Ohcejoga vuosttas koronabuohcci lea jápmán – jođiheaddji doavttir ii kommentere

Lapin Kansa -aviissa dieđuid mielde olmmoš, geas gávnnahedje vuosttas koronanjoammuma Ohcejoga gielddas, lea jápmán.

Olbmos gávnnahedje koronanjoammuma mannan vahku vuossárgga ja su sirde Ohcejogas dikšui Avvila dearvvašvuođaguovddážii.

Ohcejoga gieldda jođiheaddji doavttir Heidi Eriksen dadjá Yle Sápmái, ahte son ii sáhte nannet dieđu.

– Gielda ii dieđit muđuige olbmuid jápmimiid birra, eatge dánge dilis dieđit, go das ii leat váikkuhus gieldda ássiid dearvvašvuhtii dahje dorvvolašvuhtii covid-njoammudávdda ektui, dadjá Eriksen.

24.8. dii 12.44 Buohccán muorječoaggi koronateasta váldojuvvui Soađegilis

Soađegili buresveadjinguovddáš Sopukkas váldojuvvui bearjadateahket positiiva koronaiskkus. Soađegili gielda dieđiha, ahte teastta váldima maŋŋá buohcci sáddejuvvui joatkkadikšui ja eará buohccit dahje bargit eai leat šaddan njoammunáitaga vuollái.

Sáhka lea njoammumis, mii laktása olgoriikkalaš muorječoaggiide ja mas Lappi buohccedikšunbiire muitalii lávvardaga.

24.8. dii. 7.57 Johtin Suoma ja Ruoŧa sihke Suoma ja Norgga rájáid alde báikkálaš servošiid gaskkas

Rádjegozáhus lea almmustahttán rávvagiid mo báikkálaš rádjeservošiin sáhttá johtit Suoma ja Ruoŧa sihke Suoma ja Norgga rádjeguovlluin. Suoma ráđđehus mearridii váldit borgemánu 24. beaivve rájes fas mátkkoštanráddjehusaid atnui muhtin riikkarájáid alde koronadili dihtii.

Rádjeservošiin dárkkuhit rádjeguovlluin ássi ja guktui riikkain johtti olbmuid. Dákkár rádjeservošat leat ovdamearkka dihtii Gáresavvona guovlu, Guovdageaidnu-Eanodat, Kárášjohka-Gáregasnjárga, Deatnu-Ohcejohka/Njuorggán ja Njávdáma guovlu.

Rájá rasttildeaddji olbmos fertejit leat fárus dábálaš mátkkoštanáššebáhpárat ja son ferte duođaštit iežas ássanbáikki. Dárkilut dieđut rájá rasttildeamis gávdnojit rádjegozáhusa neahttasiidduin.

24.8. dii. 7.21 Maiddái Soađegili gielda álgá juohkit muohtomáskkaid várehis olbmuide

Soađegili gielda juohkigoahtá muohtomáskkaid vuossárgga 24.8. rájes Sompio girjerádjosis. Máskkaid sáhttá viežžat girjerádjosa rabasáiggiid áigge áššehasbálvalančuoggás. Máskkaid sáhttet viežžat dakkár olbmot, geat dovdet iežaset váreheapmin, eará gieldalaččat ostet máskkaid ieža.

Eanodaga ja Ohcejoga gielddat juohkigohtet máskkaid dán vahku rájes ja Anára gielda juohkigođii máskkaid jo mannan vahkus. Loga eambbo dáppe.

24.8. dii. 7.07 Ohcejoga gielddahoavdda muittuha báikkálaš fitnodatdoalliid koronarávvagiin

Ohcejoga gielddahoavda Vuokko Tieva-Niittyvuopio bivdá dál báikkálaš fitnodatdoalliid giddet erenomáš fuomášumi áššehasaid dorvvolašvuhtii.

Gielddahoavda čállá gieldda neahttasiiddus, ahte lea dehálaš fuolahit doaibmabáikkiid hygienas, dorvogaskkain, muohtomáskkaid, háválas hánskkáid ja desinfiserenávdnasiid geavaheamis ja fidnemis, ja eará doaimmain, maiguin sáhttá eastit epidemiija leavvamis.

24.8. dii. 7.05 Ohcejoga koronateasttain eai gávdnon ođđa njoammumat – lávvardaga bođii diehtu nuppi báikegottis váldon positiiva čájánasas

Ohcejoga gielda dieđiha neahttasiiddustis, ahte lávvardaga Ohcejoga dearvvasvuođaguovddáža seaŋgaossodaga pasieanttain ja dearvvasvuođaguovddáža bargiin váldon koronateasttain eai gávdnon ođđa njoammumat.

Dan sadjái lávvardaga bođii diehtu ovtta ođđa positiiva virusčájánasas, mii lei váldon árat mannan vahkus nuppi báikegottis.

Dál Ohcejoga njoammunbálgás leat gávdnan oktiibuot čieža (7) njoammuma: golbma (3) seaŋgaossodaga pasieanttain, guokte (2) bargiin ja guokte (2) olgobáikegoddelaš oapmahaččain.

Mannan vuossárgga 17.8. seaŋgaossodagas gávdnon vuosttas njoammun ii leat šat beassan njoammut Ohcejogas ovddosguvlui. Olbmot, geat leamaš dahkamušas koronavirusii buohccán olbmuiguin, leat čielggaduvvon ja karantenas.

21.8. dii. 11.30 Ohcejoga koronadáhpáhussii laktásit njeallje ođđa njoammuma

Ohcejogas leat gávnnahuvvon njeallje ođđa koronavirusnjoammuma. Guovttis buohccán olbmuin leaba báikegoddelaččat ja guovttis olgobáikegoddelaččat.

Vuosttas njoammun sihkkarastojuvvui vuossárgga Ohcejoga dearvvašvuođaguovddáža seaŋgaossodagas, nubbi njoammun sihkkarastojuvvui gaskavahko. Njoammunáitaga vuolde leat vádjit 20 olbmo, main eanáš oassi leat leamašan dearvvašvuođaguovddážis.

Ohcejoga njoammunbálgái laktásit dál oktiibuot guhtta dáhpáhusa, main njeallje leat Ohcejogas ja guokte gieldda olggobealde.

Loga ášši birra eambo dáppe.

20.8. dii. 16.30 Ohcejoga njoammuma gáldu ii leat čielggaduvvon – doavttervuostáiváldimat gáiddusin borgemánu loahpa rádjái

Ohcejogas gávnnahuvvon koronavirusnjoammumiid vuolggasadji ii leat velge čielgan. Ohcejoga gielddahoavda Vuokko Tieva-Niittyvuopio dieđiha áššis gieldda neahttasiiddus, ahte njoammunbálgáid leat čielggadan ja dárbbašlaš karantenarávvagiid leat addán.

Ohcejoga dearvvasvuođaguovddážis, Seitakartanos, Dorvus ja Aspas lea dán dilis gallestallangielddus. Dearvvasvuođaguovddáža pasieantavuostáiváldimat dikšojuvvojit gáiddus- dahje telefonoktavuođain.

Loga lasi: Ohcejoga dearvvašvuođaguovddáža doavttervuostáiváldimiid dikšot gáiddusoktavuođain borgemánu loahpa rádjái – njoammunbálgáid leat čielggadan

Divvojuvvon dii. 19.03: Muitaleimmet árat boastut, ahte njoammuma gáldu livččii čielgan. Dál goittot easkka njoammunbálgáid leat čielggadan.

20.8. dii. 14.35 Soađigilis sáddejedje skuvlaluohká ruoktot koronašláddara dihte – gielda deattuha gielddas eai leat dál koronadáhpáhusat

Soađegilis sáddejedje ovtta skuvllaluohká ruoktot go oahpaheaddji lei gullan šláddara oahppi lagašbearraša koronanjoammumis. Soađegili gielda goittotge dieđiha, ahte gielddas eai leat dál gávnnahan ovttage koronanjoammundáhpáhusa. Soađegili gieldda dieđáhusas deattuhit, ahte ii vel gánnit heađástuvvat.

Dáhpáhusa duogábealde lei koronaeahpádus, mas olmmoš lei fitnat koronateasttas ja son lea vuordimin teastta bohtosa.

Koronaeahpádus dahje teasttas fitnan ii njuolga geatnegahte viiddit karantenaide dahje erremii bargosajiin, skuvllain dahje beaiveruovttus, deattuhit Soađegili gieldda dieđáhusas.

Loga áššis eanet Soađegili gieldda neahttasiiddus.

20.8. dii. 7.30 Anáris juohkigohtet vuoigŋanmáskkaid várehis olbmuide

Anára gielda juohkigoahtá vuoigŋanmáskkaid várehis olbmuide odne diibmu 12 Avvilis, gielddadálus. Máskkaid sáhttá viežžat, jus dovdá iežas váreheapmin.

Máskkaid juhket maŋŋebárggaid, gaskavahkuid ja duorastagaid diibmu 12-13.

Suomas ávžžuhit geavahat máskka ovdamearkka dihte almmolaš johtolaga dego linnjabiilla geavahettiin, sihke báikkiin, gos lea olu olmmoš iige leat vejolašvuohta doallat dorvogaskka.

Lassedieđuid dán birra gávnnat Anár gieldda neahttasiidduin.

