Sitä on kutsuttu Kiinan Sputnik-hetkeksi. Toukokuussa 2017 jopa sadat miljoonat kiinalaiset seurasivat, kuinka Googlen AlphaGo tekoäly suorastaan murskasi maailman parhaan go-pelaajan, kiinalaisen Ke Jien.
– Se oli niin kylmäverinen. Tuntui, ettei minulla ollut mitään toivoa voittamisesta, ei edes pientä toivoa, Ke Jie kuvasi peliä.
Go on yli 2 000 vuotta vanha peli, jolla on Kiinassa erityinen kulttuurinen asema. Sitä on myös pidetty tekoälylle poikkeuksellisen vaikeana pelinä. Go-pelin voittanut tietokoneohjelma AlphaGo on aivan erilainen ohjelma kuin esimerkiksi Garri Kasparovin yli 20 vuotta sitten shakissa voittanut Deep Blue-ohjelma. Deep Blue perustui pääasiassa raakaan laskentatehoon.
AlphaGo on ns. syväoppiva algoritmi, joihin nykyinen tekoälyvallankumous pitkälti nojaa.
Kuvaa klikkaamalla voit katsoa A-studion jutun aiheesta.
Kiinan tekoälylaukaus
Neuvostoliiton vuonna 1957 laukaisema Sputnik-satelliitti käynnisti aikoinaan säikähtäneessä USA:ssa valtavan teknologiasatsauksen, joka johti kuuohjelmaan ja lukuisiin innovaatioihin.
Googlen AlphaGo käynnisti Kiinassa suuren tekoälybuumin. Jo vuosi ennen Ke Jien peliä Kiinassa oli kohuttu, kun sama tekoäly voitti korealaisen go-ammattilaisen.
Vain pari kuukautta Ke Jien tappion jälkeen Kiinan keskushallinto käynnisti jättiläismäisen suunnitelman tekoälyyn satsaamiseksi. Suunnitelman mukaan Kiinan tulee olla tämän vuosikymmenen loppuun mennessä maailman ylivoimainen tekoälysuurvalta.
Tekoäly on nousemassa avainasemaan suurvaltakilpailussa, jota käyvät ennen kaikkea Kiina ja USA. Myös USA:ssa tilannetta on alettu verrata 1960-luvun taitteeseen, jolloin kylmä sota muuttui teknologiseksi kamppailuksi.
Syväoppivat algoritmit tunkevat elämään
Tekoälyä on yritetty kehittää vuosikymmeniä, mutta ratkaiseva murros tuli vasta 2010-luvun taitteessa, kun syväoppivat algoritmit löivät läpi.
Uudentyyppinen koneoppiminen on osoittautunut tehokkaaksi muun muassa kuvien luokittelussa, kohteiden havainnoinnissa, puheen tunnistuksessa ja luonnollisen kielen prosessoinnissa. Tekoälyjärjestelmät pystyvät siis havainnoimaan ympäristöään ja käsittelemään järjestämätöntä informaatioita paljon aiempaa paremmin.
Koneoppivat järjestelmät vaikuttavat jo nyt esimerkiksi nettihakujen ja verkko-ostosten taustalla. Mutta suuri murros tulee, kun tekoäly tunkeutuu tavalliseen arkeen, niin työpaikoilla kuin kotona.
Jääkaappisi tietää ennen sinua, että maitosi on loppumassa ja tilaa lisää. Polkupyöräsi on yhteydessä kaupungin liikennettä ohjaavaan tekoälyyn ja valitsee nopeimman reitin juuri sillä hetkellä. Tekoäly tekee paremmin diagnoosin kuin lääkärisi.
Tekoälykumouksen voittaja hallitsee maailmaa
Monet asiantuntijat arvioivat, että tekoäly aiheuttaa vähintään yhtä suuren muutoksen kuin höyrykoneen, sähkön ja informaatioteknologian läpimurto. Se myös muuttaa maailmaan nopeammin kuin yksikään näistä aiemmista vallankumouksista.
–Tekoäly on syvällisempi muutos kuin tuli tai sähkö, tai mikään muu aiemmista suurista muutoksista, Googlen pääjohtaja Sundar Pichai totesi Davosin World Economy Forum tapahtumassa tammikuussa.
