Lippa vinossa

Helsingin lippakioskit ovat rakastettu osa kaupunkikuvaa. Kesällä 2020 lipan alta löytyy italialainen jäätelönmyyjä, suomalaisen katukeittiön uudistajia ja hyvänpäivän ruoka-arvostelijoita.

Kioskikierroksemme alkaa Vöner-lippakioskilta Kansallismuseon kupeesta. Kello on kohta 12 ja helle puskee päälle, kun kioskityöntekijät miehittävät asemansa.

Toukokuussa avatun vegaanista ruokaa myyvän kioskin väki kertoo, että asiakkaille saa usein selittää, mitä he oikein tarjoilevat. Makkaraperunoita ei Vöneriltä saa.

Kioskinpitäjä Servan Parlar haluaa tarjota "hyvää meininkiä ja hyvää ruokaa" niin kasvis- kuin sekasyöjillekin.

Myyjä Sergei Samokhin ja huoltomies Halil Tas taiteilevat toisiaan väistellen kioskin käyttövalmiiksi. Lippakioskit on jaettu myynti- ja varastopuoleen. Välissä on alun perin ollut liukuovi.

Seuraavaksi siirrymme Kampissa sijaitsevaan Kekriin. Tarjolla on "suomalaista street foodia". Lippakioskit perustuvat kaupunkiarkkitehtien Gunnar Tauchterin ja Hildin Ekelundin piirroksiin 1900-luvun alkupuolelta.

– Koska suomalaisessa keittiössä ei ole koskaan ollut minkäänlaista katusafkakulttuuria, me olemme luoneet sitä yhdistämällä ravintolaruokaa ja perinteistä suomalaista, kertoo kioskityöntekijä Jimi Olán.

Hilpeät kaverukset Hans Lähteenmäki ja Leo Soive arvostelevat Kekrin ruoan. – Pieni tulisuus, rapea leipä, pientä hapakkuutta punasipulista, tämä on ihan top notch.

– Kioskissa nousee lämpö parhaimmillaan päälle 40 asteeseen, Jimi Olan kertoo. Helsingin jäljellä olevat parisenkymmentä lippakioskia on rakennettu 1940- ja 1950-luvulla.

Katajanokan Tove Janssonin puistosta löydämme palan Italiaa. Signora Delizia tarjoaa muun muassa itse tehtyä jäätelöä ja taatun rupattelutuokion veikeän, englantia italialaisittain murtavan kioskinpitäjän Vincenzo Trunfion kanssa.

Vincenzo Trunfio muutti Suomeen lastensa perässä 13 vuotta sitten. Hänen iloisen keltainen lippakioskinsa näyttää sisältäpäin italialaiselta minimarketilta.

Trunfio väittää pilke silmäkulmassa, että hänen jäätelönsä on yksi Suomen parhaista. – Se on absoluuttisen fantastista.

Jan Widomski on Signora Delizian vakioasiakkaita, kuten myös omistajan koira Rocky. – Vincenzon paikan kautta useat meistä lähinaapureista ovat löytäneet toisensa. Käymme tässä keskustelemassa päivän asioita läpi.

Signora Delizia on toiminut vuodesta 2013. Trunfio harmittelee, ettei ole töiltään ehtinyt opetella suomen kieltä, mutta kioskilla useat asiakkaat kiittelevät ja tervehtivät häntä italiaksi.

Tacos De Kuurna - Kiosqito. Kruununhakaan juuri avattu lippakioski kantaa mahtipontista nimeä. Lippakioskeja on kahta erilaista mallia: suoralla ja kaarevalla etuosalla.

Kioskityöntekijä Sandra Lehmuskallio valmistaa tacoja. Kuurnan ravintoloitsija Laura Hansen kertoo, että hän on aina halunnut pyörittää lippakioskia. – Nämä ovat niin somia, aivan ihania! Ja elävöittävät katukulttuuria!

Ilari Jounila ja Outi Hynynen viettivät laatuaikaa tacojen parissa. –Hirveän hyvää! Samalla raikasta, mutta täyttävää ja makoisaa, arvostelu kuului. Ruoan jälkeen pariskunta ajatteli pelata korttia.

Kioskityöntekijä Heta Suutari työn touhussa. – Perustimme kioskin toisen ravintolamme tueksi näin korona-aikana. Lippakioskeissa taloudelliset riskit ovat kevyempiä, mutta ravintola-alalla ei helpolla jäädä voitolle, ravintoloitsija Laura Hansen kertoo.

Tekijät

ToimittajaVeikko Eromäki
KuvaajaSilja Viitala

Julkaistu 28.6.2020 19:3030.6.2020 klo 11.19: Muutettu Katajanokalla sijaitsevan kioskin nimi oikeaksi. Aiemmin jutussa luki Gelato Italiano, oikea nimi on Signora Delizia.