19.8. dii. 14.42 Ohcejoga seaŋgaossodagas nubbi koronanjoammun

Ohcejoga seaŋgaossodagas lea duođaštuvvon nubbi koronanjoammun. Njoammun gávdnui seaŋgaossodaga pasieanttas maŋŋebárgga 18.8. Ohcejoga seaŋgaossodagas gávnnahuvvui vuosttas koronavirusdáhpáhus vuossárgga 17.8.

Buot seaŋgaossodaga pasieanttat ja bargoveahka leat testejuvvon. Njoammumiid vuolggasadji lea ain eahpečielggas. Buot vejolaš njoammumat kártejuvvojit systemáhtalaččat ja daid lagaš kontávttat ožžot áššis dieđu persovnnalaččat.

Ohcejoga dearvvasvuođaguovddážis, Seitakartanos, Dorvus ja Aspas lea dán dilis gallestallangielddus. Dearvvasvuođaguovddáža pasieantavuostáiváldimat dikšojuvvojit gáiddus- dahje telefonoktavuođain.

Ohcejoga gielda lasiha almmolaš báikkiid čorgema ja maiddái gieđaid desinfiseren sajiid. Jođiheaddji doavttir Heidi Eriksen muittuha gieldalaččat fuolahit giehtahygienias ja maiddái geavahit máskaid dakkár almmolaš sajiin, gos ii leat vejolaš doallat dorvvolaš gaska eará olbmuide.

Loga áššis eanet dáppe.

19.8. dii. 8.25 Eaktodáhtolaš karantena ávžžuhit daidda, geat bohtet riikkain, main lea rádjegohccin

Suoma vuođđoláhka dáhkida rievtti mátkkoštit, muhto riskaguovlluide ii gánnet mátkkoštit. Eaktodáhtolaš karantena ávžžuhit sidjiide, geat bohtet dain riikkain, main lea fámus rádjegohccin. Ráddjehusaid leat gárvá čavget dárbbu mielde.

Ministtar Ohisalo mielde lea goittotge dehálaš, ahte rádjeguovlluid olbmuin lea vejolašvuohta johttit iežaset eallinguovlluin ráddjehusain fuolakeahttá. Ráđđehus lea linnjen, ahte rádjeguovlluin gos lea oktasaš barggus johttin guovlu, de doppe beassá rasttildit rájá dábálaččat.

– Vaikko sisrádjedárkkistusat leat fámus, de olmmoš beassá rasttildit rájá go muitala, ahte lea dán guovllus eret. Dát mearrádus álkidahttá sápmelaččaid eallima, dadjá sisáššiidministtar Maria Ohisalo.

Rádjegohccin boahtá fápmui boahtte vahku vuossárgga, borgemánu 24. beaivve.

19.8. dii. 8.11 Sisrádjegohccin ja mátkkoštanráddjehusat bohtet fápmui maiddái Norgga oasil

Ráđđehus lea linnjen ahte sisrádjegohccin ja mátkkoštanráddjehusat bohtet fas fápmui čuovvovaš riikkaid oasil: Norga, Dánmárkku, Islánda, Duiskka, Greikka sihke Malta. Ráddjehusat bohtet fápmui vuossárgga 24.8.

Olgorádjegohccin boahtá fápmui daid riikkaid oasil: Irlánda, San Marino, Jáhpan ja Kypros.

Norgga ja Ruoŧa rájá gohcima ordnejit vehá eará láhkai álkidahttin dihte rádjeguovlluid eallima.

Ráđđehus árvvoštallá ráddjehusaid fas guovtti vahku geažes, muitala sisáššiidministtar Maria Ohisalo.

19.8. dii. 8.06 Suoma ráđđehus ráđđádallan ođđa mátkkoštanráddjehusain

Ráđđehusa dieđihandilálašvuohta ođđasamos koronaáššiin lea dál jođus. Báikki alde leaba sisáššiidministtar Maria Ohisalo sihke johtolat- ja dieđihanministtar Timo Harakka.

Dilálašvuođat leat mielde maiddái Traficom bajitjođiheaddji Jarkko Saarimäki, sosiála- ja dearvvašvuođaministeriija jođiheaddji Pasi Pohjola ja dearvvašvuođa- ja buresveadjinlágádus THL jođiheaddji Mika Salminen.

Dilálašvuođas lea sáhka earret eará ođđa mátkkoštanráddjehusain. Suoma ráđđehusa mielde Suomas lea dorvvolaš mátkkoštit dakkár riikkaide, main leat eanemustá gávcci njoammuma 100 000 olbmui. Dál ovdamearkka dihte Norga lea mannan dan rájá badjel.

Njuolggosáddaga dilálašvuođas sáhttá čuovvut Yle Areenas.

18.8. dii. 13.04 Ohcejogas vuosttas koronanjoammun – sáhka seamma njoammumis mas Anár gielda árat dieđihii

Ohcejoga gielddas lea addojuvvon positiiva koronavirusčájánas. Gieldda vuosttas njoammun gávdnui Ohcejoga seaŋgaossodaga pasieanttas vuossárgga 17.8.

Jearaldat lea seamma njoammumis, mas Anára gielda dieđihii maŋŋebárgga. Ohcejoga seaŋgaossodaga pasieanta lea sirdojuvvon dikšui Avvila dearvvasvuođaguovddážii.

Ohcejoga gielda čielggada njoammunbálgáid ja lea jo mearridan vuosttas errendoaimmain.

Ohcejoga dearvvasvuođaguovddážis, Dorvus ja Aspas lea dán dilis gallestallangielddus. Maiddái dearvvasvuođaguovddáža otná vuostáiváldináiggit leat šluhttejuvvon. Dearvvasvuođaguovddáš almmuha joatkagis sierra.

Ohcejoga gielda dieđiha dáhpáhusas ja vejolaš spiehkastatdoaimmain lasi maŋŋelabbos.

18.8. dii. 9.53 Avvila koronanjoammun olgobáikegotti olbmos

Avvila dearvvašvuođaguovddáža seaŋgaossodagas gávnnahuvvon koronanjoammun lea olgobáikegotti olbmos, muitala Anár gieldda sosiála- ja dearvvašvuođahoavda Jaakko Seppänen.

Guorahallama maŋŋá oassi dearvvašvuođaguovddáža bargiin leat biddjon karantenii. Seppänen ii háliit muitalit dárkilis logu. Su mielde eai leat leamašan eará olbmot njoammunriskkas.

18.8. dii. 9.27 Anára gieldda seaŋgaossodagas sihkkarastojuvvon koronanjoammun

Anára gieldda dearvvašguovddáža seaŋgaossodagas Avvilis lea sihkkarastojuvvon okta koronanjoammun, dieđiha Anára gielda. Anára gielda lea guorran njoammunbálgá ja dahkan mearrádusaid karantenaid ektui.

Dearvvašvuođaguovddáža doaibma joatkašuvvá dábálaččat. Vejolaš spiehkastagain doaimmain dieđihit sierra.

18.8. dii. 9.15 Norga mannan Suoma linnjen koronadorvvolašvuođa rájá badjel

Suoma ráđđehus mearridii suoidnemánu loahpas, ahte lea dorvvolaš mátkkoštit daidda EU- ja Shchengen-riikkaide, main leat leamašan eanemustá gávcci ođđa koronavirusnjoammuma 100 000 olbmui maŋimuš guovtti vahku áigge. Dain riikkain lea ožžon mátkkoštit karantenaávžžuhusa haga.

Dál njoammundilli lea rievdan stuorra oasis Eurohpa. Dálá dilis leat dušše vihtta Eurohpa riikka, gosa sáhttá ráđđehusa linnjema mielde mátkkoštit dorvvolaččat. Dat riikkat leat San Marino, Ungár, Latvia, Liechtenstein ja Vatikanstáhta.

Ráđđehus čavgii mátkkoštanráddjehusaid borgemánu álggus. Dan maŋŋá earret eará Norga ja Estteeana leat mannan ráđđehusa ásahan dorvvolašvuođa rájá badjel. Daid riikkaid oasil eai leat goittot vuos čavgen ráddjehusaid.

Ráđđehus čoahkkana ráđđádallat ođđa rádjemearrádusain otne maŋŋebárgga.

Áššis čálii Helsingin Sanomat -áviisa.

18.8. dii. 9.05 Kayapo-álbmot giddii váldogeainnu protesterendihte Brasilia koronadoaimmaid

Kayapo-álbmoga miellačájeheaddjit leat gidden gortni dáfus dehálaš váldogeainnu Brasilias, protesterendihte Brasilia ráđđehusa koronapolitihka. Kayapo-álbmot lea massán máŋggaid álbmoga jođiheddjiid koronavirusii. Álbmoga mielde ráđđehus ii leat veahkehan eamiálbmogiid koronapandemiija áigge doarvái.

Dasa lassin miellačájeheaddjit protesterejit seammás maiddái ruovdegeainnu, man leat plánemin johttit ovtta arvevuovddi čađa Amazona guovllus. Lihtostáhta duopmár attii ikte mearrádusa burgit geaidnogiddema, muitala ođasdoaimmahus Reuters.

Brasilias leat nannen 19 373 ođđa njoammuma ja 684 koronavirusii laktaseaddji jápmima jándora siste, dieđihii Brasilia dearvvašvuođaministeriija vuossárgga.