– Sillä on paljon positiivisia vaikutuksia, mutta myös negatiivisia seurauksia. Esimerkiksi kasvontunnistusta voi käyttää hyödyllisesti vaikkapa kadonneiden etsinnässä. Mutta sitä voidaan käyttää myös ihmisten massavalvontaa, Pichai jatkoi.
Suurvallat ovat heränneet ajatukseen, että se joka hallitsee tätä muutosta, hallitsee maailmaa.
Tämän vuosituhannen alun suuri kertomus ei lopulta ollut terrorisminvastainen sota, vaan Kiinan valtava nousu. 2010-luvun suuri kertomus taas ei välttämättä ole Donald Trump ja populismin nousu, vaan – jälleen kerran Kiina.
Suurvaltojen tekoälykilpailusta myyntimenestys-kirjan vuonna 2018 julkaissut amerikankiinalainen Kai-Fu Lee varoittaa, että lännessä ei edelleenkään ymmärretä sitä vauhtia, jolla Kiina muuttuu. Tekoälytutkimuksen pioneeri ja muun muassa Googlen Kiinan johtajana aiemmin toiminut Lee kirjoittaa:
– Uskon, että Kiina tulee pian saavuttamaan tai jopa ohittamaan USA:n tekoälyn kehittämisessä ja soveltamisessa. Käsitykseni mukaan se tulee johtamaan tuottavuuden kasvuun, jollaista emme ole nähneet sitten teollisen vallankumouksen. Kun taloudellisen vallan tasapaino kääntyy Kiinan eduksi, samalla kääntyy poliittisen vaikutusvallan tasapaino.
Kiinalaiset digijätit ovat jo nyt valtavia
Edellisen, internetvallankumouksen suuria voittajia olivat Kalifornian piilaakson jättiläiset. Ne hallitsevat myös eurooppalaisten verkon käyttöä ja vievät siten valtavia summia rahaa Euroopasta Yhdysvaltoihin, joka sekunti.
Maailman suurinta nettimarkkinaa, Kiinaa, eivät kuitenkaan hallitse amerikkalaiset Google, Microsoft, Facebook ja Amazon, vaan kiinalaiset Baidu, Alibaba ja Tencent.
Baidu on Googlen kaltainen hakukoneyhtiönä aloittanut yritys, Alibaba kasvoi valtavasta nettikaupasta, Tencentin kruununjalokivi taas on maailman ehkä vaikutusvaltaisin kännykkäsovellus, Wechat.
Wechat on paljon muutakin kuin sosiaalisen median viestialusta, se on eräänlainen super-appi, jonka päällä toimii satoja muita sovelluksia. Niinpä siitä on tullut miljoonille kiinalaisille elämän kaukosäädin, jolla voi tehdä melkein mitä tahansa. Kaikki yhden sovelluksen sisällä.
Tencent myös muun muassa maailman suurin peliyhtiö. Se omistaa esimerkiksi suurimman osan suomalaisesta Supercellistä.
Data on uusi öljy – ja Kiinassa sitä syntyy enemmän kuin missään muualla
Olennaista opetettavien algoritmien toiminnassa on se, että pääsääntöisesti, mitä enemmän niillä on käytössään dataa, josta oppia, sitä parempia ne ovat. Googlen ja Facebookin kaltaiset jättiläiset keräävät miljardeista ihmisistä suunnattomasti tietoa, siis dataa joka hetki. Juuri tästä syystä viime vuosina on puhuttu, että data on uusi öljy. Mitä tarkempaa dataa yrityksillä on, sitä houkuttelevampia palveluita ne pystyvät tarjoamaan. Syntyy kierre, jossa datajätit pesevät uudet yrittäjät.
Ja ne jätit ovat lähes pelkästään amerikkalaisia ja kiinalaisia, eivät eurooppalaisia. Jos Eurooppa jää alkuvaiheessa tekoälykehityksessä jälkeen, takamatkalta voi olla mahdotonta päästä mukaan.
Kiinalaiset ovat pitkällä siinä, miten tekoäly kytkeytyy normaaliin maailmaan, siis tietoverkkojen ulkopuoliseen maailmaan. Kiinalaiset ovat hyviä robotiikassa ja esimerkiksi droonimarkkinaa he hallitsevat täysin. Mobiilimaksaminen on lyönyt muutamassa vuodessa täydellisesti läpi koko yhteiskunnan. Nyt kännykällä voi maksaa melkein missä tahansa katukojussa.
