Artikkeli on yli 4 vuotta vanha

Korkeakoulut avanneet ilmaisia opintoja työttömille ja lomautetuille – Tony Rintala haluaa vaihtaa alaa ja Milka Oksman kehittyä ammatissaan

Useiden korkeakoulujen avointen opintojen kysyntä on moninkertaistunut viime kesään verrattuna.

Milka Oksman opiskelee hotellinsa pihalla.
Milka Oksman ei olisi aloittanut avoimia korkeakouluopintoja, jos ne olisivat olleet maksullisia. Kuva: Vellu Lipponen
  • Reeta Niemonen

Huhtikuussa helsinkiläisen Tony Rintalan sähköpostiin tuli viesti, jossa TE-toimisto mainosti ammattikorkeakoulujen ilmaisia koodarikursseja.

Rintala, 34, oli juuri lomautettu työpaikastaan elintarviketukussa, jossa hän oli tehnyt hommia 15 vuotta.

– Olen melkein 20 vuotta harrastuksen puolesta koodaillut vähän kaikennäköistä, ja aina salaa halunnut tehdä sitä työkseni.

Kahden viime kuukauden ajan Rintala on opiskellut koodausta avoimessa yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa ja tenttinyt monta kymmentä opintopistettä kuukaudessa.

”Tiesimme, että tälle olisi kysyntää”

Suomen 25 ammattikorkeakoulusta noin 20 tarjoaa tänä vuonna ainakin osaa avoimista opinnoistaan ilmaiseksi joko kaikille halukkaille tai työttömille ja lomautetuille.

Opiskelijamääriltään suurten Metropolian, Haaga-Helian sekä Tampereen ja Jyväskylän ammattikorkeakoulujen kurssit ovat jo nyt keränneet paljon työttömiä ja lomautettuja opiskelijoita.

Esimerkiksi Metropoliassa tällä hetkellä kursseja suorittavasta 1 500 opiskelijasta kaksi kolmasosaa on työttömiä tai lomautettuja.

Avointen korkeakoulujen kesäkursseille on muutenkin enemmän kysyntää kuin viime vuonna.

Haaga-Heliasta kerrotaan, että ilmoittautuneita on tällä hetkellä kaksinkertaisesti viime vuoteen verrattuna, noin 1 300, kun taas Jyväskylän ammattikorkeakoulussa avoimen linjan opiskelijamäärä on jopa kolminkertainen.

Muista ammattikorkeakouluista uusimaalainen Laurea, itäsuomalaiset Savonia ja Karelia, ruotsinkieliset Novia ja Arcada, humanistisen alan HUMAK sekä Lapin, Satakunnan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulut kertovat kesän opiskelijamäärien kasvaneen merkittävästi.

Esimerkiksi Karelian avoimille kesäkursseille osallistuu tänä vuonna 3 000 opiskelijaa, yli kymmenkertainen määrä viime vuoteen verrattuna.

Useissa ammattikorkeakouluissa on samanaikaisesti lisätty opintotarjontaa, mikä voi myös vaikuttaa opiskelijamääriin.

"Koulutus on parasta elvytystä."

Tapio Määttä, Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori

– Tiesimme, että tälle olisi kysyntää. Juuri tässä tilanteessa koulutus on parasta elvytystä, ja siksi haluamme tarjota sen mahdollisuuden, sanoo Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori Tapio Määttä.

Myös yliopistot tarjoavat maksuttomia opintoja. Itä-Suomen yliopiston kesäopintoihin on tähän mennessä ilmoittautunut noin 400 työtöntä ja lomautettua.

Useimmissa kouluissa maksuttomuus jatkuu näillä näkymin syyslukukauden loppuun saakka.

Tony Rintala seisoo kotitalonsa pihalla Helsingissä.
Tony Rintala yllättyi siitä, miten joustavaa ammattikorkeakoulun verkkokurssien suorittaminen on. Kuva: Milena Rintala

”Nyt on ollut aikaa miettiä, miten olisi parempi omassa työssään”

Milka Oksmanin työpaikka, rovaniemeläinen hotelli, suljettiin maaliskuussa.

Oksman, 33, alkoi opiskella avoimessa ammattikorkeakoulussa nettisivujen suunnittelua, sosiaalisen median markkinointia, kieliä ja matkailualaa.

– Olen valinnut kurssit niin, että ne auttavat omassa työssäni.

Ammattikorkeakouluista kerrotaan, että työttömät ja lomautetut opiskelijat valitsevat paljon esimerkiksi liiketoiminnan, johtamisen, henkilöstöhallinnon ja markkinoinnin kursseja.

Moni tuntuu siis Oksmanin tavoin käyttävän ylimääräisen ajan työssä kehittymiseen.

Koulut ovat myös muuttaneet kurssitarjontaansa vastatakseen tähän tarpeeseen.

Esimerkiksi Haaga-Helian Porvoon kampuksella järjestetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa viisi ilmailualan kurssia, joista kaksi on varattu Finnairin, Finavian ja Norran lomautetuille työntekijöille.

"Mietimme, mitä voimme tehdä auttaaksemme."