14.8. dii. 14.11 Lappi gielddat gáibidit koronaráddjehusaid árvvoštallama guovlluid mielde

Lappi gielddat imaštallet Suoma sosiála- ja dearvvašvuođaministeriija mearrádusa guovtti vahku baggokarantenas Ruoŧas boahtti olbmuide Lappi guovllus. Lappi lihttu mielde baggokarantena ii leat govttolaš dain guovlluin, gos koronanjoammumat eai olus leat dahje gos dat eai leat guhkes áigái leamašan. Lappi lihttu ja gielddat gáibiditge Suoma eiseválddiid ođđasit árvvoštallat koronaráddjehusaid guovlluid mielde.

Olbmuid dearvvašvuođa suodjaleami lassin galggašii váldit vuhtii maiddái olbmuid árgabeaivválaš dárbbuid, barggus johttima sihke ealáhusaide guoski hehttehusaid minimeren, oaivvildeaba Lappi eanangoddejođiheaddji Mika Riipi ja Lappi gieldafierpmádaga ságajođiheaddji Erkki Parkkinen.

Soai maiddái leaba fuolas das, maid baggokarantena riskariikkain boahtti olbmuide dagaha Lappi guovllu turismii. Sudno mielde Lappi gielddat sihke Lappi turismasuorggi doaibmit leat čatnasan doaibmat dorvvolaččat.

14.8. dii. 13.50 Vuonnamárkanat šluhttejuvvo

Unjárgga gieldda sátnejođiheaddji Knut Store ja suohkanváldodoavttir Kjell Magne Johnsen dieđiheaba Vuonnamárkaniid Facebook-siiddus, ahte dán jagi Vuonnamárkanat eai šatta koronadili dihte. Buohkat, geat leat oastán bileahta dahje leat ožžon saji vuovdit, ožžot ruđaideaset ruovttoluotta. Áššis muitalii vuosttažin NRK Sápmi.

13.8. dii. 14.35 Suomas ávžžuhit geavahit vuoigŋanmáskka

Suoma dearvvašvuođa- ja buresveadjinlágádus THL attii ávžžuhusa máskkaid geavaheamis otne duorastaga. Ávžžuhusa mielde vuoigŋanmáskka galgá geavahit almmolaš johtolaga geavahettiin, ovdamearkka dihte linnjábiillain dahje togas, sihke dakkár báikkiin, gos ii leat vejolašvuohta doallat dorvogaskkaid eará olbmuide.

THL jođiheaddji Mika Salminen mielde ávžžuhus guoská badjel 15-jahkásaččaid, nappo unna mánát eai dárbbaš geavahit máskkaid.

Máskkaid galgá háhkat ieš, muhto Suoma stáhtaministtar Sanna Marin mielde gielddat sáhttet fállat vuoigŋanmáskkaid nuvttá sidjiide, geain ii leat olu ruhta.

13.8. dii. 10.00 Norggas lassánan koronanjoammumat

Norgga bealde leat vahku áigge lassánan koronanjoammumat beliin. Mannan vahkus njoammumat ledje 357, go ovddit vahkus njoammumat ledje dušše 199.

Norggas leat dál 10,4 njoammuma 100 000 ássi ala. Oslos lohku lea jo badjel 20.

Suoidnemánus Suomas burge mátkkoštanráddjehusaid daid riikkaid oasil, main ledje koronanjoammumat guovtti áigge gávcci 100 000 ássi ala.

Sisáššiidministtar Maria Ohisalo (ruon.) muitalii suoidnemánus, ahte juohke riikka bokte ferte sierra čuovvut dili, main lea badjel 10 njoammuma 100 000 ássi ala guovtti vahku siste. Dálá dilis olgoáššiidministeriija ávžžuhus vealtit mátkkošteami ii guoskka Norgga.

Norgga ráđđehus lea ikte almmuhan, ahte buot nu gohčoduvvon ruoná riikkat šaddet dál fiskadin, muhto doppe boahttit eai datte šatta erremii. Stáhtaministtar Erna Solberg oaivvilda, ahte dál lea buoremus bissut Norggas.

Norgga ođđa mátkkoštanráddjehusat bohtet fápmui borgemánu 15. beaivve.

13.8. dii. 9.28 Guovdageainnu čáhcekrossagilvvut maŋiduvvojit

Guovdageainnu čáhcekrossagilvvut maŋiduvvojit koronavirusa geažil. Gilvvut ledje galgat lágiduvvot boahtte vahkkoloahpa, muitala NRK Sápmi.

Diehtu almmuhuvvui Finnish Watercross Racing -joavkkus Facebookas.

11.8. dii. 11.10 Riskariikkain, dego Ruoŧas boahtti mátkkošteaddjiide bákkolaš karantena, bággotesten maid vejolaš

Riskariikkain Supmii boahtti mátkkošteaddjiid mearridišgohtet karantenai koronavirusdili dihte. Áššis muitalii ikte bearaš- ja vuođđobálvalusministtar Krista Kiuru ministeriija dieđihandilálašvuođas.

– Dat, geat rihkkot karantena, dagahit iežaset sivalažžan njoammundávdalága mielde dearvvasvuođasuodjalanrihkkumuššii. Ráŋggáštus das lea dálá lága mielde eanemustá golmma mánotbaji fáŋgalduopmu dahje sáhkut, Kiuru celkkii.

Ruoŧŧa gullá riskariikkaide, muhto Norga fas dorvvolaš riikkaide.

Loga áššis eambbo suomagillii dáppe.

10.8. dii. 15.46 Suomas guokte ođđa koronavirusa dagahan jápmima

Suomas lea raporterejuvvon guokte ođđa koronavirusa dagahan jápmimis, muitala Dearvvašvuođa- ja buresveadjima lágádus. Koronavirusa geažil buohccedivššus lea dál vihtta olbmo, mii lea guokte eanet, go bearjadaga, goas almmuhuvvui maŋimuš háve buohccedivššus leahkki olbmuid mearri.

Beavttalmahttojuvvon divššus lea koronavirusa geažil dál okta olmmoš. Vel bearjadaga beavttalmahttojuvvon divššus ii lean oktage olmmoš.

Buohccedikšunbiret raporterejit dávdda dagahan jápmimiid ja buohcceviesus ja beavttalmahttojuvvon divššus leahkki olbmuid meari golbmii vahkus vuossárggaid, gaskavahkuid ja bearjadagaid.

10.8. dii. 11.56 Lappi guovllu ođđa njoammumat

Lappi guovllus leat mannan vahkus almmuhan čieža ođđa koronavirusnjoammumis.

Oarje-Lappi buohccedikšunbire almmuhii mannan vahku áigge njeallje ođđa njoammumis. Dat njoammumat leat čuvvon seamma njoammunbálgá ja olbmot leamašan karantenas, nuba ođđa olbmot eai leat, geat livčče deaivan oktavuhtii njommon olbmuiguin.

Roavenjárggas fas lea boahtán diehtu golbma ođđa njoammumis mannan vahku áigge. Buohccedikšunbire lea dieđihan, ahte okta njoammumiin lea boahtán olgoriikkain, muhto ii Ruoŧas.

Roavenjárgalaš olmmoš, guhte lea ožžon njoammuma, lei fitnan Roavenjárggas Roy Club -olgobáikkis mannan vahku vuossárgga ja maŋŋebárgga gaskasaš ija. Buohccedikšunbire ávžžuha buot olbmuid, geat leat fitnan 3.-4. borgemánu dii. 2.30-4.30 Roy Clubis, váldit oktavuođa iežas gieldda buohccevissui koronateastta dahkama várás.

Máttá-suopmelaš olmmoš, guhte lea ožžon njoammuma, lei bealistis fitnan hoteallas Roavenjárggas. Buohccedikšunbire ávžžuhage čuovvut iežas dili, jus lea fitnan boradeamen eahkedačča Arctic Light -hoteallas gaskavahku 5.8. dii. 18-20 áigge. Jus váttut ihtet, galgá mannat koronatestii.

6.8. dii. 10.47 Máskkaid geavaheamis ii vel mearrádus, ávžžuhit vejolašvuođaid mielde bargat gáiddusin

Sosiála- ja dearvvášvuođaministeriija ja Dearvvášvuođa ja buresveadjima lágádus dolle oktasaš dieđihandilálašvuođa odne. Dilálašvuođas muitaledje njoammundilis riikaviidosaččat.

Vaikko virggálaččat gáiddusbargoávžžuhus nogai borgemánu álggus, ávžžuha sosiála- ja dearvvášvuođaministeriija kansliijahoavda Kirsi Varhila ain gáiddusbargui, jus dat fal lea vejolaš.

Suomas lea medias leamaš olu sáhka suodjemáskkaid birra. Lága mielde olbmuid ii sáhte goittotge bágget geavahit máskkaid. Kansliijahoavda Varhila goittotge lohká, ahte máskkaid geavaheamis boahtá maŋŋelabbos ávžžuhus.

Máskkaid geavahanávžžuhusas soitet váldit vuhtii dávdadili guovloerohusaid. Nappo ávžžuhus ii vealttakeahttá boađáše olles riikii, dasgo máŋggain buohccedikšunbiriin dilli lea ráfálaš.