Kiinalaiset digijätit keräävät asiakkaidensa päivittäisestä toiminnasta vielä paljon enemmän dataa kuin amerikkalaisjätit. Tietosuojakysymykset eivät juuri vauhtia hidasta, ja arkeen viety digitalisaatio tuottaa dataa, joka on paljon enemmän kuin vaikkapa netin käytöstä ja somepäivytyksistä kerätty tieto.
Eurooppa ei johda missään
Kiina ei ole enää pelkkään halpatyövoimaan ja teknologiakopiointiin nojaava maailman tehdas. Sen panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen ovat valtavia ja monilla aloilla kiinalaisyritysten osaaminen on jo nyt ylivertaista.
Kiina on viime vuosina satsannut voimakkaasti myös yrityskulttuurin vahvistamiseen.
Viime kesänä Center for Data Innovation – tutkimuskeskus vertasi Kiinan, EU:n ja USA:n asemaa tekoälykisassa. Tutkimuksessa verrattiin tekoälyosaajien määrää ja tasoa, tutkimus- ja kehityspanostuksia, tekoälyn soveltamista, datan määrää ja sekä laitteistoja.
Kuudella mitatulla osa-alueella USA johti neljässä, Kiina johti kahdessa, eli datassa ja soveltamisessa. EU ei johtanut missään.
Myös Euroopassa on paljon tekoälyosaamista, mutta osaajista on vaikea pitää kiinni. Houkuttelevimmat yritykset ja yliopistot ovat USA:ssa.
Euroopassa tietosuojakysymykset ja tekoälyn sääntely ovat keskeisesti esillä. Myös esimerkiksi Googlen pääjohtaja Sundar Pichai on todennut, että tekoälyn sääntely on välttämätöntä. Hän pitää EU:n suunnitelmia tekoälyn sääntelystä oikeansuuntaisina.
USA:ssa herättiin uuteen uhkaan
USA:ssa pelätään nyt tosissaan, että se on häviämässä kisan tekoälykehityksessä. Uuden kansallisen turvallisuuden tekoälykomitean viime syksynä julkaisema alustava raportti nostaa esiin monia uhkakuvia.
– Tekoälyn kehitys muokkaa vallan tulevaisuutta. Kansakunta, jolla on kestävin ja tuottavin taloudellinen perusta, on parhaassa asemassa kaappaamaan maailman johtajuuden. Se perusta taas riippuu innovaatiotalouden vahvuudesta, ja se taas riippuu tekoälystä, raportissa kirjoitetaan.
– Me olemme keskellä hirmuista kamppailua tekoälyjohtajuudesta kilpailevien valtioiden kanssa. Ja niillä valtioilla on kilpailevia ajatuksia vapaudesta, USA:n silloinen energiaministeri Rick Perry jyrisi raportin julkistamistilaisuudessa.
Perryn lausahdus muistuttaa erehdyttävästi kylmän sodan aikaista kielenkäyttöä.
Tekoälykomitea varoittaa, että taloudellisen kilpailun lisäksi tekoälykisa voi uhata USA:n turvallisuutta muillakin tavoin. Uhkana ovat esimerkiksi uudenlaiset kyberhyökkäykset ja demokratiaa uhkaavat valeuutiskampanjat taitavasti väärennettyine videoineen.
Kylmän sodan aikaan USA pystyi mobilisoimaan kansankunnan jättiläismäisiin teknologisiin ponnistuksiin, jossa valtio ja yksityiset yritykset toimivat tehokkaasti yhdessä. Nyt tällainen on maan tulehtuneessa ilmapiirissä vaikeaa.
– Tämä ei saisi olla puoluepoliittinen kysymys. Tässä on kysymys Amerikan tulevaisuudesta. Tämä on kuin kuulentohanke, paitsi luultavasti tärkeämpi, senaatin demokraattijohtaja Chuck Schumer sanoi saman raportin julkaisun yhteydessä.
– Jos emme pysty tekemään tarvittavia satsauksia yliopistoihin, yrityksiin ja valtion virastoihin säilyttääksemme johtomme tekoälyssä, tämä tulee satuttamaan meitä dramaattisesti, Schumer jatkoi.