Maija Eklöf, Porvoon Haaga-Helian ilmailuohjelman johtaja

– Olemme aviation-tiimissä kaikki työskennelleet ilmailualalla, joten tunsimme tämän tilanteen luissa ja ytimissä, kertoo koulutusohjelman johtaja Maija Eklöf.

– Mietimme, mitä voimme tehdä auttaaksemme.

Kurssit käsittelevät alan digitaalista kehitystä.

– Tällä alalla opiskelu kannattaa, koska ala muuttuu niin nopeasti ja on niin globaali, Eklöf sanoo.

– Niillä työntekijöillä, jotka ovat nyt lomautettuina, on aikaa ja mahdollisuuksia kehittää itseään ja siten auttaa Suomea pysymään maailmankartalla.

Myös Milka Oksmanille koronakevät on paljastanut, miten tärkeää matkailualalla on pystyä sopeutumaan uusiin tilanteisiin.

– Nyt on ollut aikaa miettiä, että miten voisi olla parempi työssä mitä tekee, kun on taas töitä.

”Nykyään on muodikasta olla sellainen moniosaaja”

Graafikkona työskennellyt helsinkiläinen Anni Sirkka, 30, taas harkitsee alan vaihtoa.

Jouduttuaan lomautetuksi hän lähti opiskelemaan koodausta. Lisäksi hän on hakenut radiotoimittajakoulutukseen syksylle ja valmistautuu myös kasvatustieteellisen pääsykokeisiin.

– Tällainen suunnattoman epävarma tilanne käänsi omassa päässä nappuloita, että nyt kokeillaan jotain ihan villiä. Kun on ollut enemmän aikaa, on nähnyt muitakin vaihtoehtoja, ammatteja ja suuntia.

"Koodareilla on varmaan nyt ollut paljon enemmän töitä."

Anni Sirkka, graafikko ja koodariopiskelija

Koodaripulasta puhutaan paljon, ja korkeakoulut kertovatkin koodarikurssiensa kasvattaneen suosiotaan valtavasti tänä keväänä.

Sirkka opiskelee Metropoliassa, jossa yli 90 prosenttia irtisanotuista ja työttömistä opiskelijoista suorittaa tällä hetkellä nimenomaan tietotekniikkaan liittyviä kursseja.

Oman alan epävarmuus vaikutti osittain Sirkan valintaan.

– Korona-aikana iso osa töistäni lähti pois. Lomautuksen pitäisi loppua kesäkuun loppuun, mutta olen vielä vähän epävarma töiden jatkumisesta. Koodareilla on ollut paljon enemmän töitä.

– Nykyään kauhean muodikasta, että on sellainen moniosaaja.

Anni Sirkka mökin kuistilla.
Monet Anni Sirkan ystävistä ovat hakeneet maisteriohjelmiin tänä keväänä. Kuva: Annika Harald

Korkeakouluhallinnon professori Jussi Kivistön mukaan korkeakoulujen maksuttomat kurssit ovat ”hyvä avaus”, mutta ne eivät välttämättä auta yksilöitä löytämään aloille, joilla työllistyminen olisi yhtään varmempaa.

– On epäselvää, missä määrin kurssitarjonta vastaa osaamistarvetta, mikä näillä henkilöillä on tulevaisuutta ajatellen.

Toinen haaste on se, että yksittäiset kurssit eivät välttämättä riitä vakuuttamaan työnantajia.

– Meidän koulutusjärjestelmä on edelleen hyvin tutkintokeskeinen.

”Tää koronalomautus oli hyvä juttu, koska ehti suorittaa kursseja”

Tony Rintala on aina ollut kiinnostunut koodauksesta, mutta ennen tätä kevättä hän ei ole ehtinyt opiskella alaa. Perheen vuoksi hänen olisi ollut vaikeaa jäädä pois töistä.

– Rahantarve on kuitenkin sen verran iso. Koronalomautus oli siinä mielessä tosi hyvä juttu, että kerkesi suorittaa kursseja.

Vaikka lomautus loppuu ensi viikolla, Rintala aikoo jatkaa opintoja joustavasti töiden ohessa. Hän uskoo, että voi pian alkaa hakea alan harjoittelupaikkaa.

"Koulutus luo myös toivoa ihmisille."

Jussi Kivistö, korkeakouluhallinnon professori

Vaikka kaikille ei ole käynyt yhtä onnekkaasti kuin Rintalalle, Jussi Kivistön mukaan korkeakouluilla on tällä hetkellä myös psykologinen rooli väliaikaisina ”tukipaikkoina”.

– Tällaisina aikoina korkeakouluilla on myöskin rooli varastoida kouluttautujia. Kun kriisi helpottaa, he siirtyvät sitten luontevasti työelämään. Koulutushan luo myös paljon toivoa ihmisille.

Aiheesta voi keskustella perjantai-iltaan kello 23.

Korjaus 25.6.2020 kello 15.26: juttuun on korjattu tieto Milka Oksmanin työpaikasta.

Lisää aiheesta:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Työttömyys voi räjähtää käsiin koronan takia – TEMin tutkimusjohtaja: Vuositasolla jopa 70 000 työtöntä lisää

Osa koronan takia lomautetuista on palannut töihin – Anna Braggelta hupeni hääkassa, hän ehti riemuita töihinpaluusta kunnes liukastui perunaan