5.8. dii. 12.00 LK: Koronanjoammumat lassánan Gironis ja Bájilis

Koronanjoammumat leat lassánan mannan vahkku áigge njealji Norrbottena gielddas Ruoŧas, diehtá Lapin Kansa -aviisa. Gironis gávnnahedje mannan vahkkus 14 ođđa njoammuma, Bájilis vihtta ja Váhčiris guokte. Háhpáránddis fas gávnnahuvvui okta ođđa njoammun.

Koronadilli rievddada sakka davimus Ruoŧas, dasgo ovdamearkka dihte Övertorneå gielddas ii leat boahtán dihtosii oktage koronanjoammun maŋemuš njealji vahkku áigge.

Region Norrbottena vahkuraporta mielde koronanjoammumiid mearri goit unnu olles áigge.

3.8. dii. 9.46 Hurtigruten-dámppas juo aŋkke 40 koronavirusnjoammuma

Aŋkke 40 olbmos, geat leat leamašan norggalaš Hurtigruten-dámppas M/S Roald Amundsenas, lea duođaštuvvon koronavirusnjoammun.

Go dámppa bođii Svalbarddas bearjadaga Romsa hámmanii, almmuhuvvui, ahte oktiibuot njealjis dámppa bargiin lei koronavirusnjoammun. Vuos diehtu lei golbma olbmos, maŋŋel bođii diehtu vel njealját njoammumis.

Dál testemiin lea boahtán ovdán vel 32 njoammuma, go buot dámppa 158 bargi leat testejuvvon.

Dámppa bargit leat bearjadaga rájes leamašan karantenas dámppas siste Romssa hámmanis. Mátkkošteaddjit ledje juo geargan vuolgit dámppas, nuba sin ja njoammunbálgáid gávdnamis leamaš stuorra bargu.

Dán rádjái guokte maŋimuš tuvrras leamašan oktiibuot 400 olbmos lea njealjis duođaštuvvon koronavirusnjoammun. Buot mátkkošteaddjiid ávžžuhit leat karantenas.

Áššis suomagillii dáppe.

1.7. dii. 16.24 Golbma koronadáhpáhusa Hurtigruten-dámppas

Hurtigruten-dámppas MS Roald Amundsenis leat gávnnahan koronavirusa dámppa golmma bargis. Sii leat dál Romssa universitehta buohcceviesus. Áššis muitala NRK.

Dámpa lea dál hámmanis Romssas. Dat lea sirrejuvvon ja dámppa buot 160 bargi testejuvvojit.

Dámppa bođii Svaldbardas ja fárus ledje sullii 200 mátkkošteaddji, geat leat mearriduvvon karantenii.

30.7. dii. 9.43 Gárasavvonis boarrásiidsiiddas nubbi olmmoš jápmán

Gárasavvonis boarrásiidsiiddas lea nubbi olmmoš jápmán koronavirusa dagahan dávdda dihte. Áššis muitala Lapin kansa -aviisa ja Norrländska socialdemokraten.

Mannan maŋŋebárgga almmuhuvvui ovtta boarrásiidsiidda ássi jápmimis.

Johan Hansson, Norrbottena regiona veahkkeinfekšuvdnadoavttir, lea nannen, ahte seamma boarrásiidsiiddas lea guokte olbmo jápmán koronavirusa dagahan dávdii. Dasa lassin golbma eará boarrásiidsiidda ássis lea sihkkarastojuvvon koronavirusnjoammun. Dan ovdal lea juo dieđihuvvon, ahte bargiin viđas lea ožžon njoammuma.

24.7. dii. 12.47 Guovdageainnus ja Gárasavvonis ođđa njoammumat

Guovdageainnu gielddas ovtta olbmos lea duođaštuvvon koronavirusnjoammun ja son lea dál erremis, muitala NRK Sápmi. Gielddas leat dál guorahallamin vejolaš eará njoammumiid. Maŋimuš duođaštuvvon koronanjoammun Guovdageainnus lei njukčamánu loahpas.

Maid Gárasavvonis lea gávdnon okta ođđa koronanjoammun boarrasiidsiiddas. Dál oktiibuot njeallje olbmos boarrasiidsiiddas lea duođaštuvvon koronadávda. Okta lea jápmán koronavirusa geažil.

Maiddái bargiid gaskas leat koronanjoammumat, go dál guđas leat ožžon dávdda. Girona gielda bargá diliin olles áigge: sii váldet olu iskosiid ja geahččalit dasa lassin gávdnat bargiid.

21.7. dii. 13.48 Okta jápmán Gárasavvonis boarrásiidsiiddas

Koronadávda lea leavvan boarrásiidsiiddas Ruoŧa beale Gárasavvonis, Girona Gielddas. Dávda lea njommon boarrásiidda, geat orrot boarrásiidsiiddas, ja okta lea jápmán dávdda geažil.

Dan lassin viđa bargis leat gávnnahan koronavirusa, ja njealjis eai leat vel ožžon bohtosiid, muhto sis leat leamaš korona dávdamearkkat.

Áššis muitala Sámeradion & SVT Sápmi.

13.7. dii. 15.26 Suomas ložžejit vuot mátkkoštanráddjehusaid

Suoma ráđđehus mearridii mannan vahkus ložžet mátkkoštanráddjehusaid. Otná vuossárgga rájes rahpasit ráját čuovvovaš riikkaide:

• EU-riikkat ja Schengen-guovlu: Hollánda, Belgia, Itália, Irlánda, Nuortariika, Greika, Malta, Duiska, Slovenia, Slovakia, Ungár, Šveica ja Liechtenstein.
• Eará riikkat: Algeria, Austrália, Georgia, Japána, Aotearoa dahjege Ođđa-Selánda, Ruanda, Mátta-Korea, Thaieana, Tunisia, Uruguay ja Kiinná.

Daid lassin friija johtolat lea lobálaš maiddái Suoma ja Kyprosa, Andorra, San Marino ja Vatikána gaskal.

Suomas lea sáhttán jo geassemánu 15. beaivve rájes mátkkoštit friija Norggas, Dánmárkkus, Islánddas, Estteeatnamis, Latvias ja Liettuas. Dáid riikkain boahtti olbmuin eai gáibit eaktodáhtolaš karantena.

Loga eambbo dáppe.

8.7. dii. 18.00 Lappis nubbi koronanjoammun dán vahkus

Lappi guovllus leat dál gávnnahan nubbi koronanjoammuma dán vahkus. Vuosttas koronanjoammun gávnnahuvvui maŋŋebárgga ja gaskavahku čielggai, ahte su lagašbirrasii gullevaš olbmo koronaiskkus lea postiivalaš.

Lappi guovddášbuohcceviesu infekšuvdnadoavttir Markku Broas mielde koronaiskosa leat váldán njealji olbmos, geat leamaš maŋŋebárgga gávnnahuvvon koronanjoammuma ožžon olbmo lahkosis.

– Loahpaid bohtosat čilget maŋimustá bearjađatiđit, jáhkká Broas.

8.7. dii. 7.24 Roavenjárggas ođđa koronanjoammun

Lappi buohccedikšunbiire guovllus Roavenjárggas lea gávnnahuvvon okta ođđa koronanjoammun. Njoammuma lea ožžon báikegotti olmmoš ja dálá dieđuid mielde suinna dahkamušas leamašan 14 olbmo. Dahkamušas leamašan olbmot leat njoammuma ožžon bargobirrasis ja bargoguimmiid lagašolbmot. Dáin olbmuin lea testejuvvon dat, geain leamašan koronanjoammumii mihtilmas váttut.

3.7. dii. 15.45 Gielddahoavda muitala Eanodaga koronadili leat ráfálaš

Lappi buohccedikšunbire guovllus gávnnahedje dán vahkus guokte koronanjoammuma. Infekšuvdnadoavttir Markku Broas muitalii Ylei árabut, ahte njoammumiid gávnnahedje seamma bearrašis oarjeráji gielddas, ja dain lea oktavuohta Ruŧŧii.

Eanodaga gielddahoavda Jari Rantapelkonen nanne, ahte sáhka lea Eanodaga gielddas, ja nubbi koronanjoammuma ožžon olmmoš lea leamaš barggus gieldda boarrásiidsiiddas.

Rantapelkonen mielde diehtu koronavirusnjoammumiin lea váldon gielddas ráfálaččat vuostá.

– Eanodagas leat jurddašan dás áššálaččat ja ráfálaččat ja geardduhan rávvagiid, mo dákkár dilis galgá doaibmat. Orru leamen, ahte dása leat ráhkkanan bures. Lihkus lea dasto gávnnahuvvon, ahte ođđa njoammumat eai leat gávdnon.

3.7. dii. 9.15 LK: Boarrásiidsiidda bargis koronanjoammun Eanodagas

Lappi buohccedikšunbiire infekšuvdnadoavttir Markku Broas nanne Lapin Kansa-aviisii, ahte buohccedikšunbiire ođđa koronanjoammumat leat Eanodaga gielddas. Koronai buohccán olmmoš bargá earet eará Eanodaga boarrásiidsiiddas.

– Dát olmmoš lea boahtán dalán válddihit iskosa, go leamaš dávdamearkkat, muitala Broas.

Lapin Kansa ožžon dieđuid mielde njoammumis lea oktavuohta Ruŧŧii.

