Metsien insinööri

Tämä pieni metsälampi on merkitty karttoihin nimellä Nimetön. Se sijaitsee Evon retkeilyalueella Hämeenlinnan Lammilla.

Päiväsaikaan lampi lepää rauhallisena ja telkänpoikaiset uiskentelevat sen peilityynellä pinnalla. Ainoastaan tulviva rantapenger ja nakerretut kannot kertovat siitä, että täällä asuu Suomen suurin jyrsijä.

Lammin biologisen aseman johtaja Janne Sundell vetää tutkimusta, jossa selvitetään majavien työn vaikutusta muuhun luontoon. Nimettömällä majavat ovat asuneet nyt pari vuotta, mutta jättäneet jo jälkensä ympäristöön.

Meidän retkellämme majava ei näyttäytynyt, mutta arkistofilmissä vuodelta 2003 tämä yksilö näytti mallia siitä, miten pato syntyy.

Tulva auttaa kuivalla kömpelöä majavaa rannan puiden kaadossa. Haavat ja koivut se haluaa kaataa itselleen, havupuut taas kuolevat veden noustessa.

Kun vesi nousee, saapuvat hyönteiset paikalle. Tulvan alla hajoava kasvillisuus tarjoaa selkärangattomille paljon ruokaa. Hyönteiset taas maistuvat selkärankaisille.

Tutkimus on osoittanut, että esimerkiksi lepakot viihtyvät majavalammilla. Tulva tekee alueesta myös avaramman saalistuskentän.

Myös sammakot ovat tulvien ystäviä. Sammakkojen perässä taas saattavat tulla niitä syövät saukot.

Vesikasvit ovat puolestaan hirvien herkkua. Majavien kaatamista puista ne syövät latvukset, jos majavat eivät itse ota kaikkea.

Evolla majavat viihtyvät Sundellin mukaan keskimäärin kolme vuotta samalla lammella. Jos ravintoa riittää, mikään ei tosin estä jämään pidemmäksikin aikaa.

Kun lampi on hylätty, alkaa pato hiljalleen hajota, sillä kukaan ei enää kunnosta sitä. Sitten tulva laskee ja jäljelle jää puuton niitty.

Majavaniitty on kuusien ja mäntyjen hautausmaa. Lahot rangat putoavat maahan, mutta niiden seasta puskee esiin ruohovartisia kasvia ja uusien lehtipuiden versoja.

Luonto on ottanut tämän hylätyn pesän jo haltuunsa. Toisinaan perheettömät nuoret majavat saattavat majailla hylätyissä pesissä.

Kuuset katoavat altaalta pitkäksi aikaa, mutta lehtipuut alkavat rehottaa. Siten majava petaa vanhasta pesäpaikasta sopivaa jo seuraaville sukupolville.

Tutkimus on osoittanut, että majavalla on tärkeä roolinsa metsän monimuotoisuudessa, vaikka tulvien tappama puusto näyttää karulta.

Monille eläimille Nimettömän kaltaiset lammet ovat keitaita metsän keskellä.