Yhdysvalloissakin näytetään heränneen Sputnik-hetkeen. Mutta toisin kuin 1960-luvulla, poliittinen tahto suuriin valtiollisiin satsauksiin puuttuu.
Kiinan loikka tekoälyn kärkeen
Tekoälyn tieteellinen kehittäminen on ollut poikkeuksellisen avointa. Tämä on mahdollistanut sen, että kiinalaiset yliopistot ja yritykset ovat voineet nopeasti siirtyä kehityksen kärkeen.
Tekoälyn kehityksessä on siirrytty soveltamisvaiheeseen, jossa olennaista on tekniikan tuominen käytäntöön ja kaupallisiin sovelluksiin. Ja juuri siinä kiinalaiset ovat vahvoilla. Kiinassa on panostettu viime vuosina valtavasti start up -yritysten kehittämiseen.
Kiinassa pääomasijoitusrahaa tekoälyhankkeisiin on tarjolla lähes rajattomasti ja paikallisviranomaiset suorastaan kilpailevat sillä, miten ne pystyisivät auttamaan teknologiayrityksiä. Kiinalaisdigijätit laajentavat koko ajan reviiriään, esimerkiksi verkkokauppana aloittanut Alibaba kehittää älykaupunkien liikenteenohjausta.
Valvontakoneisto, joka näkee ja kuulee kaiken
Kiinassa kehitetään myös valtavaa vauhtia teknologista valvontakoneistoa, jollaista maailmassa ei ole koskaan nähty.
Kasvojentunnistus, luonnollisen kielen analysointi koneellisesti, lennokit, älykkäät kamerat, kaiken reaaliaikainen seuranta. Tekoäly mahdollistaa jo nyt asioita, joista takavuosien autoritääriset valtiot saattoivat vain haaveilla.
Kiina on muutamassa vuodessa kehittänyt kansalaistensa valvomiseksi tekoälyteknologiaa, joka vie kontrolliyhteiskunnan aivan uudelle tasolle. Koealustana on toiminut uiguurivähemmistön valvonta, mutta samoja menetelmiä sovelletaan jo muuallakin maassa.
– Kiina rakentaa tekoälyvaltiota valvomaan kansalaistensa jokaista liikettä. Ajatelkaa, mitä se tekisi, jos se voittaisi tämän kisan, USA:n silloinen energiaministeri Rick Perry maalaili viime marraskuussa.
Voiko tekoälyn tuloa aseteknologiaan pysäyttää?
USA:n kansallisen turvallisuuden tekoälykomitean raportti varoittaa myös, että tekoäly voi muuttaa koko perinteisen sotateknologisen tasapainon.
Yhdysvalloissa parhaat tekoälyosaajat työskentelevät lähinnä Piilaaksossa tai maan huippuyliopistoissa. He vastustavat usein aktiivisesti tekoälyn soveltamista sotateollisuuteen.
– Toisin kuin joissakin osissa maailmaa, amerikkalaisyritykset voivat valita kenen kanssa työskentelevät. Se on vapaan markkinatalouden arvo. Mutta kysymys ei ole siitä, alkavatko asevoimat eri maissa käyttää tekoälyä. Kyllä ne alkavat, Yhdysvaltain puolustusministeri Mark Esper totesi tekoälykomitean raportin julkaisun yhteydessä marraskuussa.
– Todellinen kysymys on se, annammeko autoritääristen valtioiden hallita tekoälyä – ja siten taistelukenttää. Vai pystyvätkö teollisuus, USA:n puolustusvoimat ja liittolaisemme työskentelemään yhdessä johtaakseen maailmaa vastuullisessa tekoälytutkimuksessa ja soveltamisessa, Esper jatkoi.
Monet asiantuntijat varoittavat, että tekoälyn kehittämisen näkeminen kylmän sodan kaltaisena suurvaltakilpailuna on äärimmäisen haitallista ja vaarallista. Mutta kun autoritäärinen Kiina näyttää satsaavan siihen enemmän kuin kukaan, sellainen kehitys voi olla vaikea estää.
Aiheesta lisää illan A-studiossa keskiviikkona 1.7. TV1 klo 21.00. Keskustelemassa tekoälytutkija Teemu Roos Helsingin yliopistosta ja Kiina-asiantuntija Elina Sinkkonen Ulkopoliittisesta instituutista. Lähetys katsottavissa myös Yle Areenasta.