Muoná-Eanodaga vuođđodearvvašvuođa njunušdoavttir Teemu Taulavuori deattuha, ahte Eanodaga guovllus ii leat goittot dál epidemiija.

2.7. dii. 15.28 Davi guovlohálddahusdoaimmahagat: Jos koronadilli vearrána, guovlolaš ráddjehusaid oažžut johtilit fápmui

Lappi ja Davvi-Suoma guovlohálddahusdoaimmahagat čuvvot koronapandemiija váikkuhusaid Suoma lagaš guovlluin.

Jos dávdadilli vearrána, guovlohálddahuseiseválddit dahje gielddat sáhttet báikkálaččat máhcahit fápmui ráddjehusaid maiguin easttadit epidemiija.

Njoammundávdaláhka dahká vejolažžan báikkálaš eiseválddiide seamma vugiid, mat giđđat guske olles Suoma.

Eandalii Davvi-Ruoŧa dávdadilli lea fuolastuhtti Suoma dáfus.

Lappis leat gávnnahan guovtti vahku áigge vihtta koronanjoammuma, maid árvalit leat boahtán Ruoŧas.

Dárbbu mielde ráddjehusaid sáhttit bidjat fápmui juobe beaivvis dahje moattis.

2.7. dii. 13.09 Lappi buohccedikšunbires eai ođđa njoammumat

Lappi buohccedikšunbires dán vahkus gávnnahuvvon guovtti koronadáhpáhusa geažil leat testen olbmuid, geat leat leamaš dahkamušain olbmuiguin geain njoammumat leat gávnnahuvvon.

Buohccedikšunbire almmuhusa mielde 26 olbmo leamaš dahkamušas sudnuin. Sin buohkaid leat dál testen, eaige ođđa njoammumat leat gávdnon.

– Buot 26 olbmo leat testejuvvon ja bohtosat leat negatiivalaččat, nappo ođđa njoammumat eai leat gávdnon, muitala Lappi buohccedikšunbire infekšuvdnadoavttir Markku Broas.

1.7. dii. 12.50 Muonio-Eanodaga hoavdadoaktáris čavga ávžžuhus olbmuide

Moatte beaivvis lea dál gávnnahuvvon guoktásis koronadávdda njoammun Suoma bealde Lappi buohccedikšunbires Suoma ja Ruoŧa rádjagielddas. Yle dieđuid mielde dát leat Eanodaga gielddas. Buohccedikšunbire almmuhusa mielde 26 olbmo leamaš dahkamušas olbmuin geain covid-19 lea gávnnahuvvon.

Eanodagas ja Muonios covid-19 dávdda epidemiijariska lea dál duođalaš. Hoavdadoavttir Teemu Taulavuori muittuha ahte Norrbottenis dávdii fáhtehallan lea oalle jáhkehahtti jus dohko mátkkošta.

Dieđáhusasttiis gieldalaččaide buohccedikšunbire Muonio ja Eanodaga vásttolaš doaktárat ávžžuhit duođalaččat árvvoštallat leago dárbu mátkkoštit rájá rastá.

Dál lea maid dehalaš ohcalit dalán iskkadeapmái jus olmmoš veháge navdá koronavirusa alddes.

Go rájá rastildeapmi lea fas lassánan barggu ja eará sivaid geažil de njommunriska lea duođalaš gitta davimus rádjagielddaid ráje. Muonio-Eanoadga dearvvasvuođaguovddáš lea dutkamin man ollugat leat juo dahkamušas njommunvárain.

15.6. dii. 15.00 Suopmá luohpá gearggusvuođalága geavaheamis

Suoma ráđđehus lea mearridan luohpat gearggusvuođalága geavaheamis ja Suopma máhccá dábálaš dillái.

– Min oažžun epidemiologalaš ja vuoigatvuođalaš meroštallama vuođul sáhttit gávnnahit, ahte eai leat šat doarvái gáibádusat gearggusvuođalága mielde leahkki doaibmafápmudusaide ja heivehanásahusat gomihuvvojit, dajai stáhtaministtar Sanna Marin odne dieđihandilálašvuođas. Marin maiddái dajai, ahte gearggusvuođalágá čuovvu spiehkastatdilli nohká.

Ráđđehus addá gomihanásahusaid odne, stáhtaráđi oktasaščoahkkimis.

Ráđđehus čoahkkanii odne iđitbeaivve ráđđádallat koronavirusdili dihte geavahussii váldon gearggusvuođalága joatkimis. Stáhtaministtar Marin muittuhii, ahte njoammunvárra ii Suomas leat vel meaddá.

12.6. dii. 15.21 Norga rahpá rájá Supmii vuossárgga

Norga rahpá riikkarájá Supmii ja eanaš oassái eará davviriikkaid vuossárgga 15.6. rájes. Karantena ii gáibiduvvo šat. Ruoŧa oasil Norgage doallá ráddjehusaid dihto eavttuiguin, muhto Gotlandii lea vejolaš mátkkoštit. Áššis muitalii aiddo Norgga stáhtaministtar Erna Solberg dieđihandilálašvuođas.

Rádjá lea leamašan gitta njukčamánu beallemuttu rájes ja riikkaid gaskkas besse johtit dušše olbmot geain lei dasa sierralohpi.

Loga maid: Rádjegávpejasat ráhkkanan Suoma ja Norgga rájá rahpaseapmái: "Soaitá mealgat hušša"

11.6. dii. 12.38 Mátkkošteapmi Norgii, Danmárkkui, Islándii ja Baltiai rahppojuvvo vuossárgga – karantena ii gáibiduvvo šat

Ráđđehus lea ložžen mátkkoštanráddjehusaid. Mátkkošteapmi Suomas rahppojuvvo Norgii, Estteeatnamii, Latviai, Liettuai, Dánmárkui ja Islándii vuossárgga rájes.

Dáidda riikkaide sáhttá mátkkoštit karantena haga. Sisministtar Maria Ohisalo (ruonát) mielde dát mearrádusat nannejuvvojit stáhtaráđis ihttin bearjadaga.

Rádjejohtolaga ráddjehusat dárkkistuvvojit čuovvovaš háve guovtti vahku geažes.

Norgga ministeriijas ságastallat ihttin das, mo Norga mearrida ráddjehusain, nappo rahpágo dat seamma láhkái rájiid iežas oasil. Olgoministtar Pekka Haavisto (ruonát) muitala, ahte sii vurdet Norgga vástidit Suoma mearrádusaide nu, ahte datge rabašii iežas rájáid.

Ruoŧa oasil ráddjehusat leat ain fámus Ruoŧa epidemiijadili dihte.

Vaikko ráddjehusat leatge geahppánan, ávžžuha olgoministeriija goittotge ain vealtit dárbbašmeahttun mátkkošteami olgoriikkaide.

9.6. dii. 15.00 Sámi siida, Lappi fitnodatdoallit ja gielddat gáibidit rájaid rahpama álbmogii

Ohcejoga sámesearvi Sámi siida gáibida, ahte Suoma ja Norgga rádjá rahppojuvvo Deanuleagi ássiide.

Searvi gáibida, ahte Norgga ja Suoma eiseválddit váldet vuhtii Deanuleagi ássiid erenoamáš dili go árvvoštallet eastadandoaimmaid geahpideami ja vejolaš čavgema boahtte áiggis. Searvi lea maiddái hástán Sámedikkiid bargat ášši ovdii.

Maiddái Suoma davimus gielddat ja Lappi fitnodagat gáibidit rájáid rahpama. Sii gáibidit rájáid rahpama Norgii ja Ruŧŧii. Davvin Suoma, Ruoŧa ja Norgga rájáid goappáge bealde koronavirusdilli lea bisson ráfálažžan. Suoma beale Lappis maŋimus koronanjoammundáhpáhus leamaš measta guokte vahku dassái.

Loga ášši birra lasi dán artihkkalis.

9.6. dii. 14.49 Sámeparlamentarihkkáriid konferánsa 2020 sirdašuvvá

Sámi parlamentáralaš ráđi (SPR) stivra čoahkkanii gáiddusoktavuođaid bokte 3.6. ja ságastalai čoahkkimisttis sámeparlamentarihkkáriid konferánssa lágideamis. Konferánssa galge lágidit Anáris 13.–14. borgemánu 2020.

Stivra mearridii čoahkkimisttis, ahte konferánsa sirdojuvvo koronaviruspandemiija dihte. Konferánssa ođđa lágidanáiggis áigot mearridit maŋŋelis geasi áigge.

– Dađi bahábut eat oainne áššis eará molssaeavttu ráđđejeaddji pandemiija dihte. Konferánsa lágiduvvo goittotge dalán, go dilli dan suovvá. Riikkarájiid rasttideaddji sámepolitihkalaš ovttasbarggu dáfus lea dehálaš, ahte sámeparlamentarihkkárat čoahkkanit, ja ahte sis lea vejolašvuohta beassat ságastallat oktasaš áššiin ja hástalusain, dadjá SPR sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso konferánssa sirdimis.

Sámeparlamentarihkkáriid konferánsa lágiduvvo juohke goalmmát jagi. Sámi parlamentáralaš ráđđi vástida sámeparlamentarihkkáriid konferánssa praktihka lágideamis, ja jagi 2020 konferánssa praktihka lágidanovddasvástádus gullá Suoma sámediggái. Konferánssas, mii lágiduvvo Anáris, leat juo golbma váldotemá: dálkkádatrievdan, maŋemuš áiggiid sámiid vuoigatvuođaid ovdáneapmi ja sámedikkiid oktasaš válgabeaivi.

5.6. dii. 7.54 Ráđđehus: Čakčat sáhttet skuvllat ordnet sihke gáiddus- ja lagašoahpahusa

Suoma ráđđehus lea ikte duorastaga dohkkehan láhkaevttohusa, mas vuođđooahpahuslága ja ámmátlaš skuvlejumi guoskevaš lága leat rievdadan gaskaboddasaččat. Nuppástuhttin addá vejolašvuođa dávdadili dihte ordnet vuoruid miel gáiddus- ja lagašoahpahusa.

Gáiddusoahpahusa sáhttá ordnet mánotbaji ain hávil. Váldooasis oahpahusa ordnejit čakčat sihke vuođđooahpahusas ja nuppi dásis lagašoahpahussan.

Dát nuppástus ii guoskka ovdaoahpahusa, 1.3.-luohkálaččaid dahje erenomaš doarjaga dárbbašeaddji oahppiid, eaige maiddái guhkiduvvon oahppogeatnegasvuođa dahje válmmaštalli oahpahusa oahppiid.

Loga eanet áššis suomagillii dáppe.

5.6. dii. 7.33 Ohcejoga gielda gáibida ráđđádallamiid Norgga rájá rahpamis

Ohcejoga gielda gáibida johtilit ráđđádallamiid Norgga rájá rahpamis ja ráddjemiid geahpedeamis. Gielda čállá neahttasiiddustis, ahte Suoma ja Norgga gaskasaš rájá fáhkkestaga gokčan lea bissehan Ohcejoga gieldda ealáhuseallima.

Norgga rádjagávpi lea Ohcejoga gieldda deaŧalamos ealáhus, stuorra bargoaddi ja searvvušvearu máksi. Ohcejoga fitnodagaid vuovdimiin badjel 75 % boahtá gávppis, mii vuođđuduvvá rádjagávpái. Áššehasain árvvu mielde badjel 90 % leat Norgga beale olbmot.

Koronadili geažil gávppiin ja fitnodagain leat nohkan áššehasat goasii ollásit, doaibmasajiid leat gártan gokčat ja bargiid cealkit eret ja luopmudit.

Gielda ballá ahte gieldda bargguhisvuohta šaddá lassánit mearkkašahtti láhkai, ja govttolaš gieldaekonomiijadilli šaddá muhttašuvvat vearroboađuid geahppáneami mielde.

Ráđđehus ráđđádalai gaskavahku rádjejohtolaga koronaráddjehusaid burgimis, muhto ii mearridan vel maide. Sisáššiidministtar Maria Ohisalo (ruon.) mielde áššái máhccet boahtte vahkus.

Norga lea rahpamin iežas rájáid dánmárkulaččaide geassemánu beallemuttus.

5.6. dii. 7.32 Sámi searvegottiin álget ipmilbálvalusat boahtte sotnabeaivve rájes

Dábálaš ipmilbálvalusat álget vuot geassemánu áigge maiddái sámeguovllu searvegottiin. Anára searvegottis vuosttas ipmilbálvalusat leat boahtte sotnabeaivve Anáris ja Avvilis.

– Ráđđehusa ávžžuhus dorvogaskkain ja eará dorvvolašvuhtii váikkuheaddji áššiin váldojit vuhtii ipmilbálvalusain, muitala Anára searvegotti kapellána Mauno Hepola.

Ohcejoga searvegottis vuosttas dábálaš ipmilbálvalusat leat Ohcejoga girkus boahtte sotnabeaivve ja Gáregasnjárgga kapeallas fas geassemánu 14. beaivve. Maiddái Njuorggámis dollet ipmilbálvalusa geassemánu loahpas Deatnogáttis ja suoidnemánus lea ipmilbálvalus maid Nuvvosa rohkosviesus.

Eanodagas vuosttas ipmilbálvalus Heahtá girkus lea boahtte sotnabeaivve ja geassemánu áigge dollet vel luondogirku Gilbbesjávrris jonssotáigge.

Soađegilis vuosttas ipmilbálvalus girkus lea maid boahtte sotnabeaivve.

4.6. dii. 7.59 Rádjajohtolaga ráddjehusaid burgimis eai šaddan vel mearrádusat

Ráđđehus ii mearridan vel gaskavahku rádjajohtolaga koronaráddjehusaid burgimis. Sisáššiidministtar Maria Ohisalo (ruon.) mielde áššái máhccet boahtte vahkus.

Ohisalo civkkii Twitteras, ahte ášši válmmaštallan joatkašuvvá ja ráddjehusaid burgima árvvoštallet iešguđet riikkaid dávdadiliid vuođul.

Olgoáššiidministtar Pekka Haavisto (ruon.) muitalii gaskavahku ráđđehusa ráđđádallamiidda manadettiin, ahte ráđđehus galggai gieđahallat mátkkoštanráddjehusaid dili erenomážit Davviriikkaid ja Baltia oasil. Dánmarku ja Norga leat jo muhtin muddui rahpan rájáid ja Estteeana lea rahpan rájáid suopmelaččaide asttoáigge mátkkošteapmái.

3.6. dii. 9.02 Suoma servodaga rahpaseapmi oidno maid johtolagas

Servodaga rahpaseapmi vuossárgga lea lasihan geaidnojohtolaga muitalit stáhta johtolatstivrenfitnodat Traffic Management Finlandis. Mearit eai leat vel goittot seamma dásis go diibmá dán muttos áigge.

Njukčamánu beallemuttus johtolatmearit geahppánedje sakka olles riikkas sullii goalmmátoasi, báikkuid eanetge. Maŋimuš vahkuid áigge johtolatdilli lea lahkonan dan meari mii lei ovdal koronadili álgima.

Loga eanet áššis suomagillii dáppe.

3.6. dii. 7.28 Ráđđehus jáhkkimis dahká mearrádusa olgoriikkaide mátkkošteamis otne

Olgoáššiidministtar Pekka Haavisto sávvá, ahte ráđđehus gárvešii čovdosiid olgoriikkamátkkošteami várás maŋimustá otne gaskavahku. Haavisto ávžžuha olbmuid plánet luomuid dán muttus ruovttueatnama siste.

Ránnjariikkain Norga lea rahpamin iežas rájáid dánmárkulaččaide geassemánu beallemuttus. Norga lea maid ráđđádallamin Suomain, Islánddain ja Ruoŧain rájáid rahpamis mátkkošteaddjiide.

3.6. dii. 7.26 Maiddái searvegottit rahpet doaimmaideaset geassemánu rájes

Searvegottitge álget rahpat gulul doaimmaideaset. Ovdamearkan sámeguovllus Ohcejoga ja Anára searvegottiin sáhttá dál geassemánu álggu rájes oassálastit ipmilbálvalusaide badjel 50 olbmo, go beare čuovvu dorvvolašvuođa rávvagiid maid eiseváldit leat addán.

Girkuid ja kapeallaid feaskáriidda leat ordnen giehtadesiid ja sálbmagirjjiid desinferejit geavaheami maŋŋá.

Girkolaš doaimmahusaid maŋŋá bearrašiid lágidan gástta- dahje headjadoalut dahje muitodilálašvuođat leat priváhtadilálašvuođat. Daid ollašuhttimis ovddasvástádus lea lágideaddjiin ja dain ferte maid muitit dorvvolašvuođa rávvagiid. Searvegottit ávžžuhitge ordnet vitkama hávdeeatnamis ja máná gásttašeami fas olgun dahje searvegottiid lanjaid go dalle lea álkkit doallat dorvogaskkaid.

Ohcejoga searvegottis sáddejit ruovttuide dán vahkus dieđáhusa, masa leat čohkken geasi dilálašvuođaid. Anára searvegoddi dieđiha iežas doaimmas dárkilabbot girkolaš almmuhusain ja sosiálamediain.

2.6. dii. 15.20 Lappis eai ođđa njoammumat

Lappis eai leat gávdnán ođđa njoammumiid.

Ovddit dáhpáhusas muitaledje Oarje-Lappi buohccedikšunbires mannan gaskavahku. Lappi buohccedikšunbires maŋimuš njoammun lea gávdnon golbma vahku dassái.

Lappis leat gávnnahan oktiibuot 239 koronavirusnjoammuma.

2.6. dii. 15.14 Anára gielddas ii leat šat dárbu bargoveaga luopmudemiide

Koronadilli lea dán muttus ráfálaš Anára gielddas ja olles Lappis. Stáhtaráđi mearrádusain máŋggaid ráddjehusaid leat burgán geassemánu 1. beaivvi rájes. Ráddjehusaid burgima dihte Anára gielddas ii leat dárbu luopmudit bargoveaga, čállet gieldda neahttasiiddus. Ovdamearkka dihte dearvvašvuođaguovddážii, girjerádjui ja gieldda sislihkadanbáikkiide beassá fas.

Gielda álggahii ovttasdoaibmanráđđádallamiid cuoŋománu álgobealde, ja luopmudeamit galge álgit geassemánus. Dalle árvaledje luopmudemiid guoskat sulaid 30 gieldda bargi.

Ráddjehusaid ložžema dihte maiddái nuoraid geassebarggut álget Anára gielddas. Nuoraid geassebarggut álget geassemánus. Anára gielda bastá dán muttus fállat geassebarggu 26 nuorra olbmui. Nuoraid geassebargodoarjja fitnodagaide lea ohcanláhkái geassemánu 30. beaivvi rádjái.

1.6. dii. 8.04 Lappi buohccedikšunbiires eai leamaš ođđa koronanjoammumat fargga golmma vahkkui

Sotnabeaiveaiggi rádjái eai lean gávnnahuvvon ođđa koronavirusnjoammumat Lappi buohccedikšunbiires. Infekšuvdnadoavttir Markku Broas mielde ovddit njoammumis lea jo measta golbma vahku.

Broas maiddái fuomášuhttá, ahte cuoŋománu beallemuttu maŋŋá Lappi buohccedikšunbiires diagnoserejuvvon dáhpáhusat leamaš dakkár Lappi guovllu ássiin, geat leat ožžon njoammuma Lappi olggobealde. Lappi guovllus eai nappo leamaš koronanjoammumat beannot mánotbadjái.

1.6. dii. 6.31 Restoráŋŋat ja vuojadanhállat rahpet uvssaideaset otne

Koronavirusráddjehusaid burgin joatkašuvvá Suomas otne.

Restoráŋŋat rahpet fas uvssaid dihto eavttuiguin, valáštallangilvvut álget ja logi olbmo čoahkkananráddjehus nuppástuvvá 50 olbmo čoahkkananráddjehussan.

Maiddái museat, teáhterat, girjerádjosat ja vuojadanhállat rahpasit otne.

Restoráŋŋain kundarbáikkiin oažžu deavdit eanemustá beliin, alkohola vuovdima ferte heaitit dii. 22 ja uvssaid ferte giddet maŋimustá dii. 23.

Loga áššis eambbo suomagillii dáppe.

Yle čájeha njuolggosáddagis diibmu 11 miehtá Suoma dovdduid servodaga rahpamis koronaráddjehusain. Geahča dáppe.

30.5. dii. 10.15 Anára jođiheaddji doavttir lea fuolas guhkesáiggebuohcciid beales

Anára jođiheaddji doavttir Outi Liisanantti dieđiha, ahte dál go koronadilli lea šaddan ráfálabbon, galgá giddet fuopmášumi eará áigeguovdilis áššiide. Liisanantti muitala, ahte sii Avvila dearvvasvuođaguovddážis leat fuobmán, ahte maid doppe guhkesáiggebuohccit leat leamaš manakeahttá jahkedárkkisteapmái, go ballet koronanjoammumis.

– Nu mo riikkaviidosaš dieđiheamis deattuhit, lea dehálaš fitnat sohppojuvvon kontrollain ja ohcalit dikšui vuođđobuohcuvuođaid vearráneami dahje ovdamearkka dihte raddebákčasiid dihtii, Liisanantti čállá dieđáhusastis.

Avvila dearvvašvuođaguovddážis addet hohpolaš doavttiráiggiid jo seamma beaivái dahje vahku sisa ja dábálaš doavttiráiggiid addet maid dábálaš vuogi mielde. Háliidettiin sáhttá maid várret gáiddusáiggi.

Liisanantti lea fuolas maiddái alkohola geavaheami lassáneamis. Olbmot leat fitnan dearvvašvuođaguovddáža gohcimis alkohola dihtii dál eanet go dábálaččat. Maiddái alkoholii laktáseaddji oktavuođaváldimat leat lassánan.

– Leago sivvan spiehkastatdili, sosiála sirrema dagahan oktonasvuohta ja jođánis geassun, juohke dáhpáhusas gánneha bisánit smiehttat iežas alkoholageavaheami.

Liisanantti muittuha, ahte dearvvasvuođaguovddáš fállá veahki birra jándora, jos olmmoš vásiha iežas dahje lagamuččas alkohola geavaheami váttisvuohtan.

30.5. dii. 9.52 Ráđđehus: Ruovttueatnamis sáhttá vuot mátkkoštit – Lappi gielddahoavddat sávvet turisttaide buresboahtima

Ráđđehus linnjii bearjadaga, ahte ruovttueatnamis sáhttá dás duohko mátkkoštit, go fal čuovvu koronavirusii laktáseaddji dorvvolašvuođarávvagiid. Rávvagat gávdnojit bargo- ja ealáhusministeriija neahttasiiddus.

Mátkkošteaddjiid ja turismasuorggi fitnodatdoalliid vurdet čatnasit doaimmaide, maiguin easttadit koronavirusnjoammumiid.

– Mátkkošteamis vástideaddji ministtarin oainnán dehálažžan fidnet Suoma mátkkoštanealáhusa ja ekonomiija vuot johtui, dieđus dorvvolašvuohta ovddabealde. Lea čielggas, ahte mátkkoštansuorgi lea gillán koronas ja dili sáhttit veahkehit mátkkoštemiin ruovttueatnamis, ealáhusminsttar Mika Lintilä dadjá bargo- ja ealáhusministeriija dieđáhusas.

Ráđđehus ii jáhke epidemiija leavvat mearkkašahtti olu ruovttueatnamis mátkkošteami dihtii.

– Galgá goittotge ráhkkanit dili jođánis guovlolaš rievdadusaide ja báikkálaš riskadási loktaneapmái, ministeriija čállá dieđáhusastis.

Maiddái Lappi gielddahoavddat sávvet turisttaide ja bartaeaiggádiidda dál buresboahtima Lappii, go fal fuoláhit dorvvolašvuođas koronavirusa vuostá.

– Gažademiid mielde suopmelaččat háliidit dán gease báikkiide, gos lea sadji ja Lappis dakkár báikkit leat, muitalit Lappi gielddahoavvdat, Lappi lihttu ja fitnodatdoalliid searvi Lapin Yrittäjät oktasaš cealkámušasteaset.

Lappi buohccedikšunbire njoammudávddaid badjedoavttir Markku Broas doarju gielddahoavddaid oaivila. Son kommenterii ášši Helsingin Sanomat -aviissas duorastaga.

– Dán muttus Suoma dilli lea oppalaččat nu ráfálaš, ahte njoammumiid sáhttá unnidit, go čuovvu koronarávvagiid.

28.5. dii. 15.15 Yle dieđut: Ráđđehus ii áiggo šat ávžžuhit vealtit mátkkošteami ruovttueatnamis

Yle dieđuid mielde ráđđehusjoavkkut leat jo prinsihpas soahppan, ahte boahtteáiggis eai šat áiggo ávžžuhit vealtit mátkkošteami ruovttueatnamis.

Stáhtaráđđi muitalii duorastaga Twitteris, ahte geasi ástoáiggi mátkkošteami guoski ávžžuhusat leat dál ministeriija válmmaštallamis ja dain muitalit lagaš beivviid áigge.

Mátkkošteamis vástideaddji ministtar Mika Lintilä (guovddáš) gearggai jo gaskavahku Twitteris ávžžuhit suopmelaččaid mátkkoštit ruovttueatnamis geasseluomu áigge.

Sosiála- ja dearvvasvuođaministeriija kansliijahoavda Kirsi Varhila bealistis muittuhii árat duorastaga, ahte ráđđehus ii dálá dilis ávžžut mátkkoštit ruovttueatnamis.

28.5. dii. 14.48 Davvin eai leat ođđa njoammumat

Lappi buohccedikšunbiriin eai leat gávnnahan ođđa njoammumiid. Gaskavahku dieđihedje ovtta njoammumis Länsi-Pohja buohccedikšunbires.

Lappi eanagottis leat koronavirusa gávnnahan buohkanassii 239 olbmos.

Olles Suomas leat gávnnahan oktiibuot 6 743 koronavirusnjoammuma. Gaskavahku logus njoammumat leat lassánan 51 njoammumiin. Suomas eai leat THL duorastaga loguid mielde oktage ođđa koronai laktáseaddji jápmindáhpáhus. Suomas leat koronavirusa geažil jápmán buohkanassii 313 olbmo.

28.5. dii. 12.31 Lappi turismaealáhus geahppánan 90 proseantta

Lappi turismaealáhus bisáni masá oalát cuoŋománus koronavirusráddjehusaid dihtii.

Statistihkaguovddáža mielde registrerejuvvon idjadeamit Lappi idjadanbáikkiin gahčče cuoŋománu 92 proseantta diimmá idjademiid ektui. Ovdamearkka dihte Gihttelis idjadeamit ledje cuoŋománus 98 proseantta uhcit go diibmá seamma áigge.

Suopmelaččat johte Lappi guovllus vehá, muhto olgoriikkalaččat eai olláge. Lappi eanagottis ledje cuoŋománus vádjit 19 000 idjadeami.

Korona lea bissehan turismaealáhusa olles riikkas. Registrerejuvvon idjadeamit ledje cuoŋománus olles Suomas 88 proseantta uhcit go diibmá seamma áigge.

Áššis sáhtát lohkat lasi suomagillii dáppe.

28.5. dii. 12.24 Gaskavahku gávnnahedje ovtta njoammuma Länsi-Pohjas

Länsi-Pohja buohccedikšunbires gávnnahuvvui ikte gaskavahku okta ođđa koronavirusnjoammun. Guovllus leat dán rádjai gávnnahan virusa 145 olbmos.

