Suomen lasimuotoilun koulutus hajosi pieniin osiin, eikä alalla enää kukaan haikaile mennyttä suuruuden aikaa
Muotoilun opiskelijat haluavat ottaa lasilla kantaa, ja se näkyy Aalto-yliopiston leirikoulussa Nuutajärvellä.
Muotoilun opiskelijoilla on kokeellinen suhde lasiin. Kuva: Antti Haanpää / Yle
Jonni Aromaa
•
NUUTAJÄRVI Lämpö alkaa nousta lasihytissä, kun Aalto-yliopiston ja Nuutajärven Lasikoulun opiskelijat tekevät töitä pareittain kuuman lasin kanssa. Puolen päivän jälkeen tila alkaa muistuttaa saunaa.
Joukko Aalto-yliopiston nykymuotoilun maisteriopiskelijoita on Nuutajärvellä leirikoulussa. Muutama heistä on ulkomailta, kuten Amedeo Martines, joka on kotoisin pienestä vuoristokylästä Pohjois-Italiasta. Hän ei voi käsittää, miten Nuutajärven ruukki on noussut aikoinaan keskelle metsää. Ja miten monesta maasta siellä on ravannut muotoilijoita. Aina Italiasta asti.
Nuutajärvellä on puhallettu lasia yli 200 vuotta. Leirikoululaiset ovat valmistaneet illalla nuotiolla loimulohta ja keränneet metsästä kantarelleja.
Suomen korkein lasimuotoilun koulutus on tätä nykyä Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa, ja siellä pieninä palasina muotoilun laitoksella. Lasimuotoilun opettaja Kirsti Taiviola on siitä huolimatta optimistinen.
– Olemme menossa hyvään suuntaan. Elämme ehkä jotain sellaista uutta kautta, jossa ei enää surkutella sitä, että Suomessa oli joskus hieno ja kunniakas lasimuotoilu. Siitä on niin kauan aikaa, ettei se tunnu enää menetykseltä, Taiviola sanoo.
Muotoilun opiskelijat eivät Taiviolan mukaan ole enää niinkään kiinnostuneet tuotesuunnittelusta. Ote on lasiin on ennemmin kokeellinen.
Nykymuotoilua opiskeleva Niklas Alenius uskoo, että lasilla voi ottaa kantaa nykypäivän ilmiöihin.
– Tulevaisuudessa lasimuotoilua voitaisiin tuoda vielä enemmän tähän nykyhetkeen, ettei sitä tarvitse aina ajatella niiden 1950-luvulta perittyjen traditioiden kautta, Alenius sanoo.
Katso kuvat Aalto-yliopiston leirikoulusta Nuutajärven lasikylässä.
Lasi yllättää joka päivä. Opiskelijat näkevät vasta aamulla, millaiselta edellisenä päivänä puhallettu työ näyttää. Lasin täytyy jäähtyä yön yli uunissa. Kuva: Antti Haanpää / Yle
Nuutajärven maaperä puskee lasinsiruja menneiltä vuosikymmeniltä. Rikki mennyttä lasia heitettiin aiemmin surutta luontoon. Kuva: Antti Haanpää / Yle
Nuutajärveltä löytynyt lasinsiru on päätynyt uudestaan käyttöön. Kuva: Antti Haanpää / Yle
Uunit hohkaavat lasihytissä, ja pian työtila on kuin sauna. Kuva: Antti Haanpää / Yle
Teemu Kylvö toteuttaa Niklas Aleniuksen suunnitelmaa. Monelle muotoilun opiskelijalle leirikoulu on ensikosketus "omaan" puhaltajaan. Kuva: Antti Haanpää / Yle
Amedeo Martines elää ja hengittää Nuutajärven lasikylän historiaa. Kuva: Antti Haanpää / Yle
Aura Latva-Somppi on kerännyt rikkinäistä lasia Nuutajärven luonnosta. Hän käyttää löytämiään siruja lasikokeiluissaan. Kuva: Antti Haanpää / Yle
Niklas Alenius uskoo, että lasilla voi keskustella ja ottaa kantaa nykypäivän ilmiöihin. Muotoilun opiskelijalla on sylissään osa tekeillä olevasta työstä. Kuva: Antti Haanpää / Yle
Kirsti Taiviola halusi törmäyttää tulevat muotoilijat ja lasinpuhaltajat. Opiskelijoiden on valmistuttuaan helpompi ottaa puhaltajiin yhteyttä, hän sanoo. Kuva: Antti Haanpää / Yle
Mitä enemmän lasiin koskee, sitä enemmän se menettää energiaa, ja lasia pitää kuumentaa uudestaan. Kuva: Antti Haanpää / Yle
Lasia voi puristaa muottiin. Kuva: Antti Haanpää / Yle
Toivo Molin (vas.), Kirsti Taiviola, Alicia Romero ja Niklas Alenius. Lasimuotoilun opiskelijat eivät ole kiinnostuneet niinkään tuotesuunnittelusta, sanoo Kirsti Taiviola. Kuva: Antti Haanpää / Yle
