Metsä, jolla oli tuuria matkassa

Losonvaaran kaltaiset lähes koskemattomat metsät ovat Suomessa harvassa.

Luonnontilaisella metsällä tarkoitetaan koskematonta metsää, jossa ei näy ihmisen kädenjälki.

Tällaiset metsät ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, sillä niissä elää useita uhanalaisia lajeja.

Sotkamon Losonvaaran luonnontilaisen kaltainen metsä on koti muun muassa harvinaiselle sinipyrstölle, joka viihtyy vanhoissa ja koskemattomissa kuusimetsissä.

Alueella tavattava kantokääpä elää nimensä mukaisesti kannoissa ja kaatuneissa puissa.

Losonvaara on noin 640 hehtaarin kokoinen metsä, jota suojellaan.

Iso osa uhanalaisista lajeista elää lahopuissa, ja lahopuuston esiintyminen onkin yksi kriteeri luonnontilaiselle metsälle.

Lahopuuston lisäksi metsien luonnontilaisuutta tarkastellaan muun muassa puuston rakenteen sekä näkyvien ihmistoiminnan merkkien kautta.

Täysin koskematonta metsää Suomessa on tuskin lainkaan.

Tästä syystä puhutaan usein luonnontilaisen kaltaisesta metsästä. Näitä metsiä on noin 200 000 hehtaaria. Suomen metsien pinta-alasta se on noin prosentti.

Losonvaara on yksi tällaisista metsistä. Kirveen koskematon sekään ei ole, sillä alueella on tehty sadan vuoden sisään joitain hakkuita.

Luonnontilaisen kaltaiset metsät sijaitsevat pääosin Pohjois-Suomessa.

Losonvaaralla kasvaa poikkeuksellisen laajaa ja vanhaa kuusivaltaista metsää.

Suurin osa puustosta sijaitsee kolmensadan metrin korkeuskäyrän yläpuolella, mikä lisää talvisten lumituhojen määrää.

Tämä on hyväksi lahopuusta riippuvaiselle lajistolle.

Luonnonperintösäätiön suojeluasiantuntija Ari-Pekka Auvisen mukaan luonnontilaisia metsiä pitäisi olla Suomessa enemmän, jotta luonnon monimuotoisuus säilyisi ja uhanalaisia lajeja voitaisiin suojella.

Sen lisäksi, että Losonvaara on harvinainen ja arvokas metsä, kätkee se sisäänsä mielenkiintoisen historian.

Kajaani Oy pyöritti aikoinaan paperitehdasta ja Losonvaara oli sen reservimetsä mahdollisten toimitushäiriöiden varalle.

Myöhemmin Kajaani Oy myi tehtaan metsäteollisuusyhtiö UPM:lle, joka jatkoi paperitehtaan pyörittämistä.

Mikäli lakko olisi tullut, tehdasta olisi voitu pyörittää useita kuukausia hakkaamalla metsää Losonvaaralta.

Toimitushäiriöitä ei missään vaiheessa tullut, joten metsä sai rauhassa kasvaa.

Tehdas lakkautettiin kokonaan vuonna 2008, mutta metsä jäi UPM:n omistukseen.

Muutama vuosi sitten UPM myi Losonvaaran metsän Forest Holding Finlandille, sillä sen sijainti jäi etäiseksi UPM:n omiin tuotantolaitoksiin nähden.

Uusi omistaja oli pari vuotta sitten aikeissa toteuttaa alueella lain vaatimia lumituhoalueiden hakkuita.

Työkoneet olivat jo alkamassa työn touhuun Losonvaaran alemmilla rinteillä.

Alue, johon avohakkuut olivat tulossa, oli jo merkitty punaisilla nauhoilla. Viime hetkillä metsä pelastettiin.

Mikäli luonnontilainen metsä olisi hakattu, se olisi tarkoittanut monien lajien tuhoutumista.

Ari-Pekka Auvinen

Hakkuut estettiin Luonnonperintösäätiön, Kainuun Ely-keskuksen, Forest Holding Finlandin sekä ympäristöministeriön yhteistyöllä.

Luonnonperintösäätiö osti lahjoitusvaroin osan Losonvaarasta omistukseensa.

Ympäristöministeriön ylläpitämä metsiensuojeluohjelma METSO auttoi myös rahallisesti alueen pelastamisessa.

Suojelutoimenpiteet tehtiin hyvässä yhteistyön hengessä, jotta alueen luontoarvot saatiin säilytettyä.

Ari-Pekka Auvinen

Nyt Losonvaaran metsä ja lajisto saavat elää elämäänsä suojeltuna ilman pelkoa hakkuista.

Tekijät

Emilia Pakkala, Elisa Kinnunen ja Timo Sihvonen , Matti Kurkela

Lähteet

Minna Räty, tutkija, Luonnonvarakeskus
Kari Korhonen, metsävarojen inventoinnin ja metsäsuunnittelun johtava tutkija, Luonnonvarakeskus
Janne Kiiliäinen, aluejohtaja, UPM

Julkaistu 6.8.2020 19:01