Lappi buohccedikšunbires eai leat ođđa njoammumat leamaš guovtti vahkkui. Lappi buohccedikšunbires njoammumiid leat gávnnahan buohkanassii 94 olbmos.

28.5. dii. 11.24 Bargguhisvuohta lassanii maiddái cuoŋománus

Koronaráddjehusdoaimmaid dihtii bargguhisvuohta lea lassánan maiddái cuoŋománus, dieđiha Lappi EBI-guovddáš.

Cuoŋománu loahppas Lappis ledje 15 700 bargguhis olbmo. Dat lea 33 proseantta eanet go njukčamánus ja 74 proseanta eanet go diibmá. Bargguhis olbmuin juohke goalmmát lei bággoluomus.

Eanemus bargguhisvuođa lassaneapmi oidno Gihttelis, Kolaris ja Pelkosenniemis, muhto bargguhis olbmot leat buot Lappi gielddain dál eanet go diibmá. Sámegielddain bargguhisvuohta lea eanemus lassánan Anáris ja uhcimus Eanodagas.

27.5. dii. 10.55 Maiddái boazodoalu fitnodagat sáhttet ohcat gaskaboddosaš doarjagiid

Boazodoallosuorggi fitnodagat sáhttet ohcat gaskaboddosaš doarjagiid koronavirusa dagahan váttisvuođaide.

Bohccobierggu njuolggovuovdima, ovddosdikšuma dahje turismabálvalusaid buvttadeaddji boazodoalu hárjeheaddjit sáhttet ohcat doarjaga korona dagahan ekonomalaš váikkuhusaide, jos buktagiid dahje bálvalusaid vuovdinvejolašvuođat leat geahppánan sakka dahje nohkan oalát epidemiija dihte

Rávvagat ja eavttut doarjagiid ohcamii gávdnojit EBI-guovddáža neahttasiidduin.

26.5. dii. 17.33 Sámi oahpahusguovddáš ordne lohkanbaji 2020-2021 oahpahusa oassái gáiddusin

Sámi oahpahusguovddáš muitala iežas facebook-siiddus, ahte koronadili dihte boahtte lohkanbajis ordnejit skuvlema máŋggahámat oahpahussan. Lagašoahpahus ollašuhtto dušše dan dáhpáhusas, go ii leat vejolaš oahpahit gáiddusin.

Geasi áigge dieđihit eambbo áššis Sámi oahpahusguovddáža neahttasiiddus.

26.5. dii. 13.21 Lappi buohccedikšunbire njoammudávddaid bajit doavttir: "Leat koronakeahtes muttus"

Lappi guovllus eai leat gávnnahan ođđa koronanjoammumiid. Ovddit njoammundáhpáhus Länsi-Pohja buohccedikšunbires gávnnahuvvui vahkku dassái ja Lappi buohccedikšunbires guokte vahku dassái.

– Orru leamen nu, ahte mii leat nu gohčoduvvon koronakeahtes muttus, dadjá Lappi buohccedikšunbire njoammudávddaid bajit doavttir Markku Broas.

Son muitala, ahte Suomas leat máŋggat earátge guovllut, gos eai leat gávnnahan ođđa njoammumiid máŋgga vahkkui.

– Dávda sáhttá ain boahtit olggobealde, nu ahte jus fidne geahppage dávdamearkkaid, de virusa gánneha testet, ávžžuha Broas.

25.5. dii. 10.35 Eai ođđa njoammumat davvin – ovddit njoammumis measta vahku áigi

Lappi guovllus eai leat gávnnahan ođđa koronanjoammumiid measta vahkkui. Ovddit njoammundáhpáhus gávnnahuvvui vahku dassái maŋŋebárgga, miessemánu 19. beaivve Länsi-Pohja buohccedikšunbire guovllus.

Lappi buohccedikšunbire doaibmaguovllus ovddit njoammundáhpáhus lei measta guokte vahku dassái, miessemánu 12. beaivve.

Buohkanassii Lappi guovllus leat gávnnahan dán rádjái 238 koronavirusnjoammuma, main 144 leat Länsi-Pohja ja 94 Lappi buohccedikšunbire doaibmaguovllus.

Loga dearvvasvuođa ja buresveadjinlágádus THL siidduin ođđasamos koronadieđuid.

25.5. dii 10.30 Eanodagas bargomearri boarrásiid bealde lassánan dán giđa

Eanodaga gielddas leat gávnnahan, ahte bargomearri boarrásiid bálvalusain lea lassánan, dieđiha Eanodaga gielda.

Barggu lassáneapmi lea váikkuhan dasa, ahte oktavuođa váldit buot 70 jahkásaččaide leat ádjánan guhkit áigge go maid ledje vuordán.

Eanodaga gielda geahččala gulahallat buot gieldda badjel 70 jahkásaš olbmuiguin dán miessemánu áigge. Gieldda beales riŋgejit olbmuide alfabehtalaš ortnegis. Máŋggat gielddat leat riŋgegoahtán boarrásiidda danin vai gullet, mo boarrásat birgejit koronaráddjehusaid áigge.

Eanodaga gielddas leat gávnnahan, ahte bargomearri boarrásiid bálvalusain lea lassánan, dieđiha Ohcejoga gielda.

Barggu lassáneapmi lea váikkuhan dasa, ahte oktavuođa váldit buot 70 jahkásaččaide leat ádjánan guhkit áigge go maid ledje vuordán.

Eanodaga gielda geahččala gulahallat buot gieldda badjel 70 jahkásaš olbmuiguin dán miessemánu áigge. Gieldda beales riŋgejit olbmuide alfabehtalaš ortnegis. Máŋggat gielddat leat riŋgegoahtán boarrásiidda danin vai gullet, mo boarrásat birgejit koronaráddjehusaid áigge.

23.5. dii. 13.15 THL: Ii oktage ođđa jápmu, maiddái koronapasieanttaid mearri unnu

Suomas ii leat otne lávvardagage raporterejuvvon oktage koronavirusii laktáseaddji jápmu, muitala Suoma dearvvašvuođa- ja buresveaddjinlágádus THL. Koronavirusa dagahan dávdii leat Suomas jápmán oktiibuot 306 olbmo.

Maiddái buohcceviesuid koronapasieanttaid mearri lea unnon ovcciin. Dál buohcceviesuin dikšot 104 pasieantta. Beavttálamahttojuvvon divššus leat ain 21 pasieantta, muitala THL.

THL árvalusa mielde Suomas leat sullii 4 800 dávddas buorránan olbmo.

23.5. dii. 12.05 Suomas 31 ođđa njoammuma

Suomas leat gávnnahan 31 ođđa koronavirusnjoammuma, muitala Suoma dearvvašvuođa- ja buresveadjinlágádus THL. Suomas leat oktiibuot sihkkarastán 6568 njoammuma.

THL muitala koronai laktáseaddji jámuid birra maŋŋelabbos. Bearjadaga eai lean ilbmán ođđa jámut.

23.5. dii. 10.50 Oarje-Lappis eai ođđa njoammumat

Lávvardatiđida dieđuid mielde Oarje-Lappis eai leat gávnnahan ođđa njoammumiid. Oarje-Lappi guovllus leat nappo ain 144 sihkkarastojuvvon njoammuma. Maŋimuš njoammun Oarje-Lappi buohccedikšunbires gávdnui maŋŋebárgga.

Lappi buohccedikšunbire ođđasamos dieđut bohtet maŋŋelabbos. Lappi buohccedikšunbires eai leat gávnnahan ođđa njoammumiid beannot vahkkui.

22.5. dii. 13.07 Suomas 44 ođđa njoammuma, ođđa jápmimat eai leat

Suomas leat gávnnahan 44 ođđa koronavirusnjoammuma, muitala Dearvvasvuođa ja buresveadjima lágádus THL. Oktiibuot njoammumiid leat Suomas sihkkarastán dán rádjai 6 537.

Bearjadaga eai raporteren ovttage ođđa jápmindáhpáhusa. Duorastaga muitaledje, ahte Suomas koronavirusa dagahan dávdii leat jápmán buohkanassii 306 olbmo.

22.5. dii. 11.04 Lappis eai leat gávnnahan ođđa njoammumiid golmma beaivái

Koronadilli lea Lappi eanagottis ain ráfálaš. Ođđa njoammumiid eai leat gávnnahan golmma beaivái.

Ovddit njoammundáhpáhus lei Oarje-Lappi buohccedikšunbires maŋŋebárgga. Badjedurdnosis leat ovdal gávnnahan buohkanassii 28 njoammuma.

Lappi buohccedikšunbire guovllus ođđa njoammumat eai leat gávdnon logi beaivái. Ovdamearkka dihtii Roavvenjárggas leat maŋŋebárgga rádjai dahkan badjel 700 vuollegis šielmmá koronateastta. Oktage teasta ii lean positiiva.

Yle Sámi koronavirusčuovvoleapmi 20.5. rádjai

Yle Sámi koronavirusčuovvoleapmi 9.4. rádjái

Yle Sámi koronavirusčuovvoleapmi 31.3. rádjái

Yle Sámi koronavirusčuovvoleapmi 19.3